Jyväskylän yliopisto

Eronneet isät painottavat hoivaamisen tärkeyttä ja pelkäävät ulkokehälle joutumista

Jaa

Jyväskylän yliopiston perhe- ja isyystutkimuksen dosentti Johanna Terävä tutki 21 eronneen isän haastattelupuhetta. Terävä havaitsi, että haastatellut isät korostivat olevansa vanhemmuuteensa sitoutuneita, lapsen parhaaseen pyrkiviä isiä.

Mies ja lapsi kävelevät käsikkäin metsäpolulla.
Eronneet isät painottivat ennen kaikkea lämpimän isä–lapsi-suhteen luomisen ja hoivaamisen tärkeyttä sekä pyrkivät huomioimaan lapsensa yksilölliset tarpeet, kertoo perhe- ja isyystutkimuksen dosentti Johanna Terävä. Mostphotos

Terävä jakoi eronneiden miesten isyyspuheen hoiva-, kasvatus- ja huolipuheeseen. Näiden puhetapojen sisällä hän tarkasteli tarkemmin sitä, millaisiksi miehet isyytensä luonnehtivat sekä millaisia pyrkimyksiä, mahdollisuuksia ja rajoja eron jälkeiseen isyyteen liittyy.

Haastattelut tehtiin yhteistyössä Ensi- ja turvakotien liiton kanssa.

Lämmin isä–lapsi-suhde ja miehen malli korostuivat haastatteluissa

Monet tutkimuksen isät reflektoivat syvästi isyyttään ja tulivat asettaneeksi korkeat moraaliset kriteerit eron jälkeiselle isyydelle, vaikka eivät itse aina näitä täyttäisikään.

Hoivapuheessaan isät painottivat ennen kaikkea lämpimän isä–lapsi-suhteen luomisen ja hoivaamisen tärkeyttä sekä pyrkivät huomioimaan lapsensa yksilölliset tarpeet, Terävä kertoo.

Kasvatuspuheessaan isät korostivat haluavansa kasvattaa sääntöjen asettamisen, keskustelun, opettamisen ja miehen mallin kautta lapsista moraalisia, omatoimisia sekä toisia kunnioittavia ihmisiä. Isien puheessa oli nähtävissä myös viitteitä perinteiseen isyyteen ja mieheyteen, joskin isät korostivat välttävänsä rankaisun käyttämistä kasvatuskeinonaan, Terävä kuvailee.

Eron jälkeinen isyys ei ole mutkatonta – lapsen menettäminen huolettaa

Samalla kun isät maalasivat puheessaan varsin ihanteellista isyyskuvaa, he toivat huolipuheessaan esille pelkonsa tulla väärinymmärretyiksi ja joutuvansa ulkokehälle lapsensa elämässä.  

Eron jälkeinen isyys ei näyttäydy mutkattomana, mutta parhaimmillaan isän ja lapsen suhdetta lähentävänä ajanjaksona. Toisaalta eron jälkeinen isyys kerrottiin haavoittuvana ja kompleksisena, jossa isien suurimpana pelkona on leimautuminen huonoksi isäksi ja uhka lapsen menettämisestä.

– Jotta isän ja lapsen välinen turvallinen tunneyhteys ja aito molemminpuolinen kiintymys toteutuisivat, isällä on oltava kykyä, halua sekä mahdollisuus arkiseen hoivaan ja vastuunottoon, Terävä painottaa.

Johanna Terävän artikkeli ”Isyys eron jälkeen: puhetta hoivasta, kasvatuksesta ja huolesta” ilmestyy Sosiologia-lehden numerossa 2/2024.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Johanna Terävä, KT, Perhe- ja isyystutkimuksen dosentti, yliopistonlehtori
p. 040 805 4802
johanna.terava@jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Väitös: Hahmotusvaikeuksia ymmärretään ja tunnistetaan heikosti23.5.2024 09:09:00 EEST | Tiedote

Oletko koskaan miettinyt, miten osaat suunnistaa paikasta toiseen, löytää avaimet muiden tavaroiden joukosta pöydältä, solmia kengännauhat tai tulkita bussiaikatauluja? Jos et, todennäköisesti hahmottaminen on sinulle helppoa ja sujuvaa, joten sinun ei ole tarvinnut kiinnittää asiaan juurikaan huomiota. Hahmotusvaikeuksia kokeville tämän tyyppiset asiat ovat vaikeita tai jopa mahdottomia. Väitöskirjatutkija Suvi Ylösen mukaan olisi tärkeää, että oppilaitoksissa ja työpaikoilla ymmärrettäisiin hahmotuskyvyn merkitys ja tarvittaessa tarjottaisiin tukea hahmotusvaikeuksiin.

Väitös: Tietokoneavusteisesti tehdyt kompromissipäätökset tulisi voida myös perustella23.5.2024 08:15:00 EEST | Tiedote

FM Giovanni Misitano tutki väitöskirjassaan kompromissiratkaisujen tekemistä tekoälyä hyödyntäen. Vaikka viime kädessä kaikki päätökset ovat kompromisseja, parhaan kompromissin löytäminen ei ole helppoa. Etsintää voidaan tehostaa erilaisin menetelmin. Keskeistä Misitanon tutkimissa menetelmissä on, että tietokoneen antamat kompromissiratkaisut ovat myös selitettävissä, eli käyttäjä pystyy ymmärtämään, miksi tietokone on päätynyt tietynlaiseen ehdotukseen ja pystyy tarvittaessa vaikuttamaan siihen omia mieltymyksiään muokkaamalla.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye