Kristitty- ja muslimitaustaiset nuoret näkevät toistensa ryhmän myönteisessä valossa
Suomalainen yhteiskunta on luterilaisen kristillisyyden läpäisemä, ja asennetutkimusten mukaan ei-muslimien käsitykset muslimeista ovat poikkeuksellisen kielteisiä verrattuna Euroopan muihin maihin. Kanerva Lattu tutkii suomalaisten muslimi- ja kristittytaustaisten nuorten käsityksiä toisistaan ryhmänä. Vaikka he näkevät toisensa myönteisesti, he silti odottavat kielteisiä arvioita omasta ryhmästään toisen ryhmän jäseniltä.

Islam mielletään aiemman tutkimuksen mukaan epäsuomalaiseksi uskonnoksi, kun taas kristinusko on helpommin yhdistettävissä suomalaisuuteen.
– Uskonto kietoutuu näin mielenkiintoisella tavalla kansallisuuteen ja enemmistö-vähemmistö-asetelmaan. Siksi kyse ei ole vain uskontojen välisistä käsityksistä, Lattu toteaa.
Muslimitaustaiset nuoret arvioivat tulevansa nähdyksi kielteisesti
Latun tutkimuksen keskeisiä käsitteitä ovat stereotypia ja metastereotypia. Stereotypia on yleistävä arvio jostakin ryhmästä ja metastereotypia on käsitys siitä, mitä muut ajattelevat omasta ryhmästä. Suomessa muslimit ovat todennäköisesti tietoisia heihin kohdistuvista asenteista. Enemmistö saattaa olla tietoinen siitä, miten se kohtelee vähemmistöä.
Stereotypioiden ja metastereotypioiden tutkiminen on tärkeää yhdenvertaisuuden vuoksi.
– Suomessa - ainakin juhlapuheissa - yhdenvertaisuus on tärkeä arvo, mutta voidaan kysyä, toteutuuko yhdenvertaisuus oikeasti esimerkiksi työelämässä tai koulussa, jos ihmisillä on kielteisiä käsityksiä toisen edustamasta ryhmästä, Lattu pohtii.
Lattu osoittaa muun muassa, että muslimitaustaiset nuoret arvioivat tulevansa nähdyksi kristittyjen silmin todella kielteisessä valossa.
Myös kristittytaustaiset nuoret odottavat lähinnä kielteisiä mielipiteitä muslimeilta kristityistä. Toisaalta kumpaankin ryhmään kuuluvat nuoret arvioivat toistensa ryhmää pääosin positiivisilla ilmaisuilla. Ne kristittytaustaiset nuoret, joilla on eri tavoin uskovia kavereita, suhtautuvat muslimeihin muita myönteisemmin.
Mitä muut minusta ajattelevat?
Latun tutkimuksen mukaan nuoret liittävät kristittyihin ja muslimeihin sellaisia ominaisuuksia, jotka liittyvät statuseroihin ryhmien välillä.
– Näitä piirteitä ovat esimerkiksi suomalainen, maahanmuuttaja, etuoikeutettu, syrjitty.
Nuorten ilmaisemat käsitykset paljastavat, että nuoret ovat havainneet enemmistö-vähemmistö-asetelman. Kristittytaustaiset esimerkiksi ajattelevat, että muslimien mielestä kristityt ovat suvaitsemattomia ja haluttomia ottamaan toisia huomioon. He tulevat samalla paljastaneeksi, että heidän mielestään muslimit saattavat kokea, ettei kristittyjen kanssa ole helppo tulla toimeen. Kristityt olisivat vastausten mukaan muslimien mielestä lisäksi väärällä tavalla ajattelevia, esimerkiksi vääräuskoisia.
– Yleensä ihmisille ei ole ollenkaan miellyttävä kokemus, jos kokee tulleensa nähdyksi stereotypian kautta.
Muslimitaustaiset nuoret itsekin sijoittavat itsensä altavastaajan asemaan, kun heidän mielestään positiivisesti kuvailtu enemmistö arvioi, että muslimit ovat radikalisoituneita terroristeja ja piittaamattomia muista.
Tutkimusta voidaan soveltaa myös koulutuksessa
– Tutkimukseni antaa aihetta pohtia PISA-tulosten eroja enemmistön ja vähemmistön välillä. Jos muslimitaustaiset nuoret odottavat kielteisiä arvioita enemmistöltä, se voi aiheuttaa stressiä ja siten vähentää mahdollisuutta käyttää kaikkea sitä kapasiteettia, jota kouluoppiminen vaatii. Enemmistön kohdalla tilanne ei ole sama, koska heidän asemansa koulutusjärjestelmässä on vahvempi.
Kanerva Latun väitöstutkimus voidaan yhdistää nykypoliitikkojen ympärillä pyörineeseen rasismikeskusteluun. Keskustelussa ei erikseen korostettu juuri muslimeja, mutta se paljasti oletettuja statuseroja eri ryhmien välillä.
– Tutkimukseni antaa siis aihetta pohtia, miten yhteiskunnan eri osa-alueilla puhutaan eri ryhmistä ja miten nämä käsitykset vaikuttavat nuorten käsityksiin. Se, että edes päädytään sellaiseen tilanteeseen, jossa tarvitaan viime syksyn kaltaisia rasismitiedonantoja, ei ole omiaan vahvistamaan nuorten kykyä nähdä toinen ryhmä positiivisessa valossa.
Teologian maisteri Kanerva Lattu väittelee 22.3.2024 kello 12.15 Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa aiheesta Intergroup stereotypes and meta-stereotypes held by Finnish Muslim- and Christian-background youth. Väitöstilaisuus järjestetään yliopiston päärakennuksessa Tekla Hultin -salissa (f3003), Fabianinkatu 33.
Väittelijän yhteystiedot
Kanerva Lattu, 044 205 4773, kanerva.lattu@helsinki.fi
Yhteydenotot mieluiten sähköpostitse
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiTietoja julkaisijasta
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Kaasuvuoto aloittaa haavan korjauksen kasveissa2.7.2025 18:01:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat löytäneet mekanismin, jonka avulla kasvit korjaavat suojaavan uloimman kerroksensa, korkkisolukon. Tällä löydöllä voi olla merkittäviä vaikutuksia maatalouteen ja elintarvikkeiden säilyvyyteen. Etyleenin ja hapen diffuusio haavan läpi käynnistää kasvin luonnollisen paranemisprosessin.
Kaksoisvalohoito vähentää ikenien verenvuotoa ja tulehdusta hammasimplanttien ympärillä1.7.2025 09:59:32 EEST | Tiedote
Kaksoisvalohoito (Lumoral) tarjoaa kotikäyttöön turvallisen ja tehokkaan vaihtoehdon implanttien ympäristön tulehduksen hallintaan ilman antibiootteja.
Tutut maatalousympäristön linnut vähenevät, eteläiset yleislajit runsastuvat30.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Moni tuttu lintulaji harvinaistuu entisestään. Varpusia ja kuoveja on nyt vähemmän kuin koskaan aiemmin. Toisaalta monien eteläisten lajien voittokulku jatkuu. Mustarastaita ja peukaloisia esiintyy ennätysmäisen runsaasti.
Panimoteollisuuden sivuvirroista terveellisiä elintarvikkeita27.6.2025 13:02:54 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat keksineet innovatiivisen ja kestävän tavan hyödyntää mäskiä ja muita panimoteollisuuden sivutuotteita muokkaamalla niistä hyödyllisiä elintarvikkeita.
Mielenterveyden häiriöt koskettavat valtaosaa suomalaisista26.6.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Arviolta 77 % naisista ja 70 % miehistä saa elämänsä aikana jonkin mielenterveyden, käyttäytymisen tai neurokehityksen häiriön diagnoosin. Yleisimmät häiriöt ovat ahdistuneisuus- ja mielialahäiriöt. Miehillä häiriö todetaan useimmiten ensimmäisen kerran jo 6-vuotiaana.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme