Saaren kartano lähiympäristöineen suojellaan rakennusperintölailla, Mynämäki
Saaren kartanon rakennuskanta ja sitä ympäröivä puistoalue suojellaan rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain nojalla. Suojelu kohdistuu rakennusten ulkoasun ja joidenkin rakennusten sisätilojen lisäksi rakennettuun viherympäristöön. Suojelupäätös ei vielä ole lainvoimainen.
![Saaren kartanon okran värinen päärakennus.](/data/images/public/69817888/70120548/f6d08e9f-c396-414e-86e0-da3a86a63198-w_720.jpg)
Varsinais-Suomen ELY-keskus on tehnyt 7.3.2024 päätöksen, jossa Mynämäellä sijaitseva Saaren kartanon rakennuskanta ja sitä ympäröivä puistoalue suojellaan rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain nojalla (rakennusperintölaki, 498/2010). Suojeluasia otettiin vireille ELY-keskuksen omasta aloitteesta keväällä 2022. Kartano on ollut Koneen Säätiön omistuksessa vuodesta 2007.
Saaren kartano on ainutlaatuinen kokonaisuus
Pitkään jatkuneen asutuksen myötä Saaren kartanon alueella on rakennuksia eri ajoilta ja jäljellä on myös rakenteita keskiajalta lähtien. Vuonna 1779 valmistuneen ja Turun kaupunginarkkitehti C.F. Schröderin suunnitteleman mansardikattoisen päärakennuksen klassistinen ulkoasu on hyvin säilynyt. Rakennuksen arvot perustuvat keskeissalipohjakaavaan sekä 1600-luvun holvikellareihin. Vuonna 1770 valmistuneen keittiösiiven ja 10 vuotta myöhemmin valmistuneen lakeijasiiven lisäksi edustavaa asuinpiiriä täydentää ulkoarkkitehtuuriltaan ja sisätiloiltaan erityisen hyvin säilynyt käymälä. Käymälän vanhimmat piirteet ovat 1700-luvulta. Muut suojellut rakennukset ovat vanha-aitta, vilja-aitta, piha-aitta, puutarhakellari, puutarhavaja, pesutupa, sauna, renkitupa, kärryvaja, Jaakopin lato, riihi, konehalli, kuivurirakennus ja navetta.
Jo 1500-luvulla muodostunut asuinpiiri on säilyttänyt alkuperäisen muotonsa tähän päivään. Puutarhan, pihapiirin ja maisemapuiston sommittelu, rakenteet ja vanha kasvisto yhdessä tiestön kanssa ilmentävät alueen pitkää historiaa ja muodostavat arvokkaan rakennetun viherympäristön kokonaisuuden.
Saaren kartano on osa Mynälahden suurta kartanokeskittymää. Muita merkittäviä kartanoita lähialueella ovat mm. Louhisaaren ja Lehtisten kartanot.
![Saaren%20kartanon%20vanha%20ulkok%E4ym%E4l%E4.](https://www.sttinfo.fi/data/images/public/69817888/70120548/3f61c3e8-5781-4e7e-a58e-54b3b15efd77-w_720.jpg)
Aiempina omistajina aatelissukuja ja valtion tutkimuskeskus
Saaren kartano on yksi harvoista säilyneistä kuninkaankartanoista ja sen ainutlaatuisuutta lisää monivaiheinen omistus sekä valtion laitosten toiminta kartanossa. Saaren kartano siirtyi Joakim Flemingin omistukseen 1520-luvulla. Everstinvirkatalona kartano toimi 1600–1700-luvuilla ja yhtenä tilan haltijana oli mm. Augustin Ehrensvärd, joka myös eli viimeiset vuotensa Saaren kartanossa. Aminoffien suku oli kartanon vuokralaisena vuodesta 1799 lähtien lähes 1940-luvun alkuun saakka. Moni tuntee Saaren kartanon myös Maatalouden tutkimuskeskuksen Lounais-Suomen koeasemana, joka toimi kartanossa vuosina 1959–2005.
![Kartanon%20pihapiiri%E4%20%28vasemmalla%20piha-aitta%2C%20keitti%F6siipi%20ja%20lakeijasiipi%2C%20oikealla%20p%E4%E4rakennus%29.](https://www.sttinfo.fi/data/images/public/69817888/70120548/dec5fc3a-9224-43c9-a1cb-f8d7120578e4-w_720.jpg)
Säilyttävä korjaus ja aktiivinen toiminta tukevat suojelua
Saaren kartanon rakennuskanta on kokenut monia muutoksia vuosisatojen aikana. Koneen Säätiön aikana useimmat rakennukset on kunnostettu kokonaan tai osittain. Korjaukset on tehty säilyttävän korjaamisen periaatteiden mukaan ja niissä on huomioitu arkeologinen kulttuuriperintö ja muinaismuistolain edellyttämät toimenpiteet. Korjaukset on tehty Museoviraston ohjauksessa ja laajojen korjaustöiden yhteydessä kaikista rakennuksista löydetyt kerrostumat sekä kaikki työvaiheet on dokumentoitu huolellisesti kartanon arkistoon.
Kartano toimii nykyään taiteilija- ja tutkijaresidenssinä. Päärakennukseen on kunnostettu toimisto- ja majoitustiloja. Sivurakennukset ja renkitupa ovat majoituskäytössä. Muut rakennukset palvelevat residenssin toimintoja mm. harjoitus-, esitys- ja näyttelytiloina. Nykyinen toiminta on sovitettu arvokkaaseen kulttuuriympäristöön ja Saaren kartanon alue tarjoaa hienot puitteet nykyiselle toiminnalle.
Lisätietoja:
Mia Puotunen, erityisasiantuntija
0295 022 912, mia.puotunen@ely-keskus.fi
Varsinais-Suomen ELY-keskus
Avainsanat
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Varsinais-Suomen ELY-keskus
Päällystykset viikolla 31 Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa26.7.2024 15:16:05 EEST | Tiedote
Ensi viikolla Varsinais-Suomessa päällystystöitä tehdään Turussa ja Raisiossa. Satakunnassa päällystetään kantatiellä 44 ja maantiellä 270 Tuorilan ja Siikaisten välillä.
Valtatiellä 1 Kaarinassa ja Paimiossa sekä maanteillä 52 ja 224 Salossa tehdään kaiteiden parannustöitä25.7.2024 09:35:40 EEST | Tiedote
Varsinais-Suomen ELY-keskus suorittaa valtatiellä 1 Kaarinan ja Paimion välillä sekä Salossa maanteillä 52 ja 224 kaiteenparannustöitä, jotka parantavat liikenneturvallisuutta. Työt alkavat tällä viikolla eli viikolla 30 ja jatkuvat loppukesän ajan. Töistä aiheutuu ajoittain haittaa liikenteelle.
Trafiken på Skärgårdsvägen löper normalt, trots att ruttplaneringsverktyg säger annat24.7.2024 10:21:48 EEST | Tiedote
Trafiken på Skärgårdsvägen flyter på som vanligt, även om Google Maps ruttplanering föreslår att man ska ta en omväg från Åbo till Pargas via Rimito. Vi rekommenderar att följa lokala trafikinformationer och använda andra navigeringsverktyg när du ska till Skärgårdsvägen.
Saaristotien liikenne toimii normaalisti, vaikka reittiopas kertoo toisin24.7.2024 10:21:48 EEST | Tiedote
Liikenne Saaristotiellä kulkee normaalisti, vaikka Google Mapsin reittiopas ohjaa kulkemaan Turusta Paraisille Rymättylän kautta kiertäen. Suosittelemme seuraamaan paikallisia liikennetiedotteita ja käyttämään muita navigointivälineitä, kun suuntaat Saaristotielle.
Varsinais-Suomen työttömyys taittui selkeään kasvuun kesäkuulle tyypillisesti23.7.2024 08:00:00 EEST | Tiedote
Varsinais-Suomen työttömyydessä tapahtui varsin odotettu ja selkeä notkahdus huonompaan suuntaan kesäkuussa. Näin tapahtuu kesäkuussa lähes poikkeuksetta. Huolestuttavammalta kehitykseltä vaikuttaa kuitenkin työvoiman kysynnän hiipuminen yhä alhaisimpiin lukemiin, joka olisi nopeasti saatava käännettyä ylöspäin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme