Rikosseuraamuslaitoksessa uudistetaan myös rikosseuraamusalan koulutusjärjestelmää

Pääministeri Orpon hallitusohjelmassa (2023–2027) on useita kriminaalipolitiikkaa ja lainsäädäntöä koskevia kirjauksia, jotka tulevat vaikuttamaan Rikosseuraamuslaitoksen toimintojen järjestämiseen, asiakasmääriin ja resurssitarpeeseen. Eduskunta on jo aiemmin oikeudenhoidon selontekoa käsitellessään edellyttänyt muun muassa, että rikosseuraamusalan koulutuksen kehittämistarpeita ja mahdollisuuksia tulee selvittää.

Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiouudistuksen tulostavoitteiksi on asetettu, että Rikosseuraamuslaitoksen esitys uudeksi organisaatiorakenteeksi ja rikosseuraamusalan koulutusjärjestelmäksi on valmistunut (2024–2025) ja organisaatiouudistuksen toinen vaihe (Rise 3.0.) on toteutettu (2026–2027).

Toisin kuin julkisuudessa on kerrottu, Rikosseuraamuslaitoksen koulutusjärjestelmää koskevaa uudistusta ei ole valmisteltu salassa. Valmistelun vaiheet ovat tulleet julkiseksi ajallaan ja henkilöstöjärjestöjen kanssa on käyty aktiivisesti keskustelua asian selvittämisvaiheessa. 

Rise 3.0 -hankkeen yhtenä tavoitteena on, että uudistuksen myötä Rise saa riittävästi osaavaa henkilökuntaa perustehtäviin rikosseuraamusalan joustavalla koulutusjärjestelmällä. Koulutusjärjestelmää koskevat selvitykset ovat nostaneet esiin merkittäviä haasteita, joita ovat mm. koulutuksen alueellinen keskittyminen pääkaupunkiseudulle, resurssien riittämättömyys ja koulutusväylien monipuolisuuden ja täydennyskoulutuksen puute. Nykyisellä koulutusmallilla Rise ei saa riittävästi pätevää henkilöstöä.

Rikosseuraamusalan koulutusjärjestelmän uudistamisen valmisteluun liittyen päätöksenteon tausta-aineistoina käytössä ovat olleet seuraavat viimeaikaiset selvitykset: Rikosseuraamuslaitoksen turvallisuuden ja valvontatyön ulkoinen arviointi (Jyri Paasonen, Rikosseuraamuslaitoksen monisteita 2/2021), Rikosseuraamuslaitoksen valvonta- ja ohjaustehtävissä toimivan henkilökunnan rekrytointi- ja koulutusjärjestelmän kehittämistarpeita koskeva selvitys (Jussi Pajuoja 12.1.2022) sekä Rikosseuraamusalan koulutusjärjestelmän uudistamistarpeita koskeva esiselvitys RISE/3240/2023 (Kati Sunimento, Satu Tsharkov ja Anu Lindström 31.1.2024).

Rise 3.0 ohjausryhmän 6.3.2024 tekemän päätöksen mukaan vuoden 2024 loppuun mennessä oikeusministeriölle annettavassa ehdotuksessa rikosseuraamusalan koulutusjärjestelmän osalta ehdotetaan muutettavaksi vartijan viran erityinen kelpoisuusvaatimus siten, että vartijalla olisi vankeinhoitoalan ammatillinen tutkinto, turvallisuusalan tai sosiaali- ja terveysalan ammatillinen perustutkinto tai soveltuva korkeakoulututkinto. Lisäksi säilyisi poikkeus kelpoisuusvaatimuksesta siten, että siitä voidaan työvoiman kausiluonteisen saatavuuden varmistamiseksi tai muusta vastaavasta syystä poiketa määräaikaisessa, yhteensä enintään kahden vuoden pituisessa virkasuhteessa.

– Koulutusjärjestelmän uudistamisen ydin on kysymys siitä, millainen erityinen kelpoisuusvaatimus vartijan tehtävässä edellytetään virkaan nimittämiseksi. Tällä hetkellä kelpoisuusvaatimuksena on asetuksen mukaisesti rikosseuraamusalan ammatillinen tutkinto tai soveltuva korkeakoulututkinto. Kelpoisuuden tuottavan ammatillisen tutkinnon voi suorittaa ainoastaan Rikosseuraamuslaitoksen omassa Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksessa. Nykyisestä ammatillisesta tutkinnosta 2/3 on työssäoppimista. Kansainväliset suositukset eivät edellytä vankeinhoidossa omaa tutkintokoulutusta, vaan tukeutuminen yleiseen koulutusjärjestelmään on sallittua. Kaikki muut Risen työntekijät saavat kelpoisuusvaatimuksen mukaisen koulutuksensa julkisessa koulutusjärjestelmässä, johtaja Pauli Nieminen kertoo.

Jatkovalmistelu alkaa huhtikuussa

Rikosseuraamusalan koulutuskeskus on aiempina vuosina ollut tunnettu erittäin laadukkaasta ja monipuolisesta täydennyskoulutuksesta. Uudistuksen myötä koulutuskeskuksen henkilökunnan ammattitaito hyödynnettäisiin nimenomaan rikosseuraamusalan erityisen perehdytys ja täydennyskoulutuksen tuottamisessa. Kyse on esimerkiksi rikosseuraamusalan lainsäädännön, virkamiesetiikan ja erityisten työmenetelmien opetuksesta, mikä kattaisi myös vartijan työssä oleelliset voimankäytön ja turvaamistoimien koulutuksen sekä ensiapu- ja palo- ja pelastuskoulutuksen.

Jatkovalmistelua varten asetetaan työryhmä, joka aloittaa työnsä huhtikuussa 2024. Organisaatiouudistuksen on määrä tulla voimaan aikaisintaan vuonna 2026 ja koulutusjärjestelmää koskevat muutokset toteutettaneen samassa aikataulussa. Ehdotus on tarkoitus jättää oikeusministeriölle vuoden 2024 loppuun menneessä. Muutokset eivät toteutuessaan vaikuttaisi millään tavalla rikosseuraamusalan ammatillisen tutkinnon suorittaneiden asemaan.

Organisaatiouudistuksen ensimmäinen vaihe saatiin päätökseen vuonna 2022 ja siihen liittyvät lait tulivat voimaan 1.9.2022 lukien.

Lisätietoja:

pääjohtaja Anna Arola-Järvi, puh. 029 56 88500 (vaihde), anna.arola-jarvi@om.fi