Neurokehitykselliset häiriöt yleisiä kodin ulkopuolelle sijoitetuilla lapsilla – perheiden köyhyys yhteydessä sijoituksiin
Lähes joka viides neurokehityksellisen häiriön omaava lapsi päätyy sijoitetuksi kodin ulkopuolelle ennen 18 vuoden ikää, selviää Oulun yliopiston tutkimuksesta. ADHD-diagnoosin saaneet lapset ovat tutkimuksen mukaan yliedustettuina kodin ulkopuolelle sijoitettujen joukossa.

Tutkimuksessa hyödynnettiin Suomen kansallisen syntymäkohortin 1997 aineistoja lähes 59 000 lapsesta syntymästä 18 vuoden ikään saakka. Heistä lähes joka kymmenes oli saanut neurokehityksellisen häiriön diagnoosin ennen täysi-ikäisyyttä.
Tutkimuksessa selvisi, että liki joka viides (18 %) neurokehityksellisen häiriön kanssa kamppaileva lapsi oli ollut sijoitettuna kodin ulkopuolelle. ADHD oli sijoitetuilla kaksi kertaa yleisempää verrattuna ei-sijoitettuihin.
Kodin ulkopuolelle sijoitettujen neurokehityksellisen häiriön omaavien lasten joukossa oli tavallista, että lapsella tai nuorella oli lisäksi myös muita psykiatrisia diagnooseja, kuten käytös-, päihde-, masennus- tai ahdistuneisuushäiriö.
Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin neurokehityksellisen häiriön diagnoosin saaneiden lasten perhetilanteeseen liittyviä tekijöitä ja niiden yhteyttä sijoituksiin. Perheen toimeentulotukiasiakkuus oli keskeinen sijoituksiin kytköksissä oleva tekijä. Sijoitettujen lasten vanhemmilla oli myös muita useammin psykiatrisia häiriöitä.
”ADHD:n ja muiden neurokehityksellisten häiriöiden diagnosoinnissa ja hoidossa olisi kiinnitettävä erityistä huomiota koko perheen tilanteeseen ja haasteisiin, kuten vanhempien mielenterveysongelmiin ja perheen köyhyyteen. Perheiden tilanne tulisi tarkistaa säännöllisesti lasten terveydenhuoltopalveluissa, ja tarvittavat koko perhettä tukevat palvelut tulisi järjestää lapsen terveydenhoidon lisäksi”, väitöskirjatutkija, ylilääkäri Sanni Penttilä korostaa.
Tutkimus antaa arvokasta tietoa päätöksentekijöille ja terveydenhuollon ammattilaisille, joiden tulisi yhteistyössä perheiden kanssa etsiä keinoja tukea haavoittuvassa asemassa olevia lapsia ja nuoria. Riittävät ja oikein ajoitetut tukitoimet eivät ainoastaan auta vähentämään kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrää, vaan myös parantavat heidän elämänlaatuaan ja tulevaisuudennäkymiään.
Tutkimus julkaistiin maaliskuun alussa European Child & Adolescent Psychiatry -lehdessä: Penttilä, S., Niemelä, M., Hakko, H. et al. Child- and parent-related determinants for out-of-home care in a nationwide population with neurodevelopmental disorders: a register-based Finnish birth cohort 1997 study. Eur Child Adolesc Psychiatry (2024). https://doi.org/10.1007/s00787-024-02406-w
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Työelämäprofessori Mika Niemelä, Oulun yliopisto, 040 506 9793, mika.niemela@oulu.fi
Väitöskirjatutkija Sanni Penttilä, Oulun yliopisto, 050 540 7016, sanni.penttila@oulu.fi
Viestintäasiantuntija Meri Rova, Oulun yliopisto, 050 464 3361, meri.rova@oulu.fi
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Oulun yliopiston opiskelijavalinta on valmistunut1.7.2025 05:51:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston opiskelijavalinnan tulokset on julkaistu. Syksyllä 2025 yliopiston suomenkielisissä kandidaatti- ja maisteriohjelmissa aloittaa yli 2700 uutta opiskelijaa.
Kemiallinen vakoilija, ksenon, paljastaa esimerkiksi syöpäsolujen jälkiä – Oulussa kehitettiin uusia työkaluja NMR-signaalin tulkintaan30.6.2025 05:02:00 EEST | Tiedote
Ksenonatomi toimii kuin vakoilija, jonka NMR-signaalissa erottuvat ympäristön pienimmätkin muutokset. Oulun yliopiston NMR-tutkimusyksikössä on kehitetty laskennallisteoreettisia työkaluja, jotka avaavat uusia mahdollisuuksia käyttää ksenonkaasua biosensorina.
Susien pääkallot paljastavat susikannan vaihtuneen Fennoskandiassa25.6.2025 05:04:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston tutkijoiden johtama uusi tutkimus on paljastanut silmiinpistäviä muutoksia Suomen, Norjan ja Ruotsin susien kallon muodossa, mikä heijastaa merkittävää susipopulaation vaihtumista 1900-luvulla.
Euroopan suurin magneettisen resonanssin konferenssi kokoaa lähes 700 tutkijaa Ouluun24.6.2025 07:03:00 EEST | Tiedote
Magneettista resonanssia eri aloilla kemiasta lääketieteeseen soveltavia kansainvälisiä asiantuntijoita kokoontuu Ouluun 6.–10.7.2025 EUROMAR-konferenssiin. Lähes 700 osallistujallaan se on yksi suurimmista Oulussa järjestetyistä kansainvälisistä tieteellisistä kokouksista.
Tutkijat kehittävät älykkäitä bioteknologisia ratkaisuja pohjoisista luonnonvaroista24.6.2025 05:50:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston johtama uusi tutkimushanke WaVes – Smart Innovative Biotechnology from Arctic Plant-Derived Waxes and NanoBiomaterials keskittyy hyödyntämään arktisista kasveista, kuten pohjoisista marjoista ja kuusen neulasista, saatavia vaha- ja nanobiomateriaaleja korkeaa lisäarvoa tuottavien bioteknologisten sovellusten kehittämisessä. Tavoitteena on edistää kestävää biotaloutta ja luonnonvarojen vastuullista hyödyntämistä erityisesti pohjoisilla alueilla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme