Yleinen aivorappeumasairaus voi alkaa kehittyä jo keski-iässä
Lewyn kappale -tauti voi olla keski-ikäisillä yleisempi kuin aiemmin on luultu, selviää tuoreesta Helsingin yliopiston ja Tampereen yliopiston tutkimuksesta. Tutkimuksessa lähes joka kymmenenneltä yli 50-vuotiaalta löydettiin aivoista vähintään alkavia Lewyn kappale -sairauden tautimuutoksia.

Lewyn kappale -tauti on Alzheimerin taudin jälkeen toiseksi yleisin aivorappeumasairaus. Taudissa aivorunkoon, aivojen limbiseen järjestelmään ja aivokuoreen kehittyy niin sanottuja Lewyn kappaleita, jotka ovat alfasynukleiini-nimisen proteiinin kertymiä. Samanlaisia kudosmuutoksia on myös henkilöillä, joilla on diagnosoitu Parkinsonin tauti.
Lewyn kappale -tautia voi olla vaikeaa tunnistaa sairauden alussa, sillä se etenee hitaasti. Oireisiin kuuluu usein liikehäiriöitä, muistiongelmia ja psykiatrisia oireita.
Helsingin ja Tampereen yliopiston tutkijat selvittivät tuoreessa tutkimuksessaan ensimmäistä kertaa taudin kudosmuutosten esiintymistä nuorilla ja keski-ikäisillä henkilöillä, joilla ei ollut tiedossa Lewyn kappale -tautia tai Parkinsonin tautia. Aiemmat vastaavat tutkimukset ovat selvittäneet taudin esiintymistä yli 60-vuotiailla.
Tutkijat saivat selville, että Lewyn kappale -tautimuutoksia voi alkaa kehittyä aivoissa jo keski-iässä, vaikka varsinaisia oireita ei vielä olisi.
– Löydöksemme viittaavat siihen, että Lewyn kappale -sairaus on yli 50-vuotiailla yleisempi kuin aiemmin on ajateltu. Tutkimuksessa löysimme vähintään alkavia tautimuutoksia yhdeksältä prosentilta yli 50-vuotiaista, joilla ei ollut Parkinsonin taudin tai Lewyn kappale -taudin diagnoosia, kertoo apulaisprofessori Liisa Myllykangas Helsingin yliopistosta.
Myllykangas muistuttaa, että tutkimustulokset ovat alustavia. Lisätutkimuksia tarvitaan asian vahvistamiseksi.
Varhaisemman diagnoosin avulla tehokkaampaa hoitoa
Tutkijat hyödynsivät tutkimuksessaan laajaa oikeuslääketieteellistä suomalaisaineistoa. Aineisto koostuu noin 600:sta sairaalan ulkopuolella kuolleesta 16–95-vuotiaasta henkilöstä.
Myllykangas kertoo, että tulevaisuudessa aivorappeumasairauksiin kehitetyt hoidot kohdistetaan todennäköisesti potilaisiin, jotka ovat taudin alkuvaiheessa tai vasta riskissä sairastua tautiin.
– Hoidot ovat taudin alkuvaiheessa kaikkein tehokkaimpia. Sen vuoksi tautimuutosten yleisyyden selvittäminen myös nuoremmissa ikäryhmissä on tärkeää, Myllykangas sanoo.
Tutkimus on julkaistu Annals of Neurology -tiedelehdessä.
Alkuperäinen artikkeli: Kok EH, Paetau A, Martiskainen M, Lyytikäinen LP, Lehtimäki T, Karhunen P, Myllykangas L. Accumulation of Lewy Related Pathology starts in middle age: The Tampere Sudden Death Study. Annals of Neurology, 2024. DOI: 10.1002/ana.26912
Lisätietoja:
Liisa Myllykangas, apulaisprofessori, Helsingin yliopisto
P. 050 448 2805
liisa.myllykangas@helsinki.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiElina KirvesniemiViestinnän asiantuntija
Puh:050 433 4178elina.kirvesniemi@helsinki.fiHelsingin yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Itämerennorppien määrästä uusi tarkempi arvio – metsästys jarruttaa kannankasvua16.7.2025 09:02:24 EEST | Tiedote
Itämerennorppakanta on kasvanut viisinkertaiseksi 1970-luvulta, jolloin pitkään jatkunut liikametsästys ja ympäristömyrkyt uhkasivat lajin tulevaisuutta. Uusi tilastollinen malli tarkentaa nyt norpan kanta-arviota.
Liito-orava on taigametsien tulevaisuuden avainlaji9.7.2025 11:26:52 EEST | Tiedote
Tuore geneettinen tutkimus paljastaa yllättäviä piirteitä liito-oravan evoluutiosta sekä vakavia huolia lajin suojelun kannalta. Kaukoidässä saattaa asustaa oma alalaji.
Noin joka seitsemäs hakija pääsi sisään Helsingin yliopistoon3.7.2025 09:42:00 EEST | Tiedote
Yhteishaussa Helsingin yliopistoon valittiin 4 703 uutta opiskelijaa. Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto ensisijaisten hakijoiden määrän sekä hakijoiden kokonaismäärän perusteella.
Kaasuvuoto aloittaa haavan korjauksen kasveissa2.7.2025 18:01:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat löytäneet mekanismin, jonka avulla kasvit korjaavat suojaavan uloimman kerroksensa, korkkisolukon. Tällä löydöllä voi olla merkittäviä vaikutuksia maatalouteen ja elintarvikkeiden säilyvyyteen. Etyleenin ja hapen diffuusio haavan läpi käynnistää kasvin luonnollisen paranemisprosessin.
Kaksoisvalohoito vähentää ikenien verenvuotoa ja tulehdusta hammasimplanttien ympärillä1.7.2025 09:59:32 EEST | Tiedote
Kaksoisvalohoito (Lumoral) tarjoaa kotikäyttöön turvallisen ja tehokkaan vaihtoehdon implanttien ympäristön tulehduksen hallintaan ilman antibiootteja.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme