Heltti ja Filosofian Akatemia julkaisevat Ajatustyön suunta -selvityksen tuloksia: ajatustyötä tekevät ajattelevat iltaisin tai ”salaa” - ajattelun työajalla pelätään näyttävän laiskottelulta

Tekoälyratkaisut tulevat vapauttamaan aikaa laadukkaaseen ajatteluun. Selvitykseen tulleiden vastausten mukaan kuitenkin 61% ajatteluintensiivistä työtä tekevistä kokee työajalla olevan liian vähän aikaa ajattelulle, reflektoinnille ja pohtimiselle. Keskimääräinen ajatteluun, pohtimiseen ja reflektointiin käytettävä aika on vain 30 minuuttia työpäivän aikana (ajatustyötä tekevien oma-arvio, lähde Ajatustyön suunta -kysely 2024). 

Suurimpina ajatustyön ydintehtävien esteinä työaikana koetaan olevan kiire ja organisaation yhteiset arjen käytännöt, jotka ohjaavat rutiininomaisten tehtävien suorittamiseen eivätkä tue ajatteluintensiivisen työn tekoa. Lisäksi ajatuksiin uppoutumisen ei koeta olevan vielä sosiaalisesti hyväksyttävää. Vastauksissa toistui kuvaus siitä, miten itse ajattelu, reflektointi ja pohdinta tehdään iltaisin ja viikonloppuisin.

”Kyselyyn tullut vastaus ’Ajattelen joskus salaa, koska se näyttää laiskottelulta’, kiteyttää hyvin ajatustyötä tekevien kokemuksen nykytilanteesta. Tietotyöstä ajatustyöhön siirtymä edellyttää työyhteisön rakenteiden, yhteisten pelisääntöjen ja tapojen uudelleenmuotoilun lisäksi myös kulttuurista muutosta,” pohtii Heltin työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologi Anni Pura.

”Ajattelemme työtä edelleen liikaa tekemisen määrän kautta. Olemme vielä kulttuurisesti ajassa, jossa mittaamme työtä suoritteina - palaverit, työtunnit jne. Kun tekoäly avustaa meitä ajatustyön rutiinitehtävien suorittamisessa, ihmiselle jäävässä työssä korostuu laatu. Laadukas, syvällinen ja kriittinen ajattelu on tärkein asia, mitä työntekijä voi organisaatiolle tarjota. Jos ajattelulle ei ole aikaa, meillä jää tärkein tehtävä tekemättä,” kuvailee Aalto-yliopiston organisaatiosuunnittelun apulaisprofessori ja yksi Filosofian Akatemian perustajista Frank Martela.

”Jatkuva oman kokonaiskuormituksen äärirajoilla toimiminen on riski” - ajatustyötä tekevät kokevat työn kuormittavaksi mutta johdon haastatteluissa jaksamisen johtaminen ei nouse 

Vaikka tekoälyn povataan keventävän ajatusintensiivistä työtä ja vapauttavan aikaa rutiinitehtävistä ajatteluun, tämän ei koeta keventävän työn kuormittavuuden kokemusta. 

Kolmasosa ajatustyötä tekevistä kokee tällä hetkellä ajatustyön melko tai erittäin kuormittavaksi. Valtaosa osa heistä kokee työn kuormituksen pysyvän samana tai lisääntyvän kahden vuoden kuluttua. 

Intensiiviset ja hektiset työpäivät, sekä työajan ulkopuolella jatkuva ajatustyö, koetaan henkisesti kuormittavana, ja se näkyy myös jaksamattomuutena huolehtia omasta hyvinvoinnista kotona. 

”Ajasta ja paikasta irtaantunut työ läikkyy iltoihin ja viikonloppuihin. Vastauksissa toistuu sama kaava: työaikana tehdään rutiininomaiset tai suorittavat työt, ja itse ajattelu, pohdinta tai reflektio tehdään työajan ulkopuolella iltaisin ja viikonloppuisin. Myös ajatteluintensiivisestä työstä pitää palautua,” summaa Anni Pura.

Työn ulkopuolisina kuormitustekijöinä korostuvat esimerkiksi ihmissuhteet, kuten intensiivinen lapsiarki ja/tai omista vanhemmista huolehtiminen, huoli omasta tai läheisen terveydestä, sekä taloudelliset huolet.

”Johdon haastatteluissa puolestaan jaksamisen johtaminen ei noussut esiin. Tiedämme työterveyden tilastoista, että esimerkiksi muutosneuvotteluiden aikana sairauspoissaolot vähentyvät. Samalla kyselyssä nousi esiin, että 32% kokee ajatustyön jo nyt melko tai erittäin kuormittavaksi. Onkin syytä kysyä olemmeko väsähtäneet kuormitusteemaan vai emmekö uskalla kertoa siitä?” pohtii johtajia haastatellut yksi Heltin perustajista, työterveyspsykologi ja johdon coach Tanja Lappi. 

Sumuisessa toimintaympäristössä ja siirtymässä tietotyöstä ajatustyöhön kaivataan nyt rajoja, yhteisiä pelisääntöjä, asennemuutosta ja johtamista

Yhteisten pelisääntöjen sopiminen nousee tärkeimmäksi kehityskohteeksi työntekijöiden vastauksissa ja johdon haastatteluissa.

68% kokee tärkeimmäksi työpaikan kehityskohteeksi työyhteisön yhteisten työn johtamisen tavat ja pelisäännöt. Avoimissa vastauksissa korostuu tarve asenne- ja kulttuurinmuutokselle, jossa ajattelu, pohtiminen ja reflektointi nähtäisiin tärkeimpänä työtehtävänä.

Yli 60% ajatustyötä tekevistä nimeää oman työn johtamisen taitojen sekä oman työn johtamisen taitojen olevan tärkeimpiä kehitettäviä työelämätaitoja tulevien kahden vuoden aikana.

”Vaikka koronavuodet tuntuvat jo kaukaisilta, sen jälkipyykki näkyy edelleen monin tavoin. Siirryimme niin nopeasti etätyöhön, siitä hybridityöhön ja samalla olemme yrittäneet omaksuneet tekoälyn käyttöä, navigoida epävarmassa maailmassa ja selviytyä talouskriisin keskellä, ettei työpaikoilla ole ehditty pysähtyä yhteisen rutiineiden, rakenteiden, roolien ja pelisääntöjen äärelle. Vastausten ja haastatteluiden perusteella nyt kaivataan yksinkertaisesti yhteisen arjen kuntoon laittamista,” jäsentää Tanja Lappi.