Psykoosisairaudet yhteydessä suuriin tuottavuuskustannuksiin – eroja skitsofrenian ja muiden psykoosien välillä
25.3.2024 05:56:00 EET | Oulun yliopisto | Tiedote
Skitsofrenian ja muiden psykoosisairauksien välillä on eroja tuottavuuskustannuksissa. Oulun yliopiston tutkimuksessa selvitettiin eri psykoosisairauksiin liittyvää alentuneen työkyvyn ja tuottavuuden laskun rahallista arvoa.

Psykoosisairaudet ovat vakavia mielenterveyden häiriöitä, jotka johtavat usein alentuneeseen työkykyyn ja tätä kautta suuriin yhteiskunnallisiin kustannuksiin. Tuottavuuskustannukset ovat tuottavuustappioita, jotka syntyvät, kun työ jää sairauden takia tekemättä ja sen tuottama arvonlisä saamatta. Psykoosisairauksiin liittyvän alentuneen työkyvyn ja tuottavuuden laskun rahallista arvoa ei ole aiemmin tutkittu Suomessa eikä vertailtu skitsofrenian ja muiden psykoosisairauksien välillä.
Lääketieteellisen tiedekunnan ja Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun tutkimuksessa arvioitiin skitsofrenian ja muiden psykoosisairauksien tuottavuuskustannuksia hyödyntäen inhimillisen pääoman menetelmää ja kitkakustannusmenetelmää. Näistä ensimmäinen kuvaa kustannuksia työntekijän ja jälkimmäinen työnantajan näkökulmasta.
Inhimillisen pääoman menetelmällä tuottavuuskustannukset olivat yhtä henkilöä kohden laskettuna suurempia skitsofreniassa (193 940 euroa) kuin muissa psykooseissa (163 080 euroa). Kitkakustannusmenetelmällä laskettuna tuottavuuskustannukset olivat kuitenkin suurempia muissa psykooseissa (4430 euroa) kuin skitsofreniassa (2720 euroa). Erilaiset väestötieteelliset ja ammatilliset tekijät aiheuttivat vaihtelua kustannuksiin.
”Psykoosisairauksien väliset erot tuottavuuskustannuksissa on tärkeää ottaa huomioon yksilön näkökulmasta esimerkiksi kuntoutusta suunniteltaessa. Laajemmasta näkökulmasta arvioituna nämä erot täytyy ottaa huomioon yhteiskunnallisessa päätöksenteossa, kuten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita ja näiden rahoitusta suunniteltaessa”, tutkijatohtori Tuomas Majuri kertoo.
Tutkimusaineistona käytettiin vuoden 1966 Pohjois-Suomen syntymäkohorttia yhdistettynä yksilö- ja väestötason tietoihin lukuisista kansallisista rekistereistä. Tuottavuuskustannukset laskettiin 18 vuoden iästä 53 vuoden ikään asti mukaan lukien ennusteet eläkeikään asti.
”Psykoosisairauksien tuottavuuskustannuksia ei ole aiemmin laskettu näin pitkällä aikavälillä eikä arvioitu näin tarkasti kansainvälisellä tasollakaan kuin mihin aineistomme ja menetelmämme tarjosivat mahdollisuuden”, Majuri sanoo.
Tutkimus on julkaistu arvostetussa kansainvälisessä psykiatrian alan Social Psychiatry and Psychiatric Epidemiology -lehdessä.
Tutkimusjulkaisu: Majuri, T., Nerg, I., Huikari, S. et al. Productivity costs of schizophrenia spectrum and other psychotic disorders by friction cost and human capital methods: The Northern Finland Birth Cohort 1966. Soc Psychiatry Psychiatr Epidemiol (2024). https://doi.org/10.1007/s00127-024-02652-y
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tutkijatohtori, LT Tuomas Majuri, Väestöterveyden tutkimusyksikkö, Oulun yliopisto, p. 044 2595211, tuomas.majuri@oulu.fi
Yliopistotutkija Marko Korhonen, Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu, p. 044 5281270, marko.korhonen@oulu.fi
Viestintäasiantuntija Anna-Maria Hietapelto, Oulun yliopisto, p. 040 7650015, anna-maria.hietapelto@oulu.fi
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Pelillinen Näkörata-sovellus tuo huulioluvun harjoittelun kaikkien saataville9.4.2026 06:47:00 EEST | Tiedote
Uusi Näkörata-sovellus tarjoaa pelillistetyn tavan harjoitella huuliolukua eli kasvoilta nähtävien puheliikkeiden seuraamista. Tutkijoiden kehittämä puhelimiin ja tablettitietokoneisiin ladattava sovellus on maksuton ja vapaasti kaikkien käytettävissä.
Elonkirjon bussikiertue tutustuttaa alakoululaisia eläinkysymyksiin8.4.2026 06:55:00 EEST | Kutsu
Ilmasto- ja ympäristökriisi sekä kuudes sukupuuttoaalto näkyvät ja tuntuvat osana lasten ja nuorten arkea. Bussikiertue innostaa lapsia pohtimaan yhteiskunnalliselta ja kulttuuriselta kannalta, miten eri lajit kohtaavat. Näitä lajeja voivat olla vaikkapa rotat, sudet, punkit, ihmiset ja lupiinit. Ilmoittauduthan juttukeikalle hyvissä ajoin etukäteen, jotta voimme koordinoida lapsiin liittyvät kuvausluvat.
Raskausajan ympäristöaltisteet voivat vaikuttaa lasten ja nuorten syöpäriskiin – Oulun yliopisto mukana laajassa eurooppalaisessa syöpätutkimuksessa7.4.2026 05:45:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopistossa selvitetään, miten äidin raskausajan kemialliset ja biologiset ympäristöaltistukset vaikuttavat lasten ja nuorten terveyteen. Tavoitteena on tunnistaa tekijöitä, jotka lisäävät lasten syöpäriskiä ja joihin voitaisiin tulevaisuudessa puuttua ennaltaehkäisevästi. Tutkimus on osa laajaa eurooppalaista yhteistyötä.
Avaruuden kolonisaatiosta väitellään Oulun yliopiston Puolesta & Vastaan -debattisarjassa3.4.2026 07:52:00 EEST | Tiedote
”Avaruuden kolonisaatio on ratkaisu maapallon ongelmiin” on Oulun yliopiston debattisarjan väite, josta muun muassa avaruustähtitieteen emeritusprofessori Esko Valtaoja esittää oman näkemyksensä. Puolesta & Vastaan -sarjassa väitellään keskiviikkona 8. huhtikuuta Oulun yliopistossa Linnanmaalla.
Suomalaisen vastarinnan salainen keskus sijaitsi New Yorkissa – suhtautuminen jakoi myös Mannerheimin perhettä2.4.2026 06:45:00 EEST | Tiedote
Ensimmäisen sortokauden aikana New Yorkissa toimi merkittävä suomalaisen vastarintaliikkeen strateginen keskus, jossa muun muassa Carl Erik Johan Mannerheim etsi Japanin ja Yhdysvaltojen tukea Suomen itsenäistymiselle samalla, kun hänen veljensä Carl Gustaf Emil Mannerheim palveli Venäjän armeijassa. Asiaan on saatu lisävalaistusta uudesta tutkimuksesta, joka muuttaa käsityksemme suomalaisesta vastarinnasta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme