Kokkolan kaupunki

Kaupungin ja liikelaitoksen tulos 2023 odotusten mukaisesti ylijäämäinen

Jaa

Kokkolan kaupungin ja liikelaitos Kokkolan Veden tilikauden tulokseksi muodostui 8,4 miljoonaa euroa ennen tilinpäätössiirtoja. Tilinpäätössiirtojen jälkeen kaupungin ja liikelaitoksen tilikauden ylijäämä oli 10,3 miljoonaa euroa. Ylijäämä kasvoi viime vuoteen verrattuna 22,4 %. Edellisen tilikauden vastaava ylijäämä oli 8,5 miljoonaa euroa.

Palkkaratkaisut nostivat henkilöstökuluja

Kaupungin ja liikelaitoksen ulkoiset toimintatuotot viime vuonna olivat 36,7 miljoonaa euroa ja toimintakulut 129,3 miljoonaa euroa.

Kevään 2023 kunta-alan palkkaratkaisut nostivat henkilöstökustannuksia 1.6.2023 lähtien yleiskorotuksen, paikallisten järjestelyerien sekä kertaerien kautta. Henkilöstökuluja koskevat lisämäärärahatarpeet tilikaudella olivat yhteensä 4,2 miljoonaa. Sijaistamisjärjestelyjen vuoksi henkilöstökulut ylittyivät noin 0,7 miljoonalla eurolla lisämäärärahoista huolimatta.

Kokonaisuudessaan henkilöstökulut olivat 103,7 miljoonaa euroa. Kulut laskivat edellisestä vuodesta noin 1,7 miljoonaa euroa. Laskuun vaikutti myös pelastustoimen ja oppilashuollon henkilöstön siirtyminen hyvinvointialueille 1.1.2023.

Toimintakulut kasvoivat myös muissa kustannuserissä. Valtuusto myönsi lisämäärärahoja kotihoidon ja kuntalisän kustannusten kattamiseksi (0,4 miljoonaa euroa), työllisyyspalveluiden työmarkkinatukeen (0,2 miljoonaa euroa) ja työterveyshuollon palveluihin (0,4 miljoonaa euroa). Lisäksi valtuusto myönsi 1,2 miljoonan euron lisämäärärahan ulkoisten vuokrakustannuksien nousuun.

Vuoden 2023 lisämäärärahatarpeet pystyttiin kattamaan tulo- ja yhteisöverojen avulla, jotka toteutuivat talousarviota selkeästi korkeammalla tasolla verohännistä johtuen. Kaupungin ja liikelaitoksen toimintakatteeksi muodostui 132,8 miljoonaa euroa, mikä ylitti talousarviotavoitteet 2,8 miljoonalla eurolla.

Tulokseen vaikuttivat keskeisesti sote-uudistuksen kertaluonteiset erät

Kokkolan verotulot 2023 olivat yhteensä 124,8 miljoonaa euroa ja valtionosuudet 32,9 miljoonaa euroa.

Merkittävimpiä tulokseen vaikuttavia tekijöitä olivat aiemmille vuosille kuuluvat verotulot, jotka maksettiin kunnille viiveellä. Vuoden 2023 alussa maksetut vuoden 2022 verohännät koostuivat kunnallisveroista ja yhteisöveroista, jossa tammikuun kunnallisverotilitykset olivat 18,6 miljoonaa euroa ja yhteisöveron tilitykset 2,4 miljoonaa euroa. Nämä kertaluontoiset verohännät kuitenkin poistuvat vuodesta 2024 lähtien.

Verotulojen tapaan myös valtionosuudet ylittivät talousarviotavoiteet odotetusti noin 3,4 miljoonalla eurolla. Loppuvuonna tehtyjen sote-tarkistuslaskelmien johdosta valtionvarainministeriö ilmoitti 17.11.2023 kuntien valtionosuuksien 500 miljoonan lisäleikkauksista. Nämä tulevat tulevina vuosina heikentämään kuntien valtionosuuksia merkittävästi.

Rahoitustuotot ja -kulut olivat kokonaisuutena 2,1 miljoonaa euroa. Kaupungin lainakannalla korkokulut ja -tulot päätyivät 3,3 miljoonaan euroon korkosuojauksista ja lainajärjestelyistä johtuen.

Investointisuunnitelman mukaisesti kaupungin lainakanta tulee kasvamaan vuodesta 2024 lähtien, ja tämä tulee näkymään myös kasvavina korkokustannuksina tulevina vuosina, vaikka korkomarkkinat ennustavatkin ohjauskorkojen laskua. Tytäryhteisöjen osinkotuotot jäivät tilikaudella odotetusti vähäisiksi.

Vuoden 2023 vuosikatteeksi muodostui 26,2 miljoonaa euroa. Se parantui edellistä vuodesta noin 1,9 miljoonalla eurolla. Tämä riitti kattamaan poistot noin 146,7-prosenttisesti kaupunkistrategian tavoitteiden mukaisesti.

Tilikauden ylijäämä 10,3 miljoonaa euroa

Poistot ja arvonalentumiset olivat yhteensä 17,9 miljoonaa euroa. Tästä kertaluontoisia poistoja oli  1,2 miljoonaa euroa ja pysyvien vastaavien hyödykkeiden arvonalentumisia 0,8 miljoonaa euroa.

Henkilöstön työhyvinvoinnin rahastoa kasvatettiin 0,2 miljoonalla eurolla 1,2 miljoonaan euroon. Vahinko- ja työllistämisrahastot pidettiin entisellä tasolla. Liikelaitos Kokkolan Veden poistosuunnitelman mukaiset poistoeron tuloutuk-set olivat 0,4 miljoonaa euroa.

Tuloksen käsittelyerien jälkeen kaupungin ja liikelaitoksen ylijäämä vuonna 2023 oli yhteensä 10,3 miljoonaa euroa.

Investointimenot kasvoivat

Investointimenot kasvoivat edellisestä vuodesta, ja olivat tilikaudella yhteensä 23,0 miljoonaa euroa. Talousarvioon nähden investointimenot alittuivat 4,8 miljoonalla eurolla. Nettoinvestoinnit olivat yhteensä 20,8 miljoonaa euroa.

Kaupunginhallituksen alaisten toimintojen investointimenot olivat kokonaisuudessaan yhteensä 2,9 miljoonaa euroa. Keskeisimmät investointimenot koskivat maa- ja vesialueiden ostoja, joihin käytettiin yhteensä 2,3 miljoonaa euroa.

Opetus- ja kasvatuslautakunnan investointimenot olivat 0,3 miljoonaa euroa. Ne koostuivat pääosin opetus- ja varhaiskasvatuspalveluiden väline- ja kalustohankinnoista.

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan investointimenot olivat yhteensä 0,7 miljoonaa euroa. Keskeisimmät menot koskivat liikuntapalveluiden ulkoreittien ja -palveluiden sekä lähiliikuntapaikkojen parantamisia. Myös museoiden valais-tusta parannettiin, pääkirjastossa parannettiin kalusteita, valaistusta ja tietohallintoratkaisuja.

Kaupunkirakennelautakunnan investointimenot olivat yhteensä 19,0 miljoonaa euroa. Keskeisimmät investointimenot liittyivät koulujen remontteihin ja korjauksiin, jossa Donnerskan / KSG:n osuus oli yhteensä 7,8 miljoonaa euroa ja Kokkolan suomalaisen lukion 1,0 miljoonaa euroa. Liikenne- ja hulevesiväylien rakentamiseen ja korjausinvestointeihin käytettiin 7,2 miljoonaa euroa ja puistojen ja leikkipaikkojen kunnostamiseen 0,4 miljoonaa euroa. Kulttuuri- ja nuorisopalveluiden kiinteistökohteisiin käytettiin 0,5 miljoonaa euroa.

Tase ja rahoituslaskelma

Kaupungin ja liikelaitoksen taseen loppusumma oli 489,7 miljoonaa euroa. Loppusumma laski vuodesta 2022 noin 7,4 miljoonalla eurolla.

Lainakanta tilinpäätöshetkellä oli 232,5 miljoonaa euroa, eli 4 814 euroa/asukas. Lainat ja vuokravastuut olivat 285,1 miljoonaa euroa eli 5 904 euroa/asukas. Lainakanta laski edellisestä vuodesta noin 3,1 miljoonaa euroa.

Kaupungin ja liikelaitoksen rahoituslaskelman varsinaisen toiminnan ja investointien nettorahavirta oli tilikaudella 2,4 miljoonaa euroa ylijäämäinen, mutta se laski edellisestä vuodesta noin 4,8 miljoonaa euroa. Rahoitustoiminnan nettorahavirta oli vuonna 2023 yhteensä -7,8 miljoonaa euroa.

Varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirroista muodostuva rahavarojen muutos oli -5,4 miljoonaa euroa ja rahavarat tilinpäätöshetkellä olivat 26,5 miljoonaa euroa.

Myös konsernin tulos päätyi positiiviseksi

Konsernin tilikauden tulos oli 7,2 miljoonaa euroa ja se parani edellisestä vuodesta 1,6 miljoonalla eurolla. Vaikka tilikauden tulos parani edellisvuoteen nähden, on se kuitenkin edelleen alemmalla tasolla kuin aikaisempina vuosina. Laskun taustalla on haastava ja epävarma maailmantalouden tilanne, joka heijastuu keskeisten konserniyhtiöiden tuloksentekokykyyn.

Vuosikatteeksi muodostui 67,2 miljoonaa euroa. Vuosikate kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 15,0 miljoonaa euroa. Vuosikatteella kyettiin kattamaan poistoista 110,7 %, mikä ei riittänyt kaupunkistrategian tavoitteeseen.

Tilinpäätössiirtojen ja verojen jälkeen konsernin ylijäämäksi muodostui 3,1 miljoonaa euroa, joka oli 1,9 miljoonaa euroa edellistä vuotta heikompi.

Konsernin investointimenot olivat kokonaisuudessaan 61,5 miljoonaa euroa, joka on 8,8 miljoonaa euroa enemmän edelliseen vuoteen verrattuna. Kasvu johtui pääasiassa kaupungin ja liikelaitoksen investointitahdin kiihtymisestä. Edellisvuoteen verrattuna myös konsernin tytäryhteisöt olivat alkaneet taas toteuttaa investointejaan hiljaisemman vuoden jälkeen.
Konsernin lainakanta oli yhteensä 394,3 miljoonaa euroa (8 164 euroa/asukas). Lainakanta laski edellisestä vuodesta 1 213 euroa/asukas.

Vuoden 2023 tilinpäätöksessä konsernin omavaraisuusaste päätyi 36,5 prosenttiin, joka ylitti strategiakaudelle asetetun tavoitteen omavaraisuusasteen nostamisesta.

Kaupungin tuleva taloudellinen kehitys

Vuosi 2023 oli ensimmäinen vuosi, jossa kaupungin tilinpäätöksessä nähtiin toiminta ilman hyvinvointialueille siirtyneitä sosiaali- ja terveyspalveluita, pelastuspalveluita ja oppilashuoltoa. Vuoden 2023 talouslukuja kuitenkin sekoitti vielä sote-uudistukseen liittyvä verorahoituksen siirto.

Kaupungilla on nyt takana neljä peräkkäistä ylijäämäistä vuotta. Vuodesta 2024 alkaen tilanne on kuitenkin heikentynyt edelliseen vuoteen verrattuna merkittävästi, ja tulevien vuosien ennusteet ovat negatiivisia. Talouden näkökulmasta tulevien vuosien haasteet muiden kuntien tapaan ovat ilmeiset. Taustalla vaikuttaa erityisesti valtionosuuksien romahdus, heikentynyt verokehitys, korkokulujen voimakas kasvu sekä viime kevään palkkaratkaisut, jotka nostavat kaupungin henkilökustannuksia merkittävästi.

Muutoksia on tulossa myös tulevina vuosina. Näistä keskeisimpiä ovat TE2024-uudistus, sekä valtionrahoitusjärjestelmän ja kiinteistöverotuksen uudistukset.

Julkisen talouden heikentynyt tilanne on ajanut kuntia löytämään toimia talouden sopeuttamiseksi. Näin on myös Kokkolan kohdalla. Kaupunki käynnisti 19.2.2024 kaupunginhallituksen päätöksellä talousohjelman. Talousohjelmalla haetaan palveluiden ja toiminnan tehostamista, investointien uudelleen priorisointia tai niistä luopumista, kokonaisveroasteen tarkistamista, omaisuuserien myyntimahdollisuuksia ja konserniyhtiöitä koskevien tuloutusten arviointia.

Kaupungin väestökehitys on viime vuosina ollut hallitussa kasvussa, ja ennakkotietojen mukaan kaupungin asukasluku oli vuodenvaihteessa 48 299. Haasteena tulevina vuosina kuitenkin on väestön ikääntyminen ja syntyvyyden lasku. Työperäisellä maahanmuutolla on valtakunnallisesti keskeinen merkitys tämän suunnan korjaamisessa.

Harmaiden talousnäkymien rinnalla valoa tulevaisuuteen tuovat alueen investointinäkymät. Mikäli miljardiluokkaiset investoinnit toteutuvat edes osittain, luovat ne kaupunkiin ja alueelle lisää elinvoimaa.

Myös kaupunki investoi omaan toimintaansa voimakkaasti tulevina vuosina. Piispanmäen uuden koulun ja päiväkodin rakentaminen on parhaillaan käynnissä ja Halkokarin koulun ja päiväkodin suunnittelu on aloitettu. Myös urheilu- ja tapahtumapuiston rakennustyöt ovat alkaneet ja valmistuessaan kokonaisuus parantaa kuntalaisten liikuntaolosuhteita.

Kaikki tämä aiheuttaa paineita kaupungin talouden tasapainon löytämisessä. Julkisen talouden sukeltaessa investointien rahoittaminen käy yhä entistä haasteellisemmaksi. Tulevina vuosina kaupungin lainakanta tulee kasvamaan merkittävästi. Silti uskomme vahvasti tulevaisuuteen ja kaupungin kehittämiseen.

Yhteyshenkilöt

Liitteet

Tietoja julkaisijasta

Kokkola. Meillä on laajempi horisontti

Kokkolan kaupunki on Keski-Pohjanmaan kaksikielinen maakuntakeskus, jossa asukkaita on noin 48.000. Kokkolan elinkeinoelämän veturi on kansainvälisestikin merkittävä kemianteollisuuden keskittymä, jota täydentävät Suomen suurin raideliikenne- ja panamaxsatama sekä monipuolinen yritystoimijoiden verkosto. Myös monipuoliset tapahtumat, matkailu ja loma-asuminen tuovat kaupunkiin kävijöitä.

Kuningas Kustaa II Aadolf perusti Kokkolan kaupungin 400 vuotta sitten Pohjanlahden rannalle. Meri on tuonut mukanaan vahvat kaupan ja logistiikan perinteet merenkulusta ja laivanrakennuksesta teollisuuteen ja sivistykseen. Sijainti meren ja lentoyhteyksien äärellä, pääradan ja E8-tien varrella varmistaa niin ihmisten, tavaroiden kuin ideoidenkin liikkuvuuden.

Muut kielet

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Kokkolan kaupunki

Stadsdirektör Stina Mattila deltar i självständighetsdagens festmottagning4.12.2025 14:16:39 EET | Pressmeddelande

Stadsdirektör Stina Mattila och hennes make deltar i republikens presidents självständighetsmottagning lördagen den 6 december. I år är temat för självständighetsdagens festmottagning Utbildning och bildning som byggstenar i det finländska samhället. Bland de inbjudna gästerna ser vi särskilt yrkesverksamma inom utbildning, till exempel meriterade lärare på olika utbildningsnivåer. Från Karleby stadsorganisation har även Tiina Vitka, speciallärare vid Kokkolan suomalainen lukio, och Harri Kangasniemi, rektor för Piispanmäen koulu, fått inbjudan till mottagningen. President Alexander Stubb besökte Karleby i början av september. Då deltog han i festligheterna i samband med Karleby Hamns 200-årsjubileum och bekantade sig med nya skolan och daghemmet i Biskopsbacken. Presidenten träffade också Karlebybor under ett evenemang för allmänheten som ordnades på Salutorget. Fredagen den 5 december deltar stadsdirektören i den traditionella självständighetsfesten som ordnas av Björneborgs brigad o

Kaupunginjohtaja Stina Mattila osallistuu itsenäisyyspäivän juhlavastaanotolle4.12.2025 14:16:39 EET | Tiedote

Kaupunginjohtaja Stina Mattila puolisoineen osallistuu Tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän juhlavastaanotolle lauantaina 6. joulukuuta. Linnan juhlien teemana on tänä vuonna Koulutus ja sivistys suomalaisen yhteiskunnan rakentajana. Kutsuvieraiden joukossa nähdään erityisesti opetusalan ammattilaisia, kuten ansioituneita opettajia eri koulutusasteilta. Kokkolan kaupunkiorganisaatiosta kutsun ovat saaneet myös Kokkolan suomalaisen lukion erityisopettaja Tiina Vitka ja Piispanmäen koulun rehtori Harri Kangasniemi puolisoineen. Presidentti Alexander Stubb vieraili Kokkolassa syyskuun alussa, jolloin hän osallistui Kokkolan Sataman 200-vuotisjuhlallisuuksiin ja tutustui Piispanmäen kouluun ja päiväkotiin. Presidentti tapasi kokkolalaisia myös Kauppatorilla järjestetyssä yleisötilaisuudessa. Perjantaina 5.12. kaupunginjohtaja osallistuu perinteiseen Porin prikaatin ja Säkylän kunnan järjestämään itsenäisyyden juhlaan.

BIOLOGISKA ӏ FENOMEN Ur Jenny och Antti Wihuris stiftelses samling Karleby – Kajana – Riihimäki – Rovaniemi4.12.2025 09:00:00 EET | Pressmeddelande

Fri publicering 4.12.2025 Utställningen Biologiska ӏ Fenomen, som öppnar på K.H.Renlunds museum den 5.12, granskar de dynamiska relationerna mellan natur och människa, vetenskap och konst och hur de avspeglas i varandra. Utställningen riktar blicken mot vårt känsliga ekosystem och livets kretslopp – det som kan ses med blotta ögat och det som endast kan observeras genom mikroskop eller teleskop. Den mänskligt formade miljön återgår utan kontinuerlig skötsel till naturen, men återställs den någonsin till sitt ursprungliga tillstånd – och är det ens nödvändigt? Och vad händer med de naturfenomen som sker bortom människans påverkan?

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye