Kuvanveistäjä Anne Koskinen voitti kilpailun Lotta Svärd -muistomerkistä Tampereelle
Kuvanveistäjä Anne Koskisen ehdotus työnimeltään ”Läpi harmaan kiven” voitti kilpailun lottien työtä ja lottaperinnettä kunnioittavasta julkisesta taideteoksesta. Hankkeen takana on Tampereen kaupungin lisäksi Pirkanmaan Lottaperinne ry. Teos valmistuu vuoden 2025 keväällä, ja se pystytetään Tampereen Tuomiokirkkopuistoon, kirkon pohjoispuolelle.
Tampereen kaupungin julkisen taiteen ohjausryhmä pyysi 2023 kolmelta suomalaiselta naistaiteilijalta rinnakkaiset luonnokset lottien työtä ja lottaperinnettä kunnioittavasta julkisesta taideteoksesta. Teoksen teeman tuli olla pikkulottien kultaisen säännön mukaisesti ”kunnioita mennyttä, usko tulevaisuuteen”. Hankkeen tavoitteena oli taiteellisesti korkeatasoinen ja arvokkaaseen ympäristöön soveltuva julkinen taideteos, joka linkittyy lottaperinteeseen ja naisten panokseen maanpuolustuksessa sota-aikana sekä itsenäisen Suomen rakentamisessa.
Anne Koskisen voittoisa teosehdotus koostuu kahdesta jääkauden muovaamasta luonnonkivilohkareesta sekä suurempaan kiveen luonnollisessa koossa veistettävistä pikkulotan ja lotan puvuista, Suomen kansalliskukka kielosta sekä kiveen hakatuista vuosiluvuista 1921–1944. Teoksessa on myös paikka kynttilälle.
Koskinen kertoo ehdotusta laatiessaan pohtineensa erityisesti muistamiskulttuuria ja erilaisia muistoja – niin hyväksyttyjä, vaiettuja ja vaiennettuja kuin epätarkkoja, hämärtyneitä ja sumeitakin. ”Kivikuvanveistossa, jonka materiaalina käytän kotimaisia luonnonkivilohkareita kalliosta louhitun tai pitkältä kuljetetun kiven sijaan, minua kiehtovat erityisesti ajatukset ylisukupolvisesta kommunikaatiosta, kanssaolemisesta ja vastuullisuudesta. Kielentutkijana ja estetiikan väitöskirjatutkijana olen kiinnostunut myös kuvien ja sanojen yhteydestä, esimerkkinä sanonta ’läpi harmaan kiven’.”
Valintatyöryhmä arvosti teoksen korkeaa taiteellista laatua. Teoksen muotokieli ja estetiikka on omaleimaista tavassaan yhdistää luonnonmuotoja, esittäviä ja symbolisia elementtejä, materiaalin merkityksiä, ylisukupolvista viestiä samoin kuin lottaliikettä läpäisseitä arvoja. Myös teoksen hienovarainen, lähestyttävä sekä lottaperinnettä arvostava symboliikka keräsi valintatyöryhmältä kiitosta. Valintatyöryhmä koostui Tampereen kaupungin, Tampereen taidemuseon, Suomen taiteilijaseuran, Lotta Svärd Säätiön ja Pirkanmaan Lottaperinne ry:n edustajista.
Lotta Svärd -muistomerkin taustalla on Pirkanmaan lottaperinne ry:n puheenjohtaja, kansanedustaja Sofia Vikmanin tekemä valtuustoaloite, jonka allekirjoitti enemmistö Tampereen kaupunginvaltuutetuista. ”Lottien panos on ollut mittaamattoman arvokas itsenäisen Suomen rakentamisessa ja puolustamisessa – siinä työssä, jonka ansiosta saamme elää vapaassa ja monella mittarilla maailman parhaassa maassa. Lotat ansaitsevat suuren kiitoksen ja vahvan arvostuksen muiden sotiemme veteraanien joukossa. Teos osoittaa kunnioitusta lottien ja Suomen naisten tekemälle työlle ja vaalii lottien ajankohtaista ja samalla ylisukupolvista perintöä. Teoksen paljastus vuonna 2025 ajoittuu Veteraaniperinne-teemavuoteen. Pidän valitussa teoksessa perinteen vaalimisen ja taiteellisen korkeatasoisuuden lisäksi tärkeänä sitä, että uskon sen puhuttelevan monen ikäisiä yleisöjä”, kertoo kansanedustaja Sofia Vikman.
Hankkeen rahoitus koostuu Tampereen kaupungin rahoituksen lisäksi Pirkanmaan Lottaperinteen keräämästä 85 000 eurosta, merkittävimpinä tukijoina Maanpuolustuksen kannatussäätiö ja Lotta Svärd Säätiö. Keräykseen (rahankeräyslupa RA/2023/824) on yhä mahdollista osallistua myös pienillä lahjoituksilla.
Lottajärjestö oli naisten vapaaehtoinen maanpuolustusjärjestö, joka toimi vuosina 1921–1944. Jäseniä oli enimmillään noin 240 000, joista 8–17-vuotiaita pikkulottia lähes 50 000. Koulutuksen avulla lottajärjestö onnistui luomaan organisaation, jolla oli toimintavalmiudet sota-ajan poikkeuksellisissa olosuhteissa. Valtakunnallisesti lottien työ loi pohjan menestyksekkäälle maanpuolustustoiminnalle ja mahdollisti arviolta jopa 100 000 lisämiehen vapautumisen rintamalle. Vuonna 2024 tulee kuluneeksi 80 vuotta Neuvostoliiton pakottamasta lottajärjestön lakkauttamisesta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Selma GreenmuseonjohtajaTampereen taidemuseo ja Muumimuseo
Puh:+358 (0)40 689 3800selma.green@tampere.fiAnne Koskinenkuvanveistäjä
Puh:040 869 15 15anne.koskinen@icloud.comSofia Vikmankansanedustaja
Puh:040 568 37 77sofia.vikman@eduskunta.fiKuvat
Tampereen taidemuseo
Tampereen taidemuseo järjestää vaihtuvia näyttelyitä taiteen historian teemoista ja esittelee vanhoja mestareita sekä nykytaiteen tuoreimpia tekijöitä. Esille nostetaan niin paikallisia taiteilijoita kuin kansainvälisiäkin tekijöitä. Vuoden kohokohta on Vuoden nuoren taiteilijan julkistus ja palkintonäyttely. Pirkanmaan vastuumuseona taidemuseo tutkii paikallista taidehistoriaa ja tukee alueen toimijoita. Tampereen taidemuseo hallinnoi ja hoitaa Suomen toiseksi suurinta taidekokoelmaa, joka käsittää yli 15 000 teosta.
Tampereen taidemuseo
Puutarhakatu 34, 33230 Tampere
puh. 041 730 3104
tampereentaidemuseo.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen taidemuseo ja Muumimuseo
Tove Jansson tunsi olevansa ennen kaikkea maalari – Janssonin elämästä kertova näyttely avautuu Muumimuseossa 20.4.202419.4.2024 15:22:21 EEST | Tiedote
Tove Janssonin syntymäpäivänä 9. elokuuta liputetaan sekä hänen että suomalaisen taiteen kunniaksi. Jansson oli taidemaalari, kuvittaja, pilapiirtäjä, kirjailija ja sarjakuvataiteilija. Etenkin muumihahmot ovat tehneet Janssonista kansainvälisesti tunnetun, mutta Jansson itse tunsi olevansa ennen kaikkea taidemaalari. Taiteilijaelämää-näyttelyn keskiössä on Tove Janssonin monipuolinen, usein muumikuvitusten varjoon jäänyt ura.
Tove Janssonista kertova näyttely avautuu Muumimuseossa 20.4.202411.4.2024 11:22:52 EEST | Tiedote
Muumimuseossa pian avautuva Taiteilijaelämää-näyttely käsittelee Tove Janssonin (1914–2001) taiteellisen tuotannon ohella hänen elämänvaiheitaan ja ihmissuhteita. Tove Jansson tunnetaan kenties parhaiten muumihahmoistaan, mutta hän itse tunsi olevansa ennen kaikkea taidemaalari.
Charles Sandisonin uusi valoinstallaatio Rhizome Tampereen taidemuseossa23.2.2024 10:00:00 EET | Tiedote
Charles Sandison (s. 1969, Englanti) on Tampereella asuva mediataiteilija ja yksi maamme kansainvälisesti tunnetuimpia taiteilijoita. Sandisonin taidetta on kuvailtu valorunoudeksi. Hänen uusin teoksensa Rhizome on juuri valmistunut Tampereen taidemuseoon. Sandisonin näyttely avautuu yleisölle lauantaina 24.2.2024 samanaikaisesti Tuula Lehtisen With Pleasure -näyttelyn kanssa.
Tuula Lehtisen taiteen laaja näyttely avautuu Tampereen taidemuseossa23.2.2024 09:00:00 EET | Tiedote
Tamperelaisen kuvataiteilijan Tuula Lehtisen (s. 1956) ensimmäinen museonäyttely kotikaupungissaan avaa Tampereen taidemuseon remontin jälkeisen näyttelyvuoden yhdessä mediataiteilija Charles Sandisonin näyttelyn kanssa. Tuula Lehtisen yksityisnäyttely on laaja katsaus hänen taiteeseensa 1980-luvulta nykyhetkeen. Lehtinen tunnetaan taidegrafiikastaan, maalauksistaan, posliiniveistoksistaan ja julkisista mosaiikkitöistään. Hän on myös merkittävä kuvataidealan vaikuttaja ja uudistaja.
Tampereen Satakunnankadun kiertoliittymään Akseli Leinosen teos ”Valo joka ei sammu”19.2.2024 07:30:00 EET | Tiedote
Satakunnankadun uuteen kiertoliittymään valittiin teos rinnakkaisen luonnostilauksen kautta. Palkintolautakunta valitsi voittajaksi Akseli Leinosen teoksen ”Valo joka ei sammu”. Teos sijoittuu kiertoliittymän keskelle ja koostuu neljästä corten-teräsverhoillusta 11-metrisestä rakenteesta tuoden esille teemoja portista, koskesta ja historiasta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme