Lakivaliokunnan sd-edustajat: 200 euron lakkosakko voisi tuoda myös tuhansien eurojen oikeudenkäyntikulut

Lakivaliokunnan sd-jäsenet Elisa Gebhard, Juha Viitala, Pia Hiltunen ja Eemeli Peltonen katsovat, että toteutuessaan hallituksen lakkosakko haaskaisi jo entisestään kuormittuneen oikeuslaitoksen resursseja, kun lakkosakkoja myös riitautettaisiin. He pitävät käsittämättömänä, että työntekijä ja työnantaja joutuisivat pahimmillaan riitelemään tuhansien eurojen oikeudenkäyntikuluriskin uhalla 200 euron suuruisesta seuraamusmaksusta, joka työntekijälle koituisi laittomaksi todetun lakon jatkamisesta. 

”Henkilökohtaista lakkosakkoa ei tulisi ottaa käyttöön, sillä se johtaa täysin kafkamaisiin tilanteisiin. Vaikea kuvitella, että työntekijällä olisi varaa tai uskallusta lähteä riitauttamaan 200 euron lakkosakkoa oikeudessa, kun riskinä on joutua maksamaan tuhansien eurojen oikeudenkäyntikulut. On myös täydellistä oikeuslaitoksen resurssien hukkaamista, että samaa asiaa tullaan käsittelemään sekä käräjäoikeudessa että työtuomioistuimessa”, SDP:n lakivaliokuntaryhmän puheenjohtaja Elisa Gebhard muistuttaa. 

”Vaikuttaa siltä, että hallitus haluaa lakkosakolla pelottelulla rajoittaa työntekijöiden tosiasiallista mahdollisuutta osallistua työtaisteluihin”, Gebhard toteaa. 

Esimerkiksi tilanteessa, jossa työnantaja kuittaa 200 euron saatavan työntekijän palkasta ilman tämän hyväksyntää, ovat työntekijän oikeussuojakeinot käytännössä olemattomat. Mikäli yhdistys väittää työtaistelun olevan laillinen ja työnantaja taas väittää sen olevan laiton, työntekijän oikeus osallistua työtaisteluun on vakavasti uhattuna jo sanktion aiheuttaman pelotevaikutuksen vuoksi.

”Aivan keskeinen työoikeuden lähtökohta on ollut se, että työtaisteluiden seurauksista vastuun kantaa työtaistelusta päättänyt järjestö, ei työntekijä. Hallitus murentaa tämän periaatteen olemattomin perustein”, kommentoi Pia Hiltunen. 

Hyvityssakko voitaisiin samasta työtaistelusta määrätä ensinnäkin ammattiliittojen keskusjärjestöille, toiseksi ammattiliitolle ja kolmanneksi ammattiliiton alayhdistykselle. Käytännössä summat voivat nousta erittäin suuriksi. Ammattiyhdistykselle määrättävä hyvityssakko tulee välillisesti yksittäisen jäsenen vastattavaksi, ammattiyhdistyksen ollessa jäsentensä kollektiivi. 

”Jos kaiken muun lisäksi yksittäiselle työntekijälle voidaan erikseen vielä määrätä 200 euron hyvitysseuraamus, tulee sanktio samasta työtaistelusta moninkertaisesti yksittäiselle työntekijälle. Samasta asiasta ei tulisi voida rankaista moneen otteeseen, tämä ei ole johdonmukaista tai loogista, eikä sovi suomalaiseen oikeuskulttuuriin”, kommentoi Juha Viitala. 

”Sopii kysyä, miten tämä hallituksen lakkosakko edistää Suomen kasvua ja työllisyyttä tai vahvistaa sopimisen perinnettä työmarkkinoilla? Esitys lakkosakosta kuvastaa hallituksen laajempaa työmarkkinaheikennysten linjaa, jossa kohtuuttominkaan yksityiskohta ei ole neuvoteltavissa reilummaksi. Tätäkin työelämäheikennystä hallitus ajaa eteenpäin jääräpäisesti, vaikka ehdotuksella ei ole mitään tekemistä kasvun ja työllisyyden edistämisen kanssa. Päinvastoin esitys kylvää taas uuden riidan siemenen suomalaisille työmarkkinoille”, Eemeli Peltonen sanoo.