Talvi on heikentänyt pohjalaismaakuntien järvien happitilannetta

Jaa

Järvien happitilanne on heikentynyt Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnissa. Järvien pitkään jatkuva jääpeitteisyys, vesien rehevöityminen ja vedenpinnan lasku säännöstellyissä järvissä tulviin varautumisen takia aiheuttavat happiongelmia etenkin matalissa järvissä. Hapekkaat lumien sulamisvedet parantavat vesistöjen happitilannetta, mutta yöpakkaset hidastavat lumen ja jään sulamista ja veden virtaamista.

Kuvituskuva.
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Järvien happivarannot vähenevät talven mittaan, koska jääkansi eristää järven ilmakehästä, eikä happea tuottavaa yhteyttämistä juuri tapahdu. Hapen kuluminen sen sijaan jatkuu. Rehevöityminen pahentaa tilannetta, sillä se lisää huomattavasti vesistöjen pohjalle kertyvän happea kuluttavan orgaanisen aineen määrää. Säännöstellyissä järvissä vedenpintaa lasketaan kevättalvisin, jotta sulamisvesille saataisiin tilaa järviin ja tulvat jäisivät pienemmiksi. Matalissa järvissä vedenpinnanlasku merkitsee kuitenkin huomattavaa vesitilavuuden pienentymistä.

Suurten järvien kuten Lappajärven ja Kuortaneenjärven jäänalaisessa päällysvedessä happea on runsaasti ja happiongelmat rajoittuvat syvänteiden pohjalle. Sen sijaan matalammissa järvissä happipitoisuus on laskenut syvänteiden lisäksi myös päällysvedessä. Heikoin tilanne on matalissa ja rehevöityneissä järvissä ja esimerkiksi suljetuilla lahtialueilla. Esimerkiksi Nurmonjoen pienten latvajärvien happitilanne on laajalti heikentynyt, samoin kuin Vetelin Räyringinjärven ja Evijärven lahtialueiden. Kuorasjärvellä pinnan happitilanteen tiedetään olleen viimeksi yhtä huono vuonna 2002. Tekojärvien pintaa on laskettu tulviin varautumisen vuoksi tavanomaista enemmän, mikä lisää happiongelmien riskiä. Kuitenkin esimerkiksi Kalajärven ja Kyrkösjärven happitilanne on ollut vielä varsin hyvä. Happiongelmia on nyt myös melko luonnontilaisissa järvissä kuten Perhon Salamajärvellä.

Hapen loppuminen aiheuttaa sisäistä kuormitusta eli fosforin liukenemista pohjasedimentistä veteen. Näkyvimpiä seurauksia ovat kuitenkin kalakuolemat. Kalakuolemia on ilmoitettu ELY-keskukselle Kauhavan Kortesjärveltä ja Alavuden Kuotesjärveltä. Kaloista eniten happea vaativat lohikalat, kuten siika, taimen ja muikku. Kestävimpiä taas ovat särjensukuiset kalat.

Järvien lisäksi happiongelmia voi ilmetä matalissa suljetuissa merenlahdissa ja fladoissa. Hapenvajausta voi esiintyä myös hitaasti virtaavissa tai vähävetisissä jätevesien kuormittamissa ojissa ja joissa. Virtaavien vesien lajit ovat erityisen herkkiä hapen vähenemiselle, sillä ne ovat sopeutuneet runsashappisiin olosuhteisiin.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta:

Johtava vesitalousasiantuntija Jukka Pakkala, puh. 0295 027 893
Erikoistutkija Anssi Teppo, puh. 0295 027 948
Vesitalousasiantuntija Mika Tolonen, puh. 0295 027 949

Tietoa julkaisijasta

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus | NTM-centralen i Södra Österbotten
Päätoimipaikka Seinäjoki: Alvar Aallon katu 8, PL 156
Vaasa: Wolffintie 35 | Kokkola: Pitkänsillankatu 15

0295 027 500
http://www.ely-keskus.fi/etela-pohjanmaa

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on monialainen, alueellinen toimija. Haluamme edistää alueemme elinvoimaa, kestävää kasvua ja hyvää tulevaisuutta sekä hyvinvointia ja sisäistä turvallisuutta. Hoidamme elinkeinoihin, ympäristöön ja liikenteeseen liittyviä tehtäviä asiakkaidemme eli ihmisten, yritysten ja yhteisöjen hyväksi. Teemme työtämme Etelä-Pohjanmaan lisäksi Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueilla ympäristö- ja liikenneasioissa.

ELY-keskusten valtakunnallisia tiedotteita voit lukea täältä: ELY-keskukset

NTM-centralen i Södra Österbotten är en branschövergripande, regional aktör. Vi vill främja livskraft, hållbar tillväxt, en god framtid samt välstånd och intern säkerhet i regionen. Vi sköter uppgifter i anslutning till näringslivet, miljön och trafiken för våra kunders, dvs. människors, företags och sammanslutningars bästa. Vi är verksamma utöver i Södra Österbotten även i Österbotten och Mellersta Österbotten i fråga om miljö- och trafikfrågor.

NTM-centralernas riksomfattande pressmeddelanden kan du läsa här: NTM-centralerna

Muut kielet

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus | NTM-centralen i Södra Österbotten

PohjaNeva-projektet aktiverar återställande av torvutvinningsområden (landskapen i Österbotten)15.4.2024 13:53:06 EEST | Tiedote

NTM-centralen i Södra Österbotten har startat upp PohjaNeva-projektet i syfte att sätta fart på återställande åtgärder i de österbottniska landskapen inom ramen för Fonden för rättvis omställning (FRO). Med hjälp av FRO-finansiering syftar projektet till att aktivera återställande av torvutvinningsområden och restaurering av vattendrag som belastas av torvutvinning.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye