Eronneet isät painottavat hoivaamisen tärkeyttä ja pelkäävät ulkokehälle joutumista

Terävä jakoi eronneiden miesten isyyspuheen hoiva-, kasvatus- ja huolipuheeseen. Näiden puhetapojen sisällä hän tarkasteli tarkemmin sitä, millaisiksi miehet isyytensä luonnehtivat sekä millaisia pyrkimyksiä, mahdollisuuksia ja rajoja eron jälkeiseen isyyteen liittyy.

Haastattelut tehtiin yhteistyössä Ensi- ja turvakotien liiton kanssa.

Lämmin isä–lapsi-suhde ja miehen malli korostuivat haastatteluissa

Monet tutkimuksen isät reflektoivat syvästi isyyttään ja tulivat asettaneeksi korkeat moraaliset kriteerit eron jälkeiselle isyydelle, vaikka eivät itse aina näitä täyttäisikään.

– Hoivapuheessaan isät painottivat ennen kaikkea lämpimän isä–lapsi-suhteen luomisen ja hoivaamisen tärkeyttä sekä pyrkivät huomioimaan lapsensa yksilölliset tarpeet, Terävä kertoo.

– Kasvatuspuheessaan isät korostivat haluavansa kasvattaa sääntöjen asettamisen, keskustelun, opettamisen ja miehen mallin kautta lapsista moraalisia, omatoimisia sekä toisia kunnioittavia ihmisiä. Isien puheessa oli nähtävissä myös viitteitä perinteiseen isyyteen ja mieheyteen, joskin isät korostivat välttävänsä rankaisun käyttämistä kasvatuskeinonaan, Terävä kuvailee.

Eron jälkeinen isyys ei ole mutkatonta – lapsen menettäminen huolettaa

Samalla kun isät maalasivat puheessaan varsin ihanteellista isyyskuvaa, he toivat huolipuheessaan esille pelkonsa tulla väärinymmärretyiksi ja joutuvansa ulkokehälle lapsensa elämässä.  

Eron jälkeinen isyys ei näyttäydy mutkattomana, mutta parhaimmillaan isän ja lapsen suhdetta lähentävänä ajanjaksona. Toisaalta eron jälkeinen isyys kerrottiin haavoittuvana ja kompleksisena, jossa isien suurimpana pelkona on leimautuminen huonoksi isäksi ja uhka lapsen menettämisestä.

– Jotta isän ja lapsen välinen turvallinen tunneyhteys ja aito molemminpuolinen kiintymys toteutuisivat, isällä on oltava kykyä, halua sekä mahdollisuus arkiseen hoivaan ja vastuunottoon, Terävä painottaa.

Johanna Terävän artikkeli ”Isyys eron jälkeen: puhetta hoivasta, kasvatuksesta ja huolesta” ilmestyy Sosiologia-lehden numerossa 2/2024.