Plastiikkakirurgian professori Virve Koljoselle J. V. Snellman -palkinto
Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellmanin nimeä kantavan tiedonjulkistamispalkinnon vuonna 2024 professori Virve Koljoselle. Koljonen viestii erikoisalastaan plastiikkakirurgiasta aktiivisesti ja yleistajuisesti sosiaalisessa mediassa ja on tavoittanut laajasti niin ammattilaisia kuin suurta yleisöä.

Professori Virve Koljonen toimii plastiikkakirurgina HUS Helsingin yliopistollisessa sairaalassa. Koljonen ylläpitää Instagram-palvelussa suosittua Plastiikkaope-nimistä tiliä, jolla hän julkaisee videoita muun muassa yleisimmistä kirurgisista toimenpiteistä, kuten haavojen ompelusta tai paleltumien hoidosta. Videoita käytetään opiskelumateriaaleina ja terveydenhuollon arjessa, mutta ne ovat tarjonneet apua ja hyödyllistä tietoa myös maallikoille.
Yliopiston palkintoperusteiden mukaan Plastiikkaope-videot ovat hieno esimerkki nykyaikaisesta tiedeviestinnästä. Koljosen tekemät videot ovat paitsi tieteellisen tarkkoja, myös kekseliäitä ja hauskoja. Niiden suosio kertoo siitä, että videot vastaavat tarpeeseen.
Perusteluissa todetaan myös, että Koljonen on vienyt videoillaan lääketieteen yleistajuistamista uusille urille ja näyttää esimerkkiä muillekin.
Uusia näkökulmia tutkittuun tietoon
Koljosen mukaan idea videoista syntyi siitä, että hän halusi jakaa tietoa plastiikkakirurgien hoitamista yleisistä vaivoista, joista monet ovat tavallisia syitä lääkäriin hakeutumiseen. Näitä ovat esimerkiksi ihosyövän pelko, akuutit ja krooniset haavat, arvet ja elämäntapojen vaikutus kirurgisiin sairauksiin.
Videoiden saama suosio on osoittanut, että ihmiset haluavat saada tietoa ja ymmärtää lääketieteestä asioita, jotka koskettavat heitä tai heidän läheisiään.
– Nimenomaan videot ovat tiedon jakamiseen hyvä muoto, koska myös plastiikkakirurgia on visuaalista, Koljonen toteaa.
Tiedeviestintää ja yleistajuistamista tarvitaan Koljosen mukaan nyt ehkä enemmän kuin koskaan.
– Meillä tieteen ammattilaisilla on mahdollisuus tulkita tiedettä ja tehdä siitä ymmärrettävää. Minä koen sen etuoikeutena. Siksi on tärkeää jakaa tieteen tuloksia ja osallistaa ympäröivää yhteiskuntaa ymmärtämään ja hyödyntämään tutkimuksen tuloksia, Koljonen sanoo.
Tieto lisää hänen mukaansa ymmärrystä, vahvistaa luottamusta asiantuntijoihin ja helpottaa yhteistyötä. Lääketieteen alalla yleistajuinen tieto voi tukea omahoitoa ja sitouttaa siihen.
– Ja onneksi suomalaiset haluavat kuulla asiantuntijoita! Jos ihmiset saa heräteltyä esimerkiksi tarkkailemaan luomiaan ja hakeutumaan ajoissa vastaanotolle, sillä on paljon kerrannaisvaikutuksia niin yksilölle kuin yhteiskunnalle, Koljonen huomauttaa.
Palaute saa jatkamaan
Sosiaalisessa mediassa ei välttämättä ole helppoa tavoittaa yleisöä faktatiedolla ja neutraalilla sävyllä. Palaute kannustaa Koljosta kuitenkin jatkamaan tieteen yleistajuistamista ja videoiden tekemistä.
– Koen että videoiden ja some-viestinnän avulla voin vaikuttaa, auttaa ja tukea ammattilaisten työtä tai perheitä vaikeassa tilanteessa.
Hän rohkaisee myös muita asiantuntijoita menemään sinne, missä ihmiset ovat, esimerkiksi juuri someen.
– Voi tuntua musertavalta seistä puolustamassa oikeaa tietoa, mutta kannattaa muistaa perhosvaikutus: ei tarvitse muuttaa kuin yhden ihmisen ajatusmaailmaa, niin voi saada aikaan suuria muutoksia.
Helsingin yliopiston J.V. Snellman -tiedonjulkistamispalkinto myönnetään vuosittain jollekin yliopistolaiselle tunnustuksena ansiokkaasta toiminnasta tieteellisen tiedon välittäjänä. Palkittavan valinnassa painotetaan toimintaa, joka on merkittävällä tavalla edistänyt yliopistossa tehtävän tieteellisen työn ja yliopiston kannalta keskeisten päämäärien tunnetuksi tulemista. Palkintosumma on 6 000 euroa. Palkinto jaetaan Helsingin yliopiston yliopiston vuosipäiväjuhlassa 26.3.2024.
Lisätietoja
Virve Koljonen, professori, Helsingin yliopisto Ja HUS Helsingin yliopistollinen sairaala
puh.: 050 427 1980 (Soittopyynnöt pyydetään ystävällisesti jättämään tekstiviestillä.)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiKuvat

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Uusi työkalu auttaa tunnistamaan koiran epilepsiakohtauksen17.6.2025 14:07:14 EEST | Tiedote
Uusi, uraauurtava työkalu auttaa koiranomistajia tunnistamaan lemmikkinsä kohtaukset tarkemmin ja voi nostaa koirien epilepsian tutkimuksen, diagnostiikan ja hoidon uudelle tasolle.
Miksi elintapamuutosten ylläpitäminen on niin vaikeaa? Psykologiset tekijät selittävät paljon17.6.2025 12:55:18 EEST | Tiedote
Tutkimus osoittaa, että jo 10-vuotiailla lapsilla tunnesyöminen on yhteydessä epäterveelliseen ruokavalioon. Aikuisilla puolestaan stressi ja hallitsematon syöminen vaikeuttavat elintapamuutosten ylläpitämistä, kun taas syömisen tietoinen rajoittaminen näyttää tukevan painonhallintaa.
Tutkimus paljastaa haasteet inklusiivisten arvojen toteutumisessa perusopetuksessa16.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Oppimisen tuen uudistukseen lähdetään tilanteessa, jossa vastuu inkluusion tulkinnasta ja toteutuksesta uhkaa valua kunnille.
Saimaannorppa on Saimaatakin vanhempi12.6.2025 14:30:24 EEST | Tiedote
Tuore tutkimus paljastaa, että saimaannorppa on evolutiivisesti selvästi eriytyneempi kuin aikaisemmin on tiedetty. Tutkijat ehdottavatkin, että alalajin sijasta saimaannorpan tulisi olla oma itsenäinen lajinsa.
Täydentävien ja vaihtoehtoisten hoitomuotojen käytössä isoja maakohtaisia eroja12.6.2025 11:08:32 EEST | Tiedote
Suomessa täydentävien ja vaihtoehtoisten hoitojen (CAM) käyttö laski yleisellä tasolla vuodesta 2014 vuoteen 2023. CAM-hoitojen käyttö on kokonaisuutena tarkastellen pysynyt suhteellisen vakaana viimeisenä vuosikymmenenä Euroopassa. CAM-hoitojen käytössä on kuitenkin jyrkkiä eroja maiden välillä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme