Ammattiliitto JHL:n sosiaali- ja terveydenhuollon jäsenkysely tuo vahvan pohjan alan työolojen ja vetovoiman parantamiseksi

Sosiaali- ja terveysalojen ja niiden tukipalveluissa työskentelevälle jäsenistölle lähteneeseen laajaan kyselyyn tuli huimat noin 3600 vastausta. JHL haluaakin lämpimästi kiittää kaikkia vastanneita.

- Vastauksienne avulla pystymme kertomaan toiveistanne ja arjen työtä tekevien ratkaisuista henkilöstöpulaan. Tuomme näitä esille esimerkiksi päättäjille ja työnantajille. Meillä on parhaillaan analysoitavana yli 31 000 jäsentemme antamaa avointa vastausta. Siitä riittää aineistoa useammalle vuodelle, toteaa JHL:n erityisasiantuntija Miranna Seppälä.

Vuosien 2023–2027 aikana JHL paneutuu toden teolla alan henkilöstöpulan kipukohtiin kärkihankkeessaan, johon kysely tuo vankan tietopohjan.

- Lyhyesti kuvailtuna kärkihankkeen tavoite on löytää kipeästi kaivattuja ratkaisuja soten henkilöstöpulaan ja tuoda jäsenistömme ääntä esiin.

Tilanne on paha ja toimet välttämättömiä

Soten henkilöstöpula on Suomessa vakava (TEM toimialaraportti 2023).

Tilastotiedon lisäksi kyselyn vastaukset puhuvat vahvasti siitä, että kärkihankkeessa ollaan tärkeällä asialla. Esimerkkinä erään vastaajan kommentti: ”Toivon todellakin, että JHL tekee kaikkensa henkilöstöpulan eteen. Olen jo nyt niin lähellä vaihtaakseni alaa. Tämä on liian raskasta eikä aina ehdi palautua vapaapäivinä”.

Kyselystä ilmenee, että henkilöstön hyvinvointiin ja pitovoimaan liittyvät keskeiset tulokset ovatkin enimmäkseen hyvin huolestuttavia.

- Yli 50 prosenttia vastaajista on harkinnut alanvaihtoa viimeisten kolmen vuoden aikana, mainitsee Seppälä.

Terveysalalla työskentelevien keskuudessa vaihtoa on mietitty eniten, vähiten puolestaan tukipalveluissa. Nuoremmasta vastaajaryhmästä (40-vuotiaat tai alle) noin kaksikolmasosaa harkitsi alan vaihtoa.

Haasteista kertoo myös se, että vastaajien keskuudessa alan suosittelutodennäköisyys on heikko. Alansa arvostelijoita löytyy lähes kaksi kertaa enemmän kuin suosittelijoita.

Arvostelijoita on selvästi eniten terveysalalla. Ikäryhmistä korostuu nuorten tyytymättömyys alaa kohtaan. Suosittelutodennäköisyys notkahtaa selkeästi, kun työuraa on takana 6–10 vuotta.

Kyselyyn vastanneista jopa 45 prosenttia kokee, ettei heidän työpaikallaan arvosteta tarpeeksi eri ammattilaisten osaamista ja merkitystä kokonaisuuden kannalta. He arvioivat arvostuksen olevan enimmillään kohtalaista.

Kun työpaikalla arvostamisen kokemus on korkealla, on alan suosittelutodennäköisyys -3 (maksimi on 100). Mikäli koetaan, että arvostetaan korkeintaan hieman, todennäköisyys alan suosittelemiseen on -54 eli se putoaa roimasti.

- Arvostuksen tunne vaikuttaa suuresti työtyytyväisyyteen ja työssä pysymiseen. Tähän tulisi työpaikoilla kiinnittää huomiota. Toisten arvostus ja sen osoittaminen ei maksa mitään, joten kustannuksiin ei voi tässä vedota. Ihan jokaisen osaamista tarvitaan, jotta sote-sektori toimii. Kaikkien työ on arvokasta, kommentoi Seppälä.

Myös positiivista kaikua tarvitaan

Kysyttäessä mikä omassa työssä on parasta, vastaajat valitsivat useimmiten ihmisten auttamisen ja asiakkaiden kanssa toimimisen.

Työn parhaat puolet liittyivät auttamiseen, työn monipuolisuuteen ja mahdollisuuteen kouluttautua. Kiinnostus erityisalueisiin, kuten lapsiin tai vanhuksiin, oli myös merkittävää. Vastauksissa korostuivat myös työn itsenäisyys sekä onnistumiset ja muut hyvät kokemukset uran varrelta.

- On tärkeää tuoda alaa positiivisesti esiin - kriittisten kohtien lisäksi. Tätä myös useat vastaajat peräänkuuluttivat, toteaa Seppälä.

Hän korostaa lisäksi, että soteammattilaiset ovat lähtökohtaisesti hyvin motivoituneita ja omistautuneita työlleen sekä kokevat iloa työssään. Jatkuva pelkästään negatiivinen ulkopuolelta tuleva puhe omasta työstä vähentää työn pitovoimaa. Se myös laskee yleisesti alan houkuttelevuutta.

JHL toimii jäsenistön toiveiden pohjalta

On selvää, että sote-ala kaipaa kipeästi toimia henkilöstöpulan taltuttamiseksi. Kyselyssä pyydettiin jäsenistön ajatuksia siihen, mitä he toivoisivat JHL:n tekevän asialle.

Vastauksissa korostuivat alan alhainen palkkataso ja siihen liittyvät tekijät. Lisäksi liiton toivottiin tuovan sote-alaa esille mediassa, poliittisille päättäjille sekä työnantajille.

JHL pohjaa kärkihankkeen toimet jäsenten toiveiden mukaisesti. Hankkeen jatkosuunnittelussa huomioidaan myös lukuisat muut ehdotukset, jotka liittyvät muun muassa luottamusmiesten toimintaan, työpaikoille jalkautumiseen ja alan opiskelijoihin.

- Tällä hetkellä pureudumme avointen vastausten antiin. Hankkeen kuluessa laadimme kannanottoja ja viestintää vastausten pohjalta. Julkaisemme myös tutkimuksen tuloksia laajemmin nettisivuillamme myöhemmin keväällä ja jatkossa hankkeen aikana.

Lue, millä kaikilla tavoilla JHL tekee sosiaali- ja terveysalan vaikuttamistyötä.

Lisätietoja:
Miranna Seppälä, JHL:n erityisasiantuntija ja soten kärkihankkeen vetäjä
miranna.seppala@jhl.fi