SDP:n Kymäläinen: Korjausvelan kasvun pysäyttäminen vaatii pitkäjänteisyyttä

- Suomen väyläverkon korjausvelka on tunnetusti suuri, ja sen kasvun pysäyttämisestä on tullut liikennepolitiikan mantra. Viime vaalikaudella SDP:n johdolla luotiin parlamentaarisesti 12-vuotinen valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma, jonka tarkoituksena oli tuoda maamme liikennepolitiikkaan yli vaalikausien kestäviä suuntaviivoja ja sitä kautta pitkäjänteisyyttä, jonka avulla myös korjausvelan kasvuun pystyttäisiin puuttumaan. Hallitus on kuitenkin jo hallitusohjelmassaan osoittanut romuttavansa tämän yhdessä luodun työkalun. Hallituksen toimilla korjausvelka ei valitettavasti tule taittumaan, päinvastoin, Kymäläinen painottaa.

Kustannustason nousun vuoksi pelkästään se, ettei korjausvelka kasvaisi, vaatisi satojen miljoonien eurojen lisäinvestointeja – ei vain yhtenä vuonna vaan pysyvästi. Osana hallitusohjelmassa linjattua, korjausvelan purkamiseen osoitettavaa rahoitusta hallitus on tänä vuonna ohjaamassa 250 miljoonaa euroa korjausvelan purkamiseen. Tämä kuitenkin rahoitetaan valtion omaisuutta myymällä, mikä ei Kymäläisen mielestä ole pitkässä juoksussa kestävää.

- Korjausvelan kestävä taittaminen vaatii pysyvää budjettirahoitusta. Marinin hallitus toteutti pysyvän 300 miljoonan euron tasokorotuksen perusväylänpidon vuosittaiseen rahoitukseen. On selvää, ettei Orpon hallituksen osoittamalla rahoituksella päästä kustannustason nousun myötä lähellekään tasolle, jolla korjausvelan kasvu saataisiin edes pysähtymään. Puhumattakaan siitä, että hallitus suunnittelee tekevänsä vaalikauden aikana merkittävät, yli 700 miljoonan euron leikkaukset väyläverkon kehittämiseen. Tämä leikkaus käytännössä estää uusien suurempien parannushankkeiden käynnistämisen hallitusohjelmassa linjattujen, ohi Liikenne 12 -prosessin päätettyjen, hankkeiden lisäksi. Kokonaisuudessaan hallituksen liikennepolitiikassa on paljon puheita, mutta vähän tekoja, Kymäläinen huomauttaa.

Kymäläinen on tänään jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen erityisesti tieverkon kunnosta sekä talvikunnossapidosta. Talviset sääolosuhteet aiheuttavat teiden pinnoille monia haasteita.

- Oman lisänsä erityisesti tienpidon haastavuuteen tuovat nykyiset talvet, jotka ovat olosuhteiltaan yhä haastavampia. Päällysteitä rapauttavat ennen kaikkea lämpötilan nopeat ja toistuvat vaihtelut nollan molemmin puolin. Tämä johtaa siihen, että valitettavasti korjausvelka tieverkolla kasvaa kasvamistaan, kun päällysteet kärsivät nopeammin kuin niitä ehditään korjata. Samalla myös talvikunnossapidolle on yhä enemmän tarvetta, kun sääolosuhteet vaihtelevat, Kymäläinen päättää.