Lapin jokien teräsjään vahvuus on tänä keväänä keskimääräistä heikompi
Lapin jokivesistöissä teräsjäätä on kaikilla mittauspisteillä pitkän ajan keskiarvoa vähemmän. Suurimmat teräsjään paksuudet mitattiin Tornionjoen ja Simojoen suualueilla sekä Tenojoella Saamen sillan alueella. Lapin ELY-keskus arvioi jääpatoriskin tänä keväänä pieneksi. Jäänsahausta tehdään olosuhteiden salliessa Tornionjoella Hellälässä.

Vaikka alkutalvi oli kylmä, ovat teräsjään paksuudet jääneet Lapin suurimmissa jokivesistöissä keskimääräistä ohuemmiksi. Syksy oli Lapissa paikoin ennätyksellisen sateinen. Jokivesistöjen virtaamat olivat alkutalvesta keskimääräistä suurempia, mikä hidasti virtavesien jäätymistä. Jäätilanne on kuitenkin useassa vesistössä parempi kuin viime vuonna. Ainoastaan Ivalojoella teräsjäätä on viime vuotta vähemmän. Vahvimmat teräsjäät ovat Tornionjoen ja Simojoen suualueilla sekä Tenojoella Saamen sillan alueella.
Tenojoella teräsjään paksuus on hieman pitkän ajan keskiarvoa suurempi. Vastaavan suuruisia teräsjään paksuuksia on havaittu Saamen sillan havaintopaikalla mm. vuosina 2019 ja 2022. Simojoella teräsjäätä on tänä keväänä kahta edeltävää vuotta enemmän. Vahvinta jää on suualueella ja siltojen välisellä alueella. Teräsjäätä on kuitenkin vähemmän kuin esimerkiksi vuonna 2017, jolloin Simojoella on sahattu jäätä edellisen kerran.
Tornionjoella teräsjään paksuus on suurempi kuin viime vuonna, mutta hieman pienempi kuin sahauskeväänä vuonna 2022. Tänä keväänä jäänsahaus on mahdollista suorittaa Tornionjoen suualueella Hellälässä, mutta jäätilannetta tarkistetaan vielä lisämittauksilla. Mikäli lisämittausten jälkeen teräsjäätä havaitaan olevan alueella riittävästi, tapahtuu jäänsahaus alustavan suunnitelman mukaan viikolla 15. Lapin ELY-keskus tiedottaa myöhemmin jäänsahauksen toteutuksesta.
Muonionjoella, Ounasjoella ja Kemijoen Teeriselällä teräsjäätä oli viime vuotta enemmän, mutta selvästi pitkän ajan keskiarvoa vähemmän. Tämän vuoden mittauksissa heikoimmat jäät ovat Ounasjoella ja Ivalojoella. Lapin ELY-keskus arvioi Lapin jokien jääpatoriskin pieneksi muualla paitsi Tornionjoen suualueella, jossa jääpatoriski on hieman muita alueita suurempi.
Jäämittauksia on tehty vuodesta 1992 lähtien. Mittauksilla selvitetään jään rakenteesta lumen, välivesi- ja kohvajääkerrosten sekä teräsjään paksuudet. Jääpatoriskin ja jääsahaustarpeen arvioinnissa teräsjään osuus on ratkaiseva. Tänä vuonna mittaukset on tehty viikoilla 10 ja 11 Tenojoella, Ivalojoella, Kemijoella, Ounasjoella, Muonionjoella, Tornionjoella ja Simojoella. Mittauspaikoilla jään kokonaispaksuus oli 40–87 cm ja teräsjään paksuus 17–67 cm.
Taulukko 1. Teräsjään paksuus sekä jään kokonaispaksuus Lapin jokien jäänmittauspaikoilla keväällä 2024 ja teräsjään paksuus keskimäärin vuosina 1992–2023.
Joki |
Jään kokonaispaksuus 2024 |
Teräsjään paksuus 2024 (keskiarvo ja vaihteluväli) |
Teräsjään paksuus 1992–2023 (keskiarvo) |
Simojoki |
41–74 cm |
38 cm (23–52 cm) |
46 cm |
Tornionjoki |
45–87 cm |
39 cm (20–67 cm) |
51 cm |
Muonionjoki |
45–73 cm |
32 cm (18–39 cm) |
46 cm |
Kemijoki |
57–62 cm |
33 cm (29–37 cm) |
40 cm |
Ounasjoki |
41–85 cm |
29 cm (17–49 cm) |
41 cm |
Ivalojoki |
40–73 cm |
31 cm (18–53 cm) |
52 cm |
Tenojoki |
78–80 cm |
51 cm (44–57 cm) |
46 cm |
Lapin vesistöissä on talven aikana havaittu tavallista runsaammin niin sanottuja uveavantoja (eli uhkuavantoja). Näitä sulapaikkoja on havaittu sekä säännöstellyillä, että luonnontilaisilla vesillä. Jäällä liikuttaessa tuleekin aina tiedostaa jäällä liikkumisen riskit, varmistaa olosuhteet sekä varustautua asianmukaisin suojavarustein.
Tulvaennusteet ovat vielä epävarmoja
Lumen vesiarvo on suuressa osassa Lappia 140–180 mm, mikä on ajankohtaan nähden tavanomainen arvo. Käsivarren alueella sekä Ounasjoen ja Ivalojoen valuma-alueiden yläosissa lumen vesiarvo on 200–220 mm, mikä on jonkin verran keskimääräistä suurempi. Tavanomaista vähemmän lunta on Itä-Lapissa, Inarijärven alueella sekä Kemijoen ja Simojoen alaosissa.
Tämänhetkisten ennusteiden mukaan kevättulvien arvioidaan jäävän suuruudeltaan tavanomaisiksi, mutta ennusteissa on vielä suurta vaihtelua tulvahuipun suuruuden ja ajankohdan suhteen. Tulevien viikkojen mahdolliset sateet ja sulamisajan sääolosuhteet vaikuttavat merkittävästi kevättulvien suuruuteen. Tiedottaminen tulvan kehittymisestä aloitetaan huhtikuun puolivälissä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Vesitalousasiantuntija Tatu Moilanen, puh. 0295 037 440, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
Kuvat



Linkit
Tietoja julkaisijasta
ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Lapin ELY-keskus
Myöhäisen jälleenrakennuskauden kämppärakentamista edustava esimerkki on suojeltu1.7.2025 15:30:25 EEST | Tiedote
Lapin ELY-keskus on suojellut Posiolla Kuorikkilammen rannalla sijaitsevan Kuorikin uittokämpän piha-alueineen. Simon Maksniemen kylän vanhaa koulurakennusta koskeva suojeluesitys on hylätty.
Peltovalvonnat alkavat Lapissa - valvonnalla varmistetaan tukien oikeudenmukaisuus25.6.2025 12:28:25 EEST | Tiedote
Lapin ELY-keskuksen tarkastajat aloittavat peltovalvonnat 1.7.2025. Kesän aikana Lapin alueella kiertää kuusi valvojaa. Valvonta kohdistuu EU:n peltotukia hakeneille tiloille. Valvonnassa tarkastetaan peltojen viljelytapa ja pinta-ala.
Työttömyyden kehitys jatkui Lapissa koko maata myönteisempänä25.6.2025 08:47:57 EEST | Tiedote
Toukokuussa työttömien määrä laski tyypillisen kausivaihtelun mukaisesti. Työttömiä oli kuitenkin 590 enemmän kuin vuotta aiemmin. Lomautettujen määrä on vähentynyt. Kaupunkipaikkakuntien työttömyys on kehittynyt huolestuttavaan suuntaan. Pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut myös Lapissa ja uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin Työmarkkinatorille viime vuotta vähemmän.
Buggeluossabivddus galgá váldit vuhtii Atlántta luosa23.6.2025 12:01:42 EEST | Tiedote
Deanu guollebivddus vurdet álgán bivdobaji leat ealaskeappo go diibmá. Hui heajos dilis lean Atlántta luosa bivdu lea gildojuvvon, muhto buggeluosa vurdet valjit goargŋut Detnui. Dan stággobivdu lea dihto njuolggadusaiguin vejolaš, man olis báikkálaš servošat sáhttet ordnet lobivuollásaš buggeluosa jávkadanbivdofidnuid. Norga figgá eastit buggeluosa goargŋuma rastábuođuin, iige goargŋunmeari sáhte einnostit dálá dilis. Norgga buođđu dahje buggeluosa eará guollebivdu ii oaččo dagahit hehttehusaid Atlántta lussii.
Kyttyrälohen kalastuksessa tulee huomioida Atlantin lohi23.6.2025 11:16:23 EEST | Tiedote
Tenon kalastuksesta odotetaan alkaneella kalastuskaudella viimevuotista vilkkaampaa. Erittäin heikossa tilassa olevan Atlantin lohen kalastus on kiellettyä, mutta kyttyrälohta odotetaan nousevan Tenoon runsaasti. Sen vapakalastus on tietyin säännöin mahdollista, minkä ohella paikalliset yhteisöt voivat järjestää luvanvaraisia kyttyrälohen poistokalastushankkeita. Norja pyrkii estämään kyttyrälohen nousun lohipadon avulla, eikä nousumäärää voida ennakoida tässä vaiheessa. Norjan pato tai kyttyrälohen muu kalastus eivät saa aiheuttaa haittoja Atlantin lohelle.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme