Elintavat kasautuvat ja ovat suhteellisen pysyviä läpi keski-iän
27.3.2024 06:30:00 EET | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen mukaan joko terveellisemmät tai epäterveellisemmät elintavat kasautuvat samoille ihmisille. Elintavat ovat suhteellisen pysyviä keski-iässä, ja niitä ennustavat useat sosiodemografiset ja persoonallisuuteen liittyvät tekijät.
Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa ja Gerontologian tutkimuskeskuksessa toteutetussa tutkimuksessa havaittiin elintapojen kytkeytyvän toisiinsa siten, että yksilöt, jotka liikkuivat vähiten, kuluttivat myös eniten alkoholia ja merkittävä osa heistä myös tupakoi. Terveellisemmät elintavat kytkeytyivät toisiinsa vastaavalla tavalla.
"Tupakointia, alkoholinkulutusta, ja fyysistä aktiivisuutta on tarkasteltu tutkimuksissa usein irrallaan toisistaan, mutta tutkimuksemme lähestymistapa huomioi sen, että elintapoja on meistä jokaisella useita", toteaa väitöskirjatutkija Johanna Ahola Gerontologian tutkimuskeskuksesta ja liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.
Tutkimuksessa samojen yksilöiden elintapoja seurattiin heidän ollessa 42- (2001), 50- (2009) ja 61-vuotiaita (2020–2021). Keskeinen havainto oli, että elintavat ovat suhteellisen pysyviä läpi keski-iän, joskin erityisesti myönteisiä muutoksia tapahtui 19 vuoden seurantajakson aikana.
"Tulos vastasi aikaisempia tutkimuksia. Erityisen ilahduttavaa oli havaita myönteisiä muutoksia. Tupakointi väheni selvästi seurantajakson aikana, mikä voi liittyä paitsi ikään, myös vallitsevaan yhteiskunnalliseen tilanteeseen. Onkin mahdollista, että aikaisempaan verrattuna keski-iässä kohoavan sairastumisriskin myötä terveyteen liittyvä tietoisuus ja tavoitteet saattavat tulla tärkeämmiksi", mikä johtaa käyttäytymisen muutokseen, pohtii väitöskirjatutkija Johanna Ahola.
Sosiodemografiset tekijät näkyvät elintavoissa. Naisilla, naimisissa olevilla, tutkinnon suorittaneilla ja toimihenkilöillä oli muita todennäköisemmin terveellisemmät elintavat. Terveellisempiä elintapoja noudattivat todennäköisemmin myös he, joita kuvasi korkeampi tunnollisuus, avoimuus ja ystävällisyys sekä matalampi neuroottisuus ja ulospäinsuuntautuneisuus.
"Persoonallisuuden piirteiden tutkiminen elintapojen kasautumisessa toi uuden näkökulman suhteessa aikaisempaan tutkimustietoon. Aiemmin on havaittu, että ne ihmiset, joita luonnehtii korkea ulospäinsuuntautuneisuus, ovat muita fyysisesti aktiivisempia. Fyysisen aktiivisuuden tutkijalle tässä tutkimuksessa olikin yllättävää, että vähäinen ulospäinsuuntautuneisuus liittyi terveellisempiin elintapoihin", jatkaa Johanna Ahola.
Tutkimusjulkaisu perustuu Lapsesta aikuiseksi -pitkittäistutkimuksen aineistoon, jossa samojen yksilöiden kehitystä on seurattu yli 50 vuoden ajan. Vuosina 1968–2012 tutkimusta johti professori Lea Pulkkinen, ja vuodesta 2013 alkaen sitä on johtanut tutkimusjohtaja Katja Kokko. Julkaisu on myös osa Suomen Akatemian rahoittamaa TRAILS-hanketta, joka toteutettiin Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa, Gerontologian tutkimuskeskuksessa. Tutkimusartikkelin kirjoittamista rahoitti myös Kuntoutumis- ja liikuntasäätiö Peurungan sekä Jyväskylän yliopiston JYPE-yhteistyö.
Alkuperäisjulkaisu:
Ahola, J., Kekäläinen, T., Kinnunen, M.-L., Tolvanen, A., Pitkänen, T., Pulkkinen, L., Saajanaho, M., & Kokko, K. (2024). Stability in health behavior patterns in middle adulthood: A 19-year follow-up study. Psychology & Health, 0(0), 1–21. https://doi.org/10.1080/08870446.2024.2316676
Yhteystiedot:
Johanna Ahola
väitöskirjatutkija, Gerontologian tutkimuskeskus ja liikuntatieteellinen tiedekunta
johanna.m.ahola@jyu.fi
+358 50 562 9019
Lapsesta aikuiseksi -tutkimuksen ja TRAILS-hankkeen nettisivu:
Yhteyshenkilöt
Katri LehtovaaraViestinnän asiantuntija, Liikuntatieteellinen tiedekunta
Puh:+358504750815katri.lehtovaara@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Suomen Kulttuurirahastolta lähes 900 000 euroa Jyväskylän yliopistoon vuonna 202612.2.2026 08:49:44 EET | Tiedote
Suomen Kulttuurirahasto on myöntänyt Jyväskylän yliopistoon 26 apurahaa, joiden yhteissumma on 891 500 euroa. Eniten apurahoja myönnettiin luonnontieteisiin, yhteensä 315 000 euroa.
Merkittävä rahoitus Business Finlandilta hauskuuden ja sitoutumisen tutkimukselle10.2.2026 10:12:35 EET | Tiedote
Business Finland on myöntänyt rahoituksen Turun ja Jyväskylän yliopistojen tutkimusprojektille FUNMERSIVE – Transformative and scalable customer engagement through immersive fun. Rahoitus myönnettiin Co-Innovation -yhteishankkeelle, josta Jyväskylän yliopiston projektin osuus on 885 920 euroa. Projektin kokonaisbudjetti on 1 107 400 euroa, josta yliopiston omarahoitusosuus on 221 480 euroa.
Parvovirusinfektio mullistaa isäntäsolun tumajyväsen rakenteen ja toiminnan10.2.2026 07:05:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tutkimus paljastaa, että autonomiset parvovirukset, kuten koiran parvovirus, kykenevät perusteellisesti vaikuttamaan tumajyväsen sisäiseen tasapainoon. Tulokset tarjoavat uutta perustietoa virusten ja tumajyväsen vuorovaikutuksesta.
Väitös: Taiteellinen koulutus muokkaa aivoja – tutkimus osoittaa valon ja lämpimien värien herkkyyden vahvistuvan6.2.2026 11:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopistossa tehty väitöstutkimus osoittaa, että kuvataidealan tausta muokkaa aivojen tapaa käsitellä värejä. Kuvataidetaustan omaavilla ihmisillä mitattiin tutkimuksessa voimakkaampia hermostollisia reaktioita kirkkaisiin väreihin ja myös muita ihmisiä myönteisemmät reaktiot lämpimiin värisävyihin. Väitöstutkija Liting Songin mukaan taiteilijoiden aivot tulkitsevat ja kokevat värejä eri lailla kuin muiden ihmisten.
Miksi pelko leviää vääriin tilanteisiin? Väitöstutkimus avaa uusia näkökulmia erotteluoppimiseen ja pelon yleistymiseen (Lehtonen)6.2.2026 09:50:03 EET | Tiedote
Pelko on elintärkeä tunne, mutta toisinaan pelon tunne voi yleistyä tilanteisiin, joissa vaaraa ei ole. Jyväskylän yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus tuo lisätietoa siitä, miten aivot erottavat uhkaavat ja turvalliset kokemukset, ja miksi tässä prosessissa voi olla eroja sukupuolten välillä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme