BOFIT-ennuste Venäjän talouden kehityksestä vuosiksi 2024–2026: Venäjän talouskasvu hidastuu
Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitos BOFIT ennustaa Venäjän talouskasvun hidastuvan. Tänä vuonna kasvun ennustetaan olevan parin prosentin luokkaa mutta jäävän seuraavina vuosina prosenttiin. Talouspolitiikan lyhytnäköisyys ja hyökkäyssodan kulku voivat muuttaa talouden kehitystä huomattavasti.
Venäjän talouskasvu oli vuonna 2023 aiemmin ennustettua nopeampaa. Pääomakannan ja yksityisen kulutuksen kasvu kiihtyivät ennakoitua enemmän. Merkittävä hyppäys pääomakannan kasvussa johtuu puolustusteollisuuden investointien kasvusta ja epävarmempiin aikoihin varautumisesta. Lisäksi varastoja on kasvatettu yhä vaikeutuvan komponenttipulan takia.
Yksityinen kulutus Venäjällä kasvoi viime vuonna nopeasti vuoden 2022 laskun jälkeen ja korkeiden palkankorotusten siivittämänä. Tänä vuonna talouden vuosikasvun ennustetaan hidastuvan ennen kaikkea kapasiteettirajoitteiden takia.
”Tulevina vuosina Venäjän talouskasvu jatkuu hitaampana ja valtiovetoisena. Kasvu jarruttaa lähelle Venäjän pitkän aikavälin potentiaalista kasvua, joka on heikentynyt hyökkäyssodan takia”, vanhempi ekonomisti Sinikka Parviainen BOFITista sanoo.
Sotamenot kasvattavat Venäjän taloutta
Vuonna 2024 Venäjän talouskasvu hidastuu. Vaikka neljännesvuosikasvu pysähtyisi kokonaan, vuoden 2023 jälkipuoliskon ripeän kasvun takia vuosikasvu vuonna 2024 olisi noin 2 %. Ellei mitään yllättävää tapahdu, vuosina 2025–2026 Venäjän talous yltää noin 1 prosentin vuosikasvuun, mikä on lähellä Venäjän talouden pitkän aikavälin potentiaalista kasvua.
Julkisten menojen kasvu vaikuttaa ennusteajanjaksolla voimakkaimmin Venäjän talouskasvuun. Valtion merkittävästi kasvaneet sotamenot kanavoituvat myös investointeihin.
”Näiden investointien ei kuitenkaan voi olettaa kasvattavan maan tuotannollista pääomaa tai tuottavuutta, kun merkittävä osa tuotetuista sotateollisuuden hyödykkeistä tuhoutuu jo lyhyessä ajassa”, Parviainen toteaa.
Toinen merkittävä kasvua kannatteleva tekijä on yksityinen kulutus, jota pitää yllä täystyöllisyys. Työvoimapula monilla sektoreilla vaatii korkeita palkankorotuksia. Venäjän vientimarkkinoiden laajentuminen puolestaan on epätodennäköistä. Tuontia taas rajoittavat muun muassa pakotteet.
Ennusteeseen liittyvä epävarmuus on edelleen suurta. Koska useat tilastotiedot puuttuvat, myös tämänhetkisen tilanteen analysoiminen on vaikeampaa. Hyökkäyssodan kulku ja nyky-Venäjän talouspolitiikan lyhytnäköisyys voivatkin muuttaa Venäjän talouden kehitystä merkittävästikin.
Ennusteteksti on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa:https://www.bofit.fi/fi/ennusteet/viimeisin-venaja-ennuste/
Lisätietoja:
- Tutkimuspäällikkö Iikka Korhonen, iikka.korhonen@bof.fi, p. +358 9 183 2272
- Vanhempi ekonomisti Sinikka Parviainen, sinikka.parviainen@bof.fi, +358 9 183 2024
Avainsanat
Linkit
Suomen Pankki
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
Kutsu medialle: Suomen Pankin tiedotustilaisuus 14.5.2024 rahoitusjärjestelmän vakaudesta8.5.2024 10:29:32 EEST | Kutsu
Miten asunto- ja kiinteistömarkkinoiden tilanne vaikuttaa rahoitusjärjestelmän vakauteen? Millaisia riskejä geopoliittiset jännitteet tuovat rahoitusvakaudelle? Entä miten rahoitusjärjestelmän kriisinkestävyyttä tulee vahvistaa?
Foreign equities have outperformed Finnish equities in the past year8.5.2024 10:00:00 EEST | Press release
At the end of March 2024, Finnish households owned listed equities worth EUR 46.3 billion, as opposed to EUR 47.3 billion a year earlier. Most (86%) of Finns’ listed shareholdings consist of Finnish companies’ equities, although the proportion of foreign companies’ equities has recently increased. In March 2024, 13.6% of listed shareholdings consisted of foreign companies’ equities, as opposed to 11.2% a year earlier. The increase in the proportion of foreign equities reflects the appreciation of foreign equities and the depreciation of domestic equities. Furthermore, in relative terms, households have invested more in foreign equities during the past year. The return1 on domestic equities held by households amounted to -4.6% in the past 12 months, i.e. from April 2023 to the end of March 2023. In the same period, the return on foreign equities was 17.1%. In the past 12 months, the value of domestic equities held by households declined by EUR 3.6 billion, while the value of foreign equ
Utländska aktier har det senaste året avkastat bättre än finländska aktier8.5.2024 10:00:00 EEST | Tiedote
Vid utgången av mars 2024 ägde de finländska hushållen börsnoterade aktier till ett värde av 46,3 miljarder euro, då innehavens värde vid samma tid ett år tidigare uppgick till 47,3 miljarder euro. Merparten (86 %) av finländarnas börsnoterade aktieinnehav är aktier i finländska företag, även om andelen för utländska företags aktier har ökat under den senaste tiden. I mars 2024 bestod 13,6 % av de börsnoterade aktieinnehaven av utländska företags aktier, då andelen ännu ett år tidigare var 11,2 %. De utländska aktiernas andel har ökat i och med att priset på utländska aktier stigit samtidigt som priset på inhemska aktier sjunkit. Hushållen har också det senaste året gjort relativt sett mer investeringar i utländska aktier. Avkastningen1 på hushållens aktieinnehav i inhemska företag var –4,6 % för de senaste 12 månaderna, dvs. från april 2023 till utgången av mars 2024. Under motsvarande tid var avkastningen på utländska företags aktier 17,1 %. De senaste 12 månaderna sjönk värdet på hu
Ulkomaiset osakkeet ovat tuottaneet suomalaisia paremmin viimeisen vuoden aikana8.5.2024 10:00:00 EEST | Tiedote
Maaliskuun 2024 lopussa suomalaiset kotitaloudet omistivat pörssinoteerattuja osakkeita 46,3 mrd. euron edestä, kun samaan aikaan vuotta aiemmin omistusten arvo oli 47,3 mrd. euroa. Valtaosa (86 %) suomalaisten pörssinoteeratuista osakeomistuksista on suomalaisten yritysten osakkeita, vaikka viime aikoina ulkomaisten yritysten osakkeiden osuus on kasvanut. Maaliskuussa 2024 pörssinoteeratuista osakeomistuksista 13,6 % oli ulkomaisten yritysten osakkeita, kun vielä vuotta aiemmin vastaava osuus oli 11,2 %. Ulkomaisten osakkeiden osuus on kasvanut ulkomaisten osakkeiden hintojen nousun ja kotimaisten osakkeiden hintojen laskun myötä. Kotitaloudet ovat myös tehneet viimeisen vuoden aikana suhteellisesti enemmän sijoituksia ulkomaisiin osakkeisiin. Kotitalouksien omistamien kotimaisten yritysten osakkeiden tuotto1 oli –4,6 % viimeisten 12 kuukauden aikana eli vuoden 2023 huhtikuun ja 2024 maaliskuun lopun välisenä aikana. Vastaavana aikana ulkomaisten yritysten osakkeiden tuotto oli 17,1 %
Kutsu medialle: Suomen Pankin Maksufoorumi 15.5.6.5.2024 14:00:16 EEST | Kutsu
Miten maksaminen turvataan nyt ja tulevaisuudessa? Millaisia vaihtoehtoja maksamiseen tarvitaan? Näihin ja moniin muihin ajankohtaisiin kysymyksiin kuullaan vastaus Suomen Pankin Maksufoorumissa keskiviikkona 15.5.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme