Eronneet isät painottavat hoivaamisen tärkeyttä ja pelkäävät ulkokehälle joutumista
Jyväskylän yliopiston perhe- ja isyystutkimuksen dosentti Johanna Terävä tutki 21 eronneen isän haastattelupuhetta. Terävä havaitsi, että haastatellut isät korostivat olevansa vanhemmuuteensa sitoutuneita, lapsen parhaaseen pyrkiviä isiä.
Terävä jakoi eronneiden miesten isyyspuheen hoiva-, kasvatus- ja huolipuheeseen. Näiden puhetapojen sisällä hän tarkasteli tarkemmin sitä, millaisiksi miehet isyytensä luonnehtivat sekä millaisia pyrkimyksiä, mahdollisuuksia ja rajoja eron jälkeiseen isyyteen liittyy.
Haastattelut tehtiin yhteistyössä Ensi- ja turvakotien liiton kanssa.
Lämmin isä–lapsi-suhde ja miehen malli korostuivat haastatteluissa
Monet tutkimuksen isät reflektoivat syvästi isyyttään ja tulivat asettaneeksi korkeat moraaliset kriteerit eron jälkeiselle isyydelle, vaikka eivät itse aina näitä täyttäisikään.
– Hoivapuheessaan isät painottivat ennen kaikkea lämpimän isä–lapsi-suhteen luomisen ja hoivaamisen tärkeyttä sekä pyrkivät huomioimaan lapsensa yksilölliset tarpeet, Terävä kertoo.
– Kasvatuspuheessaan isät korostivat haluavansa kasvattaa sääntöjen asettamisen, keskustelun, opettamisen ja miehen mallin kautta lapsista moraalisia, omatoimisia sekä toisia kunnioittavia ihmisiä. Isien puheessa oli nähtävissä myös viitteitä perinteiseen isyyteen ja mieheyteen, joskin isät korostivat välttävänsä rankaisun käyttämistä kasvatuskeinonaan, Terävä kuvailee.
Eron jälkeinen isyys ei ole mutkatonta – lapsen menettäminen huolettaa
Samalla kun isät maalasivat puheessaan varsin ihanteellista isyyskuvaa, he toivat huolipuheessaan esille pelkonsa tulla väärinymmärretyiksi ja joutuvansa ulkokehälle lapsensa elämässä.
Eron jälkeinen isyys ei näyttäydy mutkattomana, mutta parhaimmillaan isän ja lapsen suhdetta lähentävänä ajanjaksona. Toisaalta eron jälkeinen isyys kerrottiin haavoittuvana ja kompleksisena, jossa isien suurimpana pelkona on leimautuminen huonoksi isäksi ja uhka lapsen menettämisestä.
– Jotta isän ja lapsen välinen turvallinen tunneyhteys ja aito molemminpuolinen kiintymys toteutuisivat, isällä on oltava kykyä, halua sekä mahdollisuus arkiseen hoivaan ja vastuunottoon, Terävä painottaa.
Johanna Terävän artikkeli ”Isyys eron jälkeen: puhetta hoivasta, kasvatuksesta ja huolesta” ilmestyy Sosiologia-lehden numerossa 2/2024.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Johanna Terävä, KT, Perhe- ja isyystutkimuksen dosentti, yliopistonlehtori
p. 040 805 4802
johanna.terava@jyu.fi
Vesa HolmViestinnän asiantuntija
Puh:+358503374849vesa.j.holm@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Liikuntaharjoittelun yksilöllisyys kansainvälisen konferenssin pääteemana Jyväskylässä 19.–21.11.202513.11.2025 06:30:00 EET | Tiedote
Miksi toiset kehittyvät liikuntaharjoittelussa nopeammin kuin toiset? Miten harjoitteluvasteita voidaan ennustaa ja miten perimä vaikuttaa harjoittelun tuloksiin? Muun muassa näihin kysymyksiin kuullaan vastauksia Jyväskylässä järjestettävässä kansainvälisessä valmennustieteen konferenssissa, joka kokoaa yhteen yli 200 osallistujaa ja johtavat alan tutkijat ympäri maailmaa.
Väitöstutkimus: Talousjohto tarvitsee eettisissä tilanteissa selviytymiseen myös etiikkaan liittyvää koulutusta11.11.2025 10:38:04 EET | Tiedote
KTM Heljä Syrén tarkastelee Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa tekemässään laskentatoimen ja yritysrahoituksen väitöskirjassaan talousjohdon ammattilaisen työssään kohtaamia eettisiä tilanteita ja niiden ratkaisemiseen liittyvää eettistä päätöksentekoa. Tutkimuksen mukaan selviytyäkseen eettisissä haasteissa laskentatoimen ammattilainen tarvitsee tuekseen koulutusta, jossa käsitellään ”kovan ammattiosaamisen” rinnalla myös etiikkaa. Lisäksi eettisessä päätöksenteossa auttavat organisaation sosiaalipsykologisten prosessien tunnistaminen ja eettisen arvioinnin strategioiden hallitseminen.
EU-rahoitus selvittää siittiöiden ryhmäkäyttäytymistä11.11.2025 07:05:00 EET | Tiedote
Tutkijatohtori Varpu Pärssinen on saanut yli 200 000 euron EU-rahoituksen tutkimukseen, jossa selvitetään, miksi joidenkin eläinlajien siittiöt muodostavat laajoja ryhmiä ikään kuin solujen välistä yhteistyötä tehden. Tutkimus lisää ymmärrystä lisääntymisbiologian evolutiivisista mekanismeista.
Mielen hyvinvointi ja huolenpito toisista yhteydessä työssä jatkamisen toiveisiin10.11.2025 13:31:10 EET | Tiedote
Gerontologian tutkimuskeskuksessa Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa tehty tutkimus osoitti, että generatiivisuus – halu huolehtia seuraavasta sukupolvesta – sekä mielen hyvinvointi ovat merkityksellisiä tekijöitä työssä jatkamisen näkökulmasta.
Väitöstutkimus: Nykykirjallisuuden queer-kerronta voi vastustaa kertojan sukupuolittamista7.11.2025 07:58:00 EET | Tiedote
FM Joonas Säntin väitöskirja käsittelee nykykirjallisuuden poikkeusilmiöitä, mutta yhdistää ne laajempaan analyysiin kertojien sukupuolittamisesta ja yhteiskuntakriittisen kertomustieteen haasteista. Sukupuolettomat kertojat haastavat ja vastustavat lukijoiden tulkinnallisia kehyksiä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme