Ilmatieteen laitos - Ilmatieteen laitoksen lentosääpalvelut sata vuotta: Laadukkaat tiedot lentosäästä varmistavat turvallisen ja taloudellisen lentämisen
20.3.2024 11:10:34 EET | Ilmatieteen laitos | Tiedote
Ensimmäiset lentosäätiedot toimitettiin siviili-ilmailulle päivälleen sata vuotta sitten. Nykyään Ilmatieteen laitos tuottaa kaikki viralliset lentosääpalvelut siviili- ja sotilasilmailulle Suomen ilmatilassa.
Ensimmäiset lentosäätiedot toimitettiin siviili-ilmailulle 20. maaliskuuta vuonna 1924, kun Finnairin edeltäjä Aero aloitti liikenteen Helsingin Katajanokalta Tallinnaan. Nykyään Ilmatieteen laitos vastaa lentosäähavainto, -ennustus ja -varoituspalveluiden tuottamisesta ja kehittämisestä Suomessa.
Sää on yksi merkittävimmistä syistä lentojen myöhästymiseen, ja laadukkaiden lentosääpalveluiden avulla sään aiheuttamia vaikutuksia voidaan vähentää. Lentosäätietojen avulla lentäjä voi optimoida reitin esimerkiksi hyödyntämällä parhaat myötätuulet ja välttämällä alueita, joissa esiintyy turbulenssia tai ukkosta. Lennonjohtajia säätieto puolestaan tukee kiitotien valinnassa sekä saapuvan ja lähtevän lentoliikenteen ohjaamisessa. Erityisesti talvisissa olosuhteissa sääennusteet ovat ratkaisevassa roolissa lentoaseman tilannekeskuksen, lentoyhtiöiden, jääneston ja kunnossapidon toiminnan suunnittelussa.
"Lentosääpalvelut auttavat ilmailun toimijoita suunnittelemaan toimintaansa paremmin ja operoimaan mahdollisimman turvallisesti, taloudellisesti ja ympäristöystävällisesti säässä kuin säässä. Lentosääpalvelut ovat osa lennonvarmistuspalveluita. Itse asiassa ilman sääpalveluita lentotoiminta pysähtyisi", korostaa ryhmäpäällikkö Riikka Pusa Ilmatieteen laitokselta.
Kun sääolosuhteet ovat erityisen huonot, reaaliaikaisten säähavaintojen merkitys kasvaa. Jokaisella Suomen lentoasemalla on nykyään Ilmatieteen laitoksen lentosäähavaintojärjestelmät, joiden avulla saadaan tarkkaa tietoa lentoasemalla vallitsevista sääolosuhteista.
Lentosääpalveluiden kansainvälinen edelläkävijä
Ilmatieteen laitoksen lento- ja sotilassääpalvelun toimipisteet sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa ja Rovaniemellä, ja ne palvelevat asiakkaita ympäri vuorokauden, vuoden jokaisena päivänä. Lentosääpalveluiden tuotantoon osallistuu Ilmatieteen laitoksella noin sata asiantuntijaa: lentosäämeteorologien lisäksi palveluiden tuottamiseen tarvitaan esimerkiksi havainto-, IT- ja tutkimusosaamista.
Ilmatieteen laitos tekee merkittävää kansainvälistä yhteistyötä lentosään saralla niin Euroopassa kuin globaalisti. Kansainvälinen yhteistyö onkin yksi toiminnan kulmakivistä. Suomalaista lentosääosaamista hyödynnetään myös kansainvälisissä tutkimus- ja kehityshankkeissa, ja tätä osaamista viedään myös maailmalle osana Ilmatieteen laitoksen kehitysyhteistyöprojekteja.
"Ilmatieteen laitos kuuluu alansa kansainvälisiin edelläkävijöihin. Kotimaassa kuulumme ilmailun perheeseen yhdessä lentoasemien, lennonvarmistuksen, lentoyhtiöiden ja muiden ilmailijoiden kanssa. Meillä kaikilla on tärkeä rooli, jotta kokonaisuus toimii", Riikka Pusa sanoo.
Sata vuotta lentosäätietoja
- Ensimmäiset lentosäätiedot toimitettiin siviili-ilmailulle 20.3.1924, kun Aero alkoi liikennöidä Helsingistä Tallinnaan. Säätilanne oli sata vuotta sitten julkaistun säätekstin mukaan "vaihtelevaista – ajoittain lumisadetta, ajoittain hieman selkenevää. Tuulet pohjoisessa pohjoisen ja koillisen puolelta, etelässä vaihtelevia."
- Ilmatieteen laitoksen edeltäjän Meteorologisen keskuslaitoksen lentosääpalveluosasto perustettiin Helsingin Malmille 16.12.1936. Ensimmäisenä meteorologina Malmilla toimi maisteri Aili Nurminen, josta tuli kaksi vuotta myöhemmin Suomen ensimmäinen päälentometeorologi.
- Ensimmäisinä vuosikymmeninä lentosäätuotteet olivat pääosin käsin tehtyjä karttoja ja taulukoita. Lentäjät briiffattiin tulevalle lennolle lentoaseman sääpalvelussa eli “meteossa”.
- Suomi liittyi kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön ICAOn jäseneksi vuonna 1949. Kansainvälinen yhteistyö on vaikuttanut palvelujen muotoutumiseen nykyiseen muotoonsa: esimerkiksi lentosään havainnot eli METARit ja lentopaikkaennusteet eli TAFit ovat olleet samanlaisia jo yli puoli vuosisataa.
- Ilmatieteen laitos kehitti 1980-luvulla ensimmäisen graafisen meteorologin työaseman, joka mullisti meteorologin työn tekemisen. Vuonna 1997 lentosäämeteorologien käyttöön luotiin lentosääpaikkaennusteiden työkalu, TAF Editor.
- Ilmailun havaintopalvelut siirtyivät 1.6.2012 Finavialta Ilmatieteen laitokselle, joka vastaa lentosäähavainto, -ennustus ja -varoituspalveluiden tuottamisesta ja kehittämisestä Suomen lentotiedotusalueella.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ryhmäpäällikkö Riikka Pusa, Ilmatieteen laitos, puh. 050 407 3967, riikka.pusa@fmi.fi
Siviili-ilmailun yhteyspäällikkö Ida-Reetta Virranjoki, puh. 045 111 6992, ida-reetta.virranjoki@fmi.fi
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Ilmatieteen laitos havainnoi ja tutkii ilmakehää, lähiavaruutta ja meriä. Lisäksi se tuottaa palveluita säästä, merestä, ilmastosta, ilmanlaadusta ja lähiavaruudesta yleisen turvallisuuden, elinkeinoelämän ja kansalaisten tarpeisiin. Osoitteessa ilmatieteenlaitos.fi voit tutustua meihin paremmin.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Ilmatieteen laitos
Maaliskuu on alkanut poikkeuksellisen lämpimänä16.3.2026 15:01:25 EET | Tiedote
Kylmän talven jälkeen sää on lauhtunut vauhdilla, ja lämpötilat ovat siirtyneet asteikon toiseen äärilaitaan.
Ilmanlaatu on heikentynyt laajoilla alueilla Suomessa12.3.2026 11:44:44 EET | Tiedote
Erityisesti pienhiukkasten pitoisuudet ovat tällä hetkellä korkeita, ja eilen mitattiin tämän vuoden korkeimmat pienhiukkaspitoisuudet Suomessa. Ilmanlaatua heikentää kaukokulkeuma Keski-Euroopasta – myös alkava katupölykausi näkyy jo pitoisuuksien nousuna.
Kylmästä talvesta on siirrytty aikaiseen kevääseen10.3.2026 15:55:34 EET | Blogi
Alkuvuoden pitkän pakkasjakson päätyttyä on hyvä hetki luoda katsaus säätilastoihin ja tarkastella, miten mennyt pakkasjakso suhteutuu historiallisiin pakkasjaksoihin tilastojen valossa.
Helmikuu oli Länsi-Euroopassa poikkeuksellisen sateinen – maailmanlaajuisesti helmikuu oli viidenneksi lämpimin10.3.2026 05:00:00 EET | Tiedote
EU:n Copernicus-ilmastopalvelun mukaan helmikuu 2026 oli maailmanlaajuisesti mittaushistorian viidenneksi lämpimin. Länsi-Euroopassa koettiin poikkeuksellisen runsaita sateita ja laajoja tulvia, ja arktisen merijään laajuus oli helmikuussa mittaushistorian kolmanneksi pienin.
Kevät etenee viikonloppuna pohjoista myöten – lounaassa lämpötila voi nousta 10 asteeseen5.3.2026 14:06:13 EET | Tiedote
Lumet ovat jo paikoin sulaneet maan lounaisosasta ja Ahvenanmaalta. Kuivassa ja lämpimässä säässä katupöly ja siitepöly alkavat vaivata herkimpiä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme