Vihreiden Ohisalo: Suomen hallitus vaa´ankieliasemassa kaatamassa luonnon tilan parantamisen EU-aloitetta

EU:n ennallistamisasetusta on valmisteltu EU:ssa pitkään. Parlamentti on jo antanut asetukselle hyväksyntänsä, ja nyt sen läpimeno on enää kiinni jäsenmaiden ministereistä koostuvasta ympäristöneuvostosta.

Suomi on nyt vaa’ankieliasemassa EU:n ennallistamisasetuksen läpimenossa. Unkari on yllättäen kääntynyt vastustamaan asetusta, joten jos Suomi äänestää tyhjää tai asetusta vastaan, asetus on vaarassa kaatua.

– Suomen hallituksen on nyt lunastettava puheensa ja varmistettava ennallistamisasetuksen läpimeno äänestämällä sen puolesta. Mikään vähempi ei tässä tilanteessa riitä ja saattaisi johtaa koko asetuksen kaatumiseen, suuren valiokunnan jäsen Ohisalo painottaa. 

Ohisalon mukaan EU:n ennallistamisasetuksen vastustaminen kuvaa pääministeri Orpon hallituksen nuivaa EU-politiikkaa, joka näyttää konkreettisesti mihin suuntaan eurooppalaiset konservatiivit ovat luisumassa. Suomen hallitus vastustaa EU:n ennallistamisasetusta, joka parantaisi luonnon tilaa kaikkialla EU:ssa ja vastaisi Suomenkin kansainvälisen tason sitoumuksiin luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttämiseksi vuoteen 2030 mennessä.

– Kokoomusjohtoinen hallitus osoittaa taas konkreettisesti, kuinka se lipuu kohti eurooppalaista oikeistopopulismia. Kokoomus oli vielä joskus EU:n yhteiseen tekemiseen positiivisesti suhtautuva puolue. Viimeistään hallitusyhteistyö perussuomalaisten kanssa on vienyt Kokoomuksen nuivalle linjalle, jossa ihmisoikeuksien ja ympäristön puolustaminen EU-tasolla nähdään ennemmin vastustettavana kuin puolustettavana. Viimeisimpänä Kokoomus iloitsi, kuinka se omalla toiminnallaan heikensi EU:n yritysvastuudirektiiviä, eli käytännössä heikensi uhrien asemaa, Ohisalo kritisoi.

Voimaan astuessaan EU:n ennallistamisasetus parantaisi merkittävästi heikentyneitä elinympäristöjä niin Suomessa kuin koko Euroopan unionissa. Se takaisi, että EU saavuttaa omat velvoitteensa YK:n luontosopimuksen tavoitteelle pysäyttää luontokato vuoteen 2030 mennessä.

– Lopullinen asetusteksti on Suomen kannalta kohtuullinen ja sen pitäisi kelvata hallituksellekin. Suomen keskeiset huolenaiheet on otettu huomioon: esimerkiksi kaupunkiympäristöä, maataloutta ja metsiä koskevat elinympäristötavoitteet lievenivät käsittelyn kuluessa merkittävästi, mikä on luonnolle haitaksi. Tavoitteisiin käytettävissä olevat keinotkin ovat nyt joustavia, Ohisalo huomauttaa.

– Äänestämällä asetuksen puolesta Suomi osoittaisi sitoutumistaan suojella uhanalaisia lajeja, säilyttää arvokkaita luontotyyppejä ja torjua ekosysteemien heikkenemistä. Ennallistamisasetuksen toimeenpano EU:ssa tulee edistämään ei vain luontotavoitteiden vaan myös ilmastotavoitteiden toteutumista, sillä monet ennallistamistoimet auttavat sitomaan hiiltä ilmakehästä ja hillitsemään ilmastonmuutosta. Tämä on keskeistä Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi ja ilmaston kuumenemisen rajoittamiseksi alle 1,5 asteeseen, Ohisalo muistuttaa.

Luonnon ja ekosysteemien tilan parantamiseksi tarvitaan kiireellisesti ennallistamistoimia, sillä luonnon köyhtyminen jatkuu Suomessa, Euroopassa ja maailmanlaajuisesti.

– Lajikadon ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen vaikutukset ihmisten elinoloihin, terveyteen, turvallisuuteen ja jopa talouteen ovat dramaattisia. Ennallistaminen voi auttaa torjumaan kuivuutta, metsäpaloja ja tulvia, ja sillä on keskeinen merkitys pitkän aikavälin elintarviketurvan ja maanviljelijöiden toimeentulon kannalta, Ohisalo sanoo.