Tutkijat selvittivät, miten musiikki katoaa aivoista

Amusia on synnynnäinen tai aivoja vaurioittavan sairauden aiheuttama vakava häiriö musiikin havaitsemisessa tai tuottamisessa. Vaikka amusia on neurologiassa tunnettu jo 1800-luvun lopulta asti, musiikin käsittelyn ja amusian hermostollisia mekanismeja ei kuitenkaan vielä tunneta kattavasti.

Suomalais-yhdysvaltalaisen ryhmän tutkimuksessa selvisi uutta tietoa amusian alkuperästä aivoissa sekä musiikin ja kielen käsittelyn eroavaisuuksista.

Tutkimuksen tulokset on julkaistu The Journal of Neuroscience -tiedejulkaisussa.

Musiikin kotipesä aivoissa on oikea ohimolohko

Musiikin prosessointi aivoissa on monimutkaista ja siihen osallistuu useita eri aivojen osia ja järjestelmiä. Musiikin käsittelyyn keskeisesti osallistuvat ohimo- ja otsalohkon alueet ovat tärkeitä myös kielellisten toimintojen kannalta.

Toisin kuin voisi olettaa, amusia voi kuitenkin ilmetä myös aivoperäisestä puhehäiriöstä eli afasiasta erillisenä, minkä vuoksi musiikin on päätelty hyödyntävän aivoissa osin kielellisistä toiminnoista eriäviä, vielä tuntemattomia, hermoyhteyksiä.

Nyt julkaistussa tutkimuksessa havaittiin, että amusiaa aiheuttavat aivoinfarktit sijaitsevat useilla eri aivoalueilla ilman yhteistä nimittäjää. Tutkijat onnistuivat myös paikantamaan aivoverkoston, johon amusiaa aiheuttavat aivoinfarktit osuivat. Tässä käytettiin apuna toiminnalliseen magneettikuvantamiseen perustuvaa verkostoanalyysiä.

– Menetelmän avulla voidaan tutkia, mihin aivoverkostoon samaan oireeseen johtavat, mutta eri aivoalueilla sijaitsevat vauriot sijoittuvat, yliopistotutkija Aleksi Sihvonen Helsingin yliopistosta kertoo.

Toisin kuin vasempaan aivopuoliskoon sijoittuvat kielelliset toiminnot, amusian hermoverkosto keskittyi oikeaan aivopuoliskoon. Sen keskeinen solmukohta oli ylempi ohimolohkon poimu. Tällä alueella havaittiin myös kuuden kuukauden seurannassa aivokudoksen etenevä kato, jonka laajuus oli yhteydessä amusian vaikeusasteeseen.

Oikea ylempi ohimolohkon poimu saattaa siis olla myös lupaava kohde amusian hoidossa ja kuntoutuksessa.

– Kaiken kaikkiaan tuloksemme alleviivaavat musiikin ja kielen havaitsemisen ja käsittelyn eroavaisuuksia aivoissa, Sihvonen täsmentää.

Mahdollisuuksia hoidolle ja kuntoutukselle

Synnynnäisen amusian esiintyvyys väestössä on vain noin kaksi prosenttia, mutta aivovaurion aiheuttama amusia on huomattavasti yleisempää. Esimerkiksi aivoverenkiertohäiriön jälkeistä amusiaa esiintyy jopa kahdella kolmasosalla potilaista sairauden akuuttivaiheessa ja noin kolmasosalla sen kroonisessa vaiheessa.

Amusia liittyy myös puheen rytmismelodisten piirteiden eli prosodian havaitsemisen häiriöön, jolloin tunteiden havaitseminen ja välittäminen puheessa häiriintyy. Tämä puolestaan heikentää aivoverenkiertohäiriöpotilaiden sosiaalista kanssakäymistä. Amusia vaikuttaa luonnollisesti myös työkykyyn, varsinkin jos potilaan ammatti liittyy läheisesti musiikkiin.

– Vaikka amusia ei yleensä ole yhtä vammauttava tai vakava oire kuin afasia, sillä voi kuitenkin olla merkittäviä vaikutuksia potilaan hyvinvointiin, harrastuksiin ja elämänlaatuun, Sihvonen toteaa.

Amusian arviointi olisikin tutkijoiden mukaan erityisen tärkeää niillä aivoverenkiertohäiriöpotilailla, joille suunnitellaan musiikkiin pohjautuvia kuntoutusmuotoja tai jotka työskentelevät musiikin parissa.

Alkuperäinen artikkeli: Sihvonen AJ, Ferguson MA, Chen V, Soinila S, Särkämö T, Joutsa J. Focal brain lesions causing acquired amusia map to a common brain network. J Neurosci. 2024 Feb 29:e1922232024. doi: 10.1523/JNEUROSCI.1922-23.2024. Epub ahead of print. PMID: 38423761.

Lisätietoja

Aleksi Sihvonen, yliopistotutkija, Helsingin yliopisto
aleksi.sihvonen@helsinki.fi
Puh.: 040 520 9386

Musiikki, ikääntyminen ja kuntoutus -ryhmässä (englanniksi Music, Ageing and Rehabilitation Team, MART) tutkitaan musiikin voimaa havainnon ja toiminnan, mielihyvän ja palkitsevuuden, motivaation ja oppimisen sekä elämän rikastamisen ja kuntoutuksen kannalta, sekä normaalissa ikääntymisessä että ikääntymiseen liittyvissä neurologisissa sairauksissa.

Lue lisää tutkimusryhmän verkkosivuilta.