Kuvanveistäjä Anne Koskinen voitti kilpailun Lotta Svärd -muistomerkistä Tampereelle

Tampereen kaupungin julkisen taiteen ohjausryhmä pyysi 2023 kolmelta suomalaiselta naistaiteilijalta rinnakkaiset luonnokset lottien työtä ja lottaperinnettä kunnioittavasta julkisesta taideteoksesta. Teoksen teeman tuli olla pikkulottien kultaisen säännön mukaisesti ”kunnioita mennyttä, usko tulevaisuuteen”. Hankkeen tavoitteena oli taiteellisesti korkeatasoinen ja arvokkaaseen ympäristöön soveltuva julkinen taideteos, joka linkittyy lottaperinteeseen ja naisten panokseen maanpuolustuksessa sota-aikana sekä itsenäisen Suomen rakentamisessa.

Anne Koskisen voittoisa teosehdotus koostuu kahdesta jääkauden muovaamasta luonnonkivilohkareesta sekä suurempaan kiveen luonnollisessa koossa veistettävistä pikkulotan ja lotan puvuista, Suomen kansalliskukka kielosta sekä kiveen hakatuista vuosiluvuista 1921–1944. Teoksessa on myös paikka kynttilälle. 

Koskinen kertoo ehdotusta laatiessaan pohtineensa erityisesti muistamiskulttuuria ja erilaisia muistoja – niin hyväksyttyjä, vaiettuja ja vaiennettuja kuin epätarkkoja, hämärtyneitä ja sumeitakin. ”Kivikuvanveistossa, jonka materiaalina käytän kotimaisia luonnonkivilohkareita kalliosta louhitun tai pitkältä kuljetetun kiven sijaan, minua kiehtovat erityisesti ajatukset ylisukupolvisesta kommunikaatiosta, kanssaolemisesta ja vastuullisuudesta. Kielentutkijana ja estetiikan väitöskirjatutkijana olen kiinnostunut myös kuvien ja sanojen yhteydestä, esimerkkinä sanonta ’läpi harmaan kiven’.”

Valintatyöryhmä arvosti teoksen korkeaa taiteellista laatua. Teoksen muotokieli ja estetiikka on omaleimaista tavassaan yhdistää luonnonmuotoja, esittäviä ja symbolisia elementtejä, materiaalin merkityksiä, ylisukupolvista viestiä samoin kuin lottaliikettä läpäisseitä arvoja. Myös teoksen hienovarainen, lähestyttävä sekä lottaperinnettä arvostava symboliikka keräsi valintatyöryhmältä kiitosta. Valintatyöryhmä koostui Tampereen kaupungin, Tampereen taidemuseon, Suomen taiteilijaseuran, Lotta Svärd Säätiön ja Pirkanmaan Lottaperinne ry:n edustajista.

Lotta Svärd -muistomerkin taustalla on Pirkanmaan lottaperinne ry:n puheenjohtaja, kansanedustaja Sofia Vikmanin tekemä valtuustoaloite, jonka allekirjoitti enemmistö Tampereen kaupunginvaltuutetuista. ”Lottien panos on ollut mittaamattoman arvokas itsenäisen Suomen rakentamisessa ja puolustamisessa – siinä työssä, jonka ansiosta saamme elää vapaassa ja monella mittarilla maailman parhaassa maassa. Lotat ansaitsevat suuren kiitoksen ja vahvan arvostuksen muiden sotiemme veteraanien joukossa. Teos osoittaa kunnioitusta lottien ja Suomen naisten tekemälle työlle ja vaalii lottien ajankohtaista ja samalla ylisukupolvista perintöä. Teoksen paljastus vuonna 2025 ajoittuu Veteraaniperinne-teemavuoteen. Pidän valitussa teoksessa perinteen vaalimisen ja taiteellisen korkeatasoisuuden lisäksi tärkeänä sitä, että uskon sen puhuttelevan monen ikäisiä yleisöjä”, kertoo kansanedustaja Sofia Vikman.

Hankkeen rahoitus koostuu Tampereen kaupungin rahoituksen lisäksi Pirkanmaan Lottaperinteen keräämästä 85 000 eurosta, merkittävimpinä tukijoina Maanpuolustuksen kannatussäätiö ja Lotta Svärd Säätiö. Keräykseen (rahankeräyslupa RA/2023/824) on yhä mahdollista osallistua myös pienillä lahjoituksilla. 

Lottajärjestö oli naisten vapaaehtoinen maanpuolustusjärjestö, joka toimi vuosina 1921–1944. Jäseniä oli enimmillään noin 240 000, joista 8–17-vuotiaita pikkulottia lähes 50 000. Koulutuksen avulla lottajärjestö onnistui luomaan organisaation, jolla oli toimintavalmiudet sota-ajan poikkeuksellisissa olosuhteissa. Valtakunnallisesti lottien työ loi pohjan menestyksekkäälle maanpuolustustoiminnalle ja mahdollisti arviolta jopa 100 000 lisämiehen vapautumisen rintamalle. Vuonna 2024 tulee kuluneeksi 80 vuotta Neuvostoliiton pakottamasta lottajärjestön lakkauttamisesta.