Elintavat kasautuvat ja ovat suhteellisen pysyviä läpi keski-iän
27.3.2024 06:30:00 EET | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen mukaan joko terveellisemmät tai epäterveellisemmät elintavat kasautuvat samoille ihmisille. Elintavat ovat suhteellisen pysyviä keski-iässä, ja niitä ennustavat useat sosiodemografiset ja persoonallisuuteen liittyvät tekijät.
Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa ja Gerontologian tutkimuskeskuksessa toteutetussa tutkimuksessa havaittiin elintapojen kytkeytyvän toisiinsa siten, että yksilöt, jotka liikkuivat vähiten, kuluttivat myös eniten alkoholia ja merkittävä osa heistä myös tupakoi. Terveellisemmät elintavat kytkeytyivät toisiinsa vastaavalla tavalla.
"Tupakointia, alkoholinkulutusta, ja fyysistä aktiivisuutta on tarkasteltu tutkimuksissa usein irrallaan toisistaan, mutta tutkimuksemme lähestymistapa huomioi sen, että elintapoja on meistä jokaisella useita", toteaa väitöskirjatutkija Johanna Ahola Gerontologian tutkimuskeskuksesta ja liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.
Tutkimuksessa samojen yksilöiden elintapoja seurattiin heidän ollessa 42- (2001), 50- (2009) ja 61-vuotiaita (2020–2021). Keskeinen havainto oli, että elintavat ovat suhteellisen pysyviä läpi keski-iän, joskin erityisesti myönteisiä muutoksia tapahtui 19 vuoden seurantajakson aikana.
"Tulos vastasi aikaisempia tutkimuksia. Erityisen ilahduttavaa oli havaita myönteisiä muutoksia. Tupakointi väheni selvästi seurantajakson aikana, mikä voi liittyä paitsi ikään, myös vallitsevaan yhteiskunnalliseen tilanteeseen. Onkin mahdollista, että aikaisempaan verrattuna keski-iässä kohoavan sairastumisriskin myötä terveyteen liittyvä tietoisuus ja tavoitteet saattavat tulla tärkeämmiksi", mikä johtaa käyttäytymisen muutokseen, pohtii väitöskirjatutkija Johanna Ahola.
Sosiodemografiset tekijät näkyvät elintavoissa. Naisilla, naimisissa olevilla, tutkinnon suorittaneilla ja toimihenkilöillä oli muita todennäköisemmin terveellisemmät elintavat. Terveellisempiä elintapoja noudattivat todennäköisemmin myös he, joita kuvasi korkeampi tunnollisuus, avoimuus ja ystävällisyys sekä matalampi neuroottisuus ja ulospäinsuuntautuneisuus.
"Persoonallisuuden piirteiden tutkiminen elintapojen kasautumisessa toi uuden näkökulman suhteessa aikaisempaan tutkimustietoon. Aiemmin on havaittu, että ne ihmiset, joita luonnehtii korkea ulospäinsuuntautuneisuus, ovat muita fyysisesti aktiivisempia. Fyysisen aktiivisuuden tutkijalle tässä tutkimuksessa olikin yllättävää, että vähäinen ulospäinsuuntautuneisuus liittyi terveellisempiin elintapoihin", jatkaa Johanna Ahola.
Tutkimusjulkaisu perustuu Lapsesta aikuiseksi -pitkittäistutkimuksen aineistoon, jossa samojen yksilöiden kehitystä on seurattu yli 50 vuoden ajan. Vuosina 1968–2012 tutkimusta johti professori Lea Pulkkinen, ja vuodesta 2013 alkaen sitä on johtanut tutkimusjohtaja Katja Kokko. Julkaisu on myös osa Suomen Akatemian rahoittamaa TRAILS-hanketta, joka toteutettiin Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa, Gerontologian tutkimuskeskuksessa. Tutkimusartikkelin kirjoittamista rahoitti myös Kuntoutumis- ja liikuntasäätiö Peurungan sekä Jyväskylän yliopiston JYPE-yhteistyö.
Alkuperäisjulkaisu:
Ahola, J., Kekäläinen, T., Kinnunen, M.-L., Tolvanen, A., Pitkänen, T., Pulkkinen, L., Saajanaho, M., & Kokko, K. (2024). Stability in health behavior patterns in middle adulthood: A 19-year follow-up study. Psychology & Health, 0(0), 1–21. https://doi.org/10.1080/08870446.2024.2316676
Yhteystiedot:
Johanna Ahola
väitöskirjatutkija, Gerontologian tutkimuskeskus ja liikuntatieteellinen tiedekunta
johanna.m.ahola@jyu.fi
+358 50 562 9019
Lapsesta aikuiseksi -tutkimuksen ja TRAILS-hankkeen nettisivu:
Yhteyshenkilöt
Katri LehtovaaraViestinnän asiantuntija, Liikuntatieteellinen tiedekunta
Puh:+358504750815katri.lehtovaara@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitöstutkimus: Odotusaikana luodaan pohja yhteisvanhemmuuden ensiaskelille9.3.2026 13:11:11 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus osoittaa, että vanhempien odotukset toimivat tärkeinä varhaisina ennusmerkkeinä siitä, millaiseksi yhteisvanhemmuus lapsen syntymän jälkeen muotoutuu. Tulokset korostavat, että perheille tulisi tarjota tukea toimivan yhteisvanhemmuuden rakentamiseen jo ennen lapsen syntymää. Yhteisvanhemmuudella viitataan tapoihin, joilla aikuiset toimivat yhdessä vanhemman rooleissaan, perhemuodosta riippumatta. KM Emmi Lindroosin väitöskirjassa tutkittiin suomalaisten pariskuntien odotuksia ja kokemuksia yhteisvanhemmuudesta vanhemmuuden alkutaipaleella.
Yhteishaku 2026 alkaa: Tarjolla uusia diplomi-insinöörikoulutuksia ja S2-väyliä9.3.2026 11:47:52 EET | Tiedote
Korkeakoulujen kevään toinen yhteishaku on käynnissä 10.–24.3.2026. Jyväskylän yliopistossa on tarjolla yli 2 800 aloituspaikkaa 106 hakukohteessa kuudessa tiedekunnassa ja Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksessa. Suosituimpia koulutusalojamme ovat olleet kauppatieteet, psykologia, luokanopettajankoulutus, liikuntapedagogiikka ja liikuntabiologia.
Vuosijuhla 2026: tunnustuksia yliopistoyhteisön huipputekijöille4.3.2026 19:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopisto vietti vuosijuhlaa 4.3. jakamalla tunnustuksia tieteen ja opetuksen saralla ansioituneille yliopistolaisille. Jyväskylän yliopistosäätiö myönsi yhdeksän palkintoa, kaikki arvoltaan 3 000 euroa. Lisäksi jaettiin Ellen ja Artturi Nyyssösen säätiön tunnustuspalkinto 5 000 euroa.
Lohikalat paljastavat kylmän totuuden ihmisen vaikutuksista Pohjois-Euroopan järvissä4.3.2026 07:05:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston johtama suurtutkimus paljasti ihmistoiminnan muuttavan Pohjois-Euroopan järvien ekosysteemejä johdonmukaisesti. Tutkimus osoittaa, että vesivoima ja valuma‑alueiden ihmistoiminta muokkaavat subarktisten ja alpiinisten järvien ravintoverkkoja Tutkimus haastaakin käsityksen siitä, että kaukaiset ja karut pohjoiset vesistöt olisivat turvassa ihmisen vaikutuksilta.
Kuinka luemme koiran ilmeitä? Tutkimus valottaa, kuinka lajit tulkitsevat toistensa tunteita4.3.2026 06:55:00 EET | Tiedote
Ihmiset ja koirat tarkkailevat oman lajinsa tunteita silmistä, mutta suun alue tarjoaa tärkeimmät vihjeet lajienvälisessä tunteiden tunnistamisessa. Näin osoittaa Jyväskylän yliopiston ja Plymouthin yliopiston tutkimus, jossa verrattiin ihmisten ja koirien tapaa katsoa kasvoja.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme