Yleinen asumistuki pienenee vuonna 2024 – myös työttömyysturvan ehtoja kiristetään
18.3.2024 14:38:58 EET | Kela/FPA | Tiedote
Kelan työttömyystukeen ja yleiseen asumistukeen tulee useita leikkauksia ja muita muutoksia vuonna 2024. Myös toimeentulotuessa hyväksyttäviin asumismenoihin tulee muutos. Asiakkaat voivat arvioida Kelan laskureilla, miten muutokset vaikuttavat omaan tilanteeseen.
Eduskunta on tehnyt leikkauksia ja muita muutoksia Kelan maksamaan sosiaaliturvaan. Suurin osa muutoksista tulee voimaan 1.4.2024.
Kaikki muutokset tulevat voimaan automaattisesti, eikä asiakkaiden tarvitse olla yhteydessä Kelaan niiden vuoksi.
Työttömyystuen ehtoja kiristetään
Työttömyystukeen tuli 1.1.2024 muutoksia, jotka vaikuttavat työttömyystuen alkamisaikaan. Oikeus työttömyystukeen alkaa nyt aiempaa myöhemmin, koska työttömyystuen omavastuuaika piteni 5 päivästä 7 päivään. Työttömyystuessa otettiin käyttöön myös lomakorvauksen jaksotus.

Pian työttömyystuesta poistuvat 300 euron suojaosa ja lapsikorotukset. Nämä muutokset tulevat voimaan 1.4.2024. Kela maksaa lapsikorotukset siis vielä maaliskuun työttömyyspäivistä.


Myös palkansaajan työssäoloehtoon tulee muutoksia. Työssäoloehto pitenee nykyisestä noin 6 kuukaudesta 12 kuukauteen, ja työssäoloehto lasketaan palkan määrän perusteella viikkotuntimäärän sijaan. Työssäoloehdon muutokset tulevat voimaan 2.9.2024.
Lue lisää työttömyystuen muutoksista ja tutustu esimerkkeihin.
Työttömyystuen lapsikorotusten poisto koskee vuositasolla noin 100 000:ta henkilöä. Työttömyystuen suojaosan poistuminen vaikuttaa puolestaan osa-aikatyötä tai keikkatyötä tekeviin työttömiin, jotka saavat soviteltua työttömyystukea. Viime vuonna noin 76 000 työttömyystuen saajaa ansaitsi yli 300 e/kk.
Asiakkaat voivat arvioida työttömyystuen laskureilla leikkausten vaikutusta omaan tilanteeseensa. 1.4.2024 voimaan tulevat muutokset päivitetään laskureihin maaliskuun aikana. Laskuri arvioi tuen uuden määrän, kun alkupäivämääräksi valitsee 1.4.2024 tai myöhemmin.
Yleinen asumistuki pienenee
Yleiseen asumistukeen tulee leikkauksia. Yleisen asumistuen korvausprosentti pienenee ja perusomavastuu suurenee, mikä pienentää yleisen asumistuen määrää.
Yleisestä asumistuesta poistuu myös ansiotulovähennys, joka on ollut 300 e/kk.
Helsingissä huomioon otettavien asumismenojen enimmäismäärä pienenee, kun yleisessä asumistuessa huomioon otettavien enimmäisasumismenojen kuntaryhmät 1 ja 2 yhdistetään ja enimmäisasumismenot otetaan huomioon nykyisen kuntaryhmä 2:n mukaisesti. Helsinki siis yhdistetään samaan kuntaryhmään muun pääkaupunkiseudun kanssa. Muutos pienentää lähes kaikkien yleistä asumistukea saavien helsinkiläisten ruokakuntien asumistukea.
Lisäksi omistusasuntoon ei saa enää yleistä asumistukea vuoden 2025 alusta alkaen. Muutos ei koske asumisoikeusasuntoja eikä osaomistusasuntoja. Näihin asuntoihin voi jatkossakin saada yleistä asumistukea.
Asumisoikeusasunnon asumismenoiksi ei kuitenkaan jatkossa enää hyväksytä asuntolainan korkoja. Muutos tulee voimaan vuoden 2025 alusta alkaen.
Muutokset eivät koske eläkkeensaajan asumistukea.
Lue lisää yleisen asumistuen muutoksista ja tutustu esimerkkeihin.
Suurin osa yleisen asumistuen muutoksista tulee voimaan 1.4.2024. Riippuu ruokakunnan tilanteesta, milloin muutokset pienentävät ruokakuntien saaman asumistuen määrää.
Jos yleinen asumistuki myönnetään ruokakunnalle ensimmäistä kertaa, muutokset pienentävät ruokakunnan asumistuen määrää 1.4.2024 alkaen.
Jos yleinen asumistuki on myönnetty ennen 1.4.2024, muutokset pienentävät ruokakunnan asumistuen määrää vasta silloin, kun ruokakunnan täytyy seuraavan kerran hakea asumistuen tarkistusta.

Lue tästä, milloin yleisen asumistuen tarkistusta täytyy hakea.
Yleisen asumistuen lainmuutokset koskevat kaikkia yleisen asumistuen saajia. Yleistä asumistukea sai vuoden 2023 lopussa 404 662 ruokakuntaa. Näistä oli opiskelijoita 41 prosenttia eli 167 740 ruokakuntaa.
Asiakkaat voivat arvioida yleisen asumistuen laskurilla leikkausten vaikutusta omaan tilanteeseensa. 1.4.2024 voimaan tulevat muutokset on päivitetty laskuriin. Laskuri arvioi tuen uuden määrän, kun alkupäivämääräksi valitsee 1.4.2024 tai myöhemmin.
Perustoimeentulotuki korvaa yleisen asumistuen ja työttömyystuen leikkaukset kaikkein pienituloisimmille. Kelan laskelmien mukaan perustoimeentulotukea saavien kotitalouksien määrä kasvaa noin 25 000 kotitaloudella vuoden 2024 aikana.
Asiakkaat voivat arvioida toimeentulotuen laskurilla, olisiko heillä oikeus perustoimeentulotukeen.
Perustoimeentulotuessa hyväksyttäviin asumismenoihin muutos
Myös perustoimeentulotukeen on tulossa asumismenoihin liittyvä muutos 1.4.2024. Toimeentulotuessa hyväksyttäville asumismenoille on asetettu kuntakohtaiset enimmäisrajat. Jatkossa Kela ei voi hyväksyä vähäistäkään enimmäisrajojen ylitystä ilman erityistä perustetta. Nämä erityiset perusteet kirjataan nyt lakiin.
Jos asiakkaalla ei ole erityistä perustetta, Kela antaa 3 kuukautta aikaa edullisemman asunnon etsimiseen. Määräaikaa voidaan pidentää, jos asiakas ei yrityksestä huolimatta kykene löytämään edullisempaa asuntoa asuinpaikkakunnaltaan. Asiakas voi aina jatkaa asumista asunnossaan, jos hän maksaa asumismenojen enimmäisrajan ylittävän osan itse.
Lue lisää toimeentulotuessa hyväksyttävien asumismenojen muutoksesta.
Lisätietoja medialle
Kelan sosiaaliturvan muutokset yleisesti:
Osaamiskeskuksen päällikkö Pasi Pajula, puh. 020 634 4218
Etuuksien ja palvelujen suunnitteluyksikön päällikkö Mia Helle, puh. 020 634 3480
Työttömyystuki:
Juristi Antti Ristimäki, puh. 020 634 2194
Yleinen asumistuki:
Erikoissuunnittelija Mirja Peltonen, puh. 020 63 5 9 713
Juristi Rita Lääkkölä, puh. 020 634 2057
Toimeentulotuki:
Etuuspäällikkö Marja-Leena Valkonen, puh. 020 634 3382
Erikoissuunnittelija Venla Hietala, puh. 050 346 4201
Avainsanat
Linkit
Kansaneläkelaitos (Kela) hoitaa Suomen sosiaaliturvaan kuuluvien perusturvaa eri elämäntilanteissa.

Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kela/FPA
Redan var nionde pojke i lågstadieåldern använder adhd-läkemedel – också tonårsflickor och unga kvinnor framträder i statistiken19.3.2026 06:00:00 EET | Pressmeddelande
Användningen av adhd-läkemedel fortsätter att öka, särskilt bland pojkar i lågstadieåldern och bland tonårsflickor och unga kvinnor. År 2025 använde 11 % av pojkarna i lågstadieåldern och 6 % av tonårsflickorna adhd-läkemedel. Ökningen av antalet nya användare av läkemedlen har mattats av inom vissa grupper, men forskarna uppskattar att användningen kommer att fortsätta att öka några år framöver.
ADHD-lääkkeitä käyttää jo joka yhdeksäs alakouluikäinen poika – tilastoissa erottuvat myös teinitytöt ja nuoret naiset19.3.2026 06:00:00 EET | Tiedote
Läs meddelandet på svenska (fpa.fi). ADHD-lääkkeiden käyttö kasvaa edelleen, etenkin alakouluikäisillä pojilla sekä teinitytöillä ja nuorilla naisilla. Vuonna 2025 lääkkeitä käytti 11 % alakouluikäisistä pojista ja 6 % teinitytöistä. Uusien lääkityksen aloittajien kasvu on taittunut joissakin ryhmissä, mutta tutkijat arvioivat, että vuosittaisen käytön kasvu tulee edelleen jatkumaan muutamia vuosia.
Risken för sjukpension hälften så stor vid ångest jämfört med depression efter lång sjukfrånvaro18.3.2026 06:00:00 EET | Pressmeddelande
Även om ångestsyndrom har blivit allt vanligare som grund för sjukdagpenning är risken för sjuk- eller invalidpension enligt FPA:s färska undersökning betydligt mindre vid ångest än vid depression. Ångestsyndrom kan dock vara förknippade med andra risker som fortfarande är dåligt kända.
Työkyvyttömyyseläkeriski puolet pienempi ahdistuneisuudessa kuin masennuksessa pitkän sairauspoissaolon jälkeen18.3.2026 06:00:00 EET | Tiedote
Läs meddelandet på svenska (fpa.fi). Vaikka ahdistuneisuushäiriöt ovat yleistyneet rajusti sairauspäivärahan perusteena, niihin liittyvä riski siirtyä työkyvyttömyyseläkkeelle on Kelan tuoreen tutkimuksen mukaan huomattavasti pienempi kuin masennuksessa. Muita, vielä heikosti tunnettuja riskejä voi kuitenkin olla.
Läkemedel mot fetma används redan av över 100 000 finländare – antalet fortsätter att öka kraftigt17.3.2026 06:00:00 EET | Pressmeddelande
År 2025 köpte närmare 108 000 personer läkemedel för behandling av fetma. Ökningen var 43 procent från året innan och förklaras nästan helt av en kraftigt ökad användning av semaglutid som patienterna själva betalar för. Fetma är en långvarig sjukdom som kräver långsiktig och multiprofessionell behandling.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme