Jyväskylän yliopisto

Elintavat kasautuvat ja ovat suhteellisen pysyviä läpi keski-iän

Jaa

Tuoreen tutkimuksen mukaan joko terveellisemmät tai epäterveellisemmät elintavat kasautuvat samoille ihmisille. Elintavat ovat suhteellisen pysyviä keski-iässä, ja niitä ennustavat useat sosiodemografiset ja persoonallisuuteen liittyvät tekijät.

Kaksi ihmistä kahvilla
Tuoreen tutkimuksen mukaan joko terveellisemmät tai epäterveellisemmät elintavat kasautuvat samoille ihmisille. Mostphotos

Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa ja Gerontologian tutkimuskeskuksessa toteutetussa tutkimuksessa havaittiin elintapojen kytkeytyvän toisiinsa siten, että yksilöt, jotka liikkuivat vähiten, kuluttivat myös eniten alkoholia ja merkittävä osa heistä myös tupakoi. Terveellisemmät elintavat kytkeytyivät toisiinsa vastaavalla tavalla.  

"Tupakointia, alkoholinkulutusta, ja fyysistä aktiivisuutta on tarkasteltu tutkimuksissa usein irrallaan toisistaan, mutta tutkimuksemme lähestymistapa huomioi sen, että elintapoja on meistä jokaisella useita", toteaa väitöskirjatutkija Johanna Ahola Gerontologian tutkimuskeskuksesta ja liikuntatieteellisestä tiedekunnasta. 

Tutkimuksessa samojen yksilöiden elintapoja seurattiin heidän ollessa 42- (2001), 50- (2009) ja 61-vuotiaita (2020–2021). Keskeinen havainto oli, että elintavat ovat suhteellisen pysyviä läpi keski-iän, joskin erityisesti myönteisiä muutoksia tapahtui 19 vuoden seurantajakson aikana. 

"Tulos vastasi aikaisempia tutkimuksia. Erityisen ilahduttavaa oli havaita myönteisiä muutoksia. Tupakointi väheni selvästi seurantajakson aikana, mikä voi liittyä paitsi ikään, myös vallitsevaan yhteiskunnalliseen tilanteeseen. Onkin mahdollista, että aikaisempaan verrattuna keski-iässä kohoavan sairastumisriskin myötä terveyteen liittyvä tietoisuus ja tavoitteet saattavat tulla tärkeämmiksi", mikä johtaa käyttäytymisen muutokseen, pohtii väitöskirjatutkija Johanna Ahola

Sosiodemografiset tekijät näkyvät elintavoissa. Naisilla, naimisissa olevilla, tutkinnon suorittaneilla ja toimihenkilöillä oli muita todennäköisemmin terveellisemmät elintavat. Terveellisempiä elintapoja noudattivat todennäköisemmin myös he, joita kuvasi korkeampi tunnollisuus, avoimuus ja ystävällisyys sekä matalampi neuroottisuus ja ulospäinsuuntautuneisuus. 

"Persoonallisuuden piirteiden tutkiminen elintapojen kasautumisessa toi uuden näkökulman suhteessa aikaisempaan tutkimustietoon. Aiemmin on havaittu, että ne ihmiset, joita luonnehtii korkea ulospäinsuuntautuneisuus, ovat muita fyysisesti aktiivisempia. Fyysisen aktiivisuuden tutkijalle tässä tutkimuksessa olikin yllättävää, että vähäinen ulospäinsuuntautuneisuus liittyi terveellisempiin elintapoihin", jatkaa Johanna Ahola.   

Tutkimusjulkaisu perustuu Lapsesta aikuiseksi -pitkittäistutkimuksen aineistoon, jossa samojen yksilöiden kehitystä on seurattu yli 50 vuoden ajan. Vuosina 1968–2012 tutkimusta johti professori Lea Pulkkinen, ja vuodesta 2013 alkaen sitä on johtanut tutkimusjohtaja Katja Kokko. Julkaisu on myös osa Suomen Akatemian rahoittamaa TRAILS-hanketta, joka toteutettiin Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa, Gerontologian tutkimuskeskuksessa. Tutkimusartikkelin kirjoittamista rahoitti myös Kuntoutumis- ja liikuntasäätiö Peurungan sekä Jyväskylän yliopiston JYPE-yhteistyö.  

Alkuperäisjulkaisu: 

Ahola, J., Kekäläinen, T., Kinnunen, M.-L., Tolvanen, A., Pitkänen, T., Pulkkinen, L., Saajanaho, M., & Kokko, K. (2024). Stability in health behavior patterns in middle adulthood: A 19-year follow-up study. Psychology & Health, 0(0), 1–21. https://doi.org/10.1080/08870446.2024.2316676 

Yhteystiedot:  

Johanna Ahola  
väitöskirjatutkija, Gerontologian tutkimuskeskus ja liikuntatieteellinen tiedekunta  
johanna.m.ahola@jyu.fi  
+358 50 562 9019  

Lapsesta aikuiseksi -tutkimuksen ja TRAILS-hankkeen nettisivu:  

https://www.jyu.fi/fi/hankkeet/lapsesta-aikuiseksi-elamankaaren-aikana-muotoutuvat-yksilolliset-kehityspolut-elamansiirtymiin-60  

Yhteyshenkilöt

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Väitöstutkimus: Yritysten kiertotaloussiirtymää jarruttavat ristiriidat taloudellisen ja ympäristöön liittyvän arvonluonnin välillä - ristiriidoissa piilee myös muutosvoimaa6.11.2025 09:33:59 EET | Tiedote

KTM Noora Piila tutki Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun yritysten ympäristöjohtamisen väitöskirjassaan kiertotalousmaturiteetin eri vaiheissa olevien suomalaisyritysten pyrkimyksiä ja haasteita kiertotaloussiirtymään liittyen. Tulosten valossa yritysten toimenpiteet jäävät pienipiirteisiksi johtuen taloudellisen ja ympäristöön liittyvän arvonluonnin välillä koetuista ristiriidoista, eli paradokseista. Näissä paradokseissa piilee kuitenkin myös positiivista muutosvoimaa, jonka valjastaminen yrityksissä edellyttää yhteiskunnan tukea ja vahvaa sidosryhmäyhteistyötä.

Digitaalisia ratkaisuja iäkkäiden kuntoutukseen ja terveydenhuoltoon - Timo Hinrichs liikuntalääketieteen professoriksi6.11.2025 07:00:00 EET | Tiedote

Lääkäri Timo Hinrichs aloitti 1.10.2025 Jyväskylän yliopiston liikunta- ja urheilulääketieteen professorina, vahvistaen alan tutkimusta ja koulutusta. Hinrichs tutkii liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden merkitystä terveyden ylläpitämisessä, kuntoutuksen tukemisessa ja elämänlaadun edistämisessä. Hänen tutkimuksensa keskiössä on digitaalisten ratkaisujen hyödyntäminen ja käyttöönotto iäkkäiden liikkuvuuden ja terveyden tukemisessa.

Väitöstutkimus: ikääntyneet oppivat digitaitoja parhaiten vertaisiltaan, ei kiireessä läheisten opastamana6.11.2025 06:59:00 EET | Tiedote

FM Viivi Korpela tarkastelee yhteiskuntapolitiikan väitöskirjassaan ikääntyneiden digiosallisuutta, arjen digitaitojen oppimista ja Keski-Suomen hyvinvointialueen digipalveluita. Tulosten mukaan läheisten antama digituki ei aina johda oppimiseen, kun taas vertaisohjauksessa taidot ja osallisuuden tunne vahvistuvat. Lisäksi tutkimus osoittaa, että Keski-Suomen hyvinvointialueen digipalvelut jäävät usein irrallisiksi ikääntyneiden käyttäjien arjesta. Tutkimus haastaa pohtimaan, kenen ehdoilla digitaalista yhteiskuntaa rakennetaan.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye