Sadutuksesta saa apua traumaattisten tilanteiden käsittelyyn
Elämme epävarmaa aikaa. Sotiin ja ilmastonmuutoksiin on hankala saada ratkaisuja, jos keskusteluyhteys ei toimi. Tarvitaan tilaisuuksia ja menetelmiä omien ajatusten ilmaisuun, toisen kuunteluun sekä dialogin synnyttämiseen. Siihen voi harjaantua jo lapsesta, mutta myös aikuinen voi oppia sadutuksesta.
![](/data/images/public/3747/70122364/a39b58f0-dab4-4ee4-9416-826e16145a44-w_720.jpg)
– Sadutusta on laajasti kokeiltu, tutkittu, ja se on havaittu toimivaksi menetelmäksi, kertoo kasvatuspsykologian dosentti Liisa Karlsson Helsingin yliopistosta.
Sadutusmenetelmä on saanut kansainvälisyyspalkinnon ja se on palkittu EU:n lasten mielenterveyttä edistävänä mallitoimintona. Tutkimusten mukaan sadutus vahvistaa itsetuntoa ja omanarvontuntoa sekä rohkaisee kertomaan omia ajatuksia myös muissa tilanteissa. Lisäksi se luo yhteisöllisyyden kokemusta ja ryhmäyttää yhteisöä.
– Sadutus luo turvallisen keskusteluyhteyden auttaen meitä pysähtymään, kuuntelemaan ja arvostamaan toista ilman ennakko-oletuksia.
Vaikka sadutus ei ole varsinainen opettamisen menetelmä, sen käyttäjillä kehittyy tutkimusten mukaan esimerkiksi taito kertoa, kommunikoida, ymmärtää toista. Samalla vahvistuu lukeminen ja kirjoittaminen. Se tuottaa rakennusaineita myös oman identiteetin rakentamiseen.
Sadutus on merkityksellinen hetki
Sadutusta on käytetty menestyksellisesti vuoden ikäisistä vanhuksiin. Lapset ja nuoret ovat myös saduttaneet toisiaan. Aikuisetkin ovat saduttaneet keskenään ja näin kuunnelleet toisensa näkökulmia ja muistoja.
Sadutus on merkityksellinen hetki. Se on tapa kertoa toiselle, että olet arvokas ihminen, ja minua kiinnostaa mitä sinä kerrot. Saduttaja innostaa kertojaa ja sitten hän kirjaa tarinan tarkalleen kuten kertoja tarinan kertoo. Satu tai tarina voi olla mitä tahansa. Lopuksi saduttaja lukee tarinan ääneen. Kertomusta ei kommentoida, se on arvokas sellaisenaan. Näin osoitetaan kertojalle arvostusta ja että toisen ajatukset ovat kiinnostavia.
20.3. vietetään kansainvälistä kerronnan ja sadunkerronnan päivää
Keskiviikkona 20.3. vietetään kansainvälistä kerronnan ja sadunkerronnan päivää. Samalla julkaistaan kolmekielinen video sadutukseta ja sen tutkimusnäyttöön pesutuvista hyödyistä.
– Päivään voi jokainen osallistua. Voit kirjata kertomuksia sana sanalta eli saduttaa lapsia, nuoria, vanhempia, ystäviä tai työkavereita yksitellen tai ryhmässä, Karlsson innostaa.
Kertomukset kootaan tutkijoiden Tietoarkistoon
Kertomuksia kootaan tutkijoiden Tietoarkistoon, jossa on jo tuhansia aiemmin kerrottuja tarinoita.
– Olisi kiehtovaa kuulla, millaisia ajatuksia ja kertomuksia juuri tällä hetkellä syntyy, mitä tässä maailman tilanteessa pohditaan, mitä lapset ja aikuiset kertovat.
Sadutusmenetelmästä ja kertomuksista on tehty väitöskirjoja ja muita tutkimuksia. Menetelmä on osoittautunut erittäin toimivaksi ja helppokäyttöiseksi.
Lapsilla ja nuorilla on perustuslaillinen oikeus vaikuttaa itseään koskeviin asioihin, mutta heillä on siihen vain vähän tilaisuuksia. Sadutuksen avulla vaikuttamiseen avautuu tilaisuus koulussa, päiväkodissa, kotona tai vaikkapa kerhossa. Näin lapsi tottuu kertomaan ajatuksistaan muille ja huomaa, että hänen ajatuksensa kiinnostavat.
– Tutkimus on osoittanut, että sadutuksen myötä lasten kanssa toimivat, kuten opettajat, kasvattajat ja vanhemmat, harjaantuvat kuuntelun taidossaan ja se synnyttää dialogisuutta.
Karlssonin mukaan on hämmästyttävää, mitä kaikkea lapset tietävät. Lapset tuovat esiin ajatuksiaan ystävyydestä ja sodasta, eläinten maailmasta ja koronasta, arjesta ja musiikkia, perheestä ja kotimaasta, koulusta ja leikistä, yksinäisyydestä ja päiväkodista ja monista muista aiheista.
– Kertomuksia tutkimalla on esimerkiksi havaittu, että lapset kertovat ruoasta ja syömisestä myönteisesti, luonnollisena, sosiaalisena tapahtumana, kun taas aikuiset näkevät lasten syömisen varsin ongelmakeskeisesti.
Lapset hassuttelevat kertomuksissaan, mutta puhuvat myös hyvinkin kipeistä asioista. He huomaavat, että nekin voi sanoa ääneen. Lapset, mutta myös aikuiset, ovat tutustuneet uudella lailla ja saaneet yhteyden toisiinsa kertomusten avulla. He nuoret ovat huomanneet, miten moni asia heitä yhdistää jopa eri maissa.
Sadutus on merkityksellinen hetki -video suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi (Tussitaikurit & Karlsson).
Sadutusohje ja lupakaavake arkistoimiseen.
Halutessasi voit lähettää sadutuksia ja niiden arkistointilupia lapsetkertovat@gmail.com –osoitteeseen. Kokoamme niistä satusikermiä julkaistavaksi ja tutkimusarkistoon.
Lisätietoja
Liisa Karlsson, 050 576 3295, liisa.karlsson@helsinki.fi
Lapset kertovat ja toimivat -verkosto
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Tutkijat loivat solun, josta ei voi syntyä syöpää9.7.2024 08:00:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston ja HUS Helsingin yliopistollisen sairaalan tutkijat onnistuivat luomaan soluja, joiden jakautumista voidaan kontrolloida. Menetelmä mahdollistaa uudenlaiset, turvalliset soluhoidot.
Tasapuolisempi typpilannoitteiden käyttö parantaisi ruokaturvaa5.7.2024 07:30:00 EEST | Tiedote
Typpilannoitteen käytön osittainen siirtäminen rikkaista köyhiin maihin lisäisi maailman viljantuotantoa ja kaksinkertaistaisi sadot ruokaturvattomimmissa maissa. Lisäksi se hillitsisi ilmastonmuutosta ja luontokatoa.
Turismi ja piittaamattomuus uhkaavat Kanariansaarten luontoa4.7.2024 09:18:45 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijoiden järjestämä työpaja Kanariansaarilla pohti luonnonsuojelun ja massaturismin yhteensovittamista sekä tietotarpeita muutoksiin varautumiseksi. Tuore työpajaraportti kokoaa yhteen paikallisten toimijoiden näkemyksiä luonnonsuojelun ja turismin yhteensovittamisen haasteista.
Äidin raskaudenaikainen hyvinvointi suojaa lapsen mielenterveyttä3.7.2024 11:58:13 EEST | Tiedote
Äidin positiivinen mielenterveys raskausaikana ja lapsen varhaiset kokemukset vaikuttavat merkittävästi lapsen mielenterveyteen ja kognitiiviseen kehitykseen.
Helsingin yliopistoon valittiin yli 4 200 uutta opiskelijaa – lähes joka seitsemäs pääsi sisään3.7.2024 11:33:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto ensisijaisten hakijoiden määrän perusteella.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme