Keskieläke nousi lähes 2 000 euroon
27.3.2024 09:00:00 EET | Eläketurvakeskus (ETK) | Tiedote
Suomalaisten keskieläke kehittyi vuonna 2023 myönteisesti. Samalla kokonaiseläkemenot kasvoivat – eläkkeitä maksettiin lähes 38 miljardia euroa. Maassa oli viime vuonna 1,6 miljoonaa eläkkeensaajaa.

Suomalaisten keskimääräinen kuukausieläke vuonna 2023 oli 1 977 euroa, kun se edellisvuonna oli 1 845 euroa. Mediaanieläke oli viime vuonna 1 736 euroa kuukaudessa. Tiedot ilmenevät Eläketurvakeskuksen (ETK) ja Kelan yhteistilastosta.
Keskieläkkeen noususta huolimatta yli 60 prosenttia eläkeläisistä sai eläkettä alle 2 000 euroa kuukaudessa. Heitä on lähes miljoona.
– Suuret eläkkeet ovat yhä harvojen herkkua. Esimerkiksi yli 5 000 euron eläkettä maksettiin viime vuonna noin 2 prosentille eläkkeensaajista. Enemmistö heistä on miehiä, tilastosuunnittelija Joonas Hautamäki kertoo.
Vuonna 2023 miesten keskieläke oli 2 216 euroa kuukaudessa. Naisten eläke oli 1 779 euroa. Sukupuolten välinen eläke-ero pysyi edellisvuoteen verrattuna liki ennallaan.
Eläke-erot, myös naisten ja miesten kohdalla, heijastavat tehtyä työuraa, sen pituutta ja palkkatasoa.
Suurimmat eläkkeet Uudenmaan kunnissa
Keskimäärin suurimmat eläkkeet maksettiin edellisvuosien tapaan Uudellamaalla, jossa keskieläke oli 2 332 euroa. Pienimmät eläkkeet maksettiin Etelä-Pohjanmaalla, jossa keskieläke oli 1 724 euroa.
Kuntatasolla Kauniainen erottui edelleen muista 3 550 euron keskieläkkeellä. Espoossa keskieläke oli 2 644 euroa, Helsingissä 2 450 euroa. Suomen pienin keskieläke oli yhä Soinin kunnassa, 1 464 euroa.
Eläkeläisten osuus väestöstä suurin Etelä-Savossa
Suomen eläkkeensaajien määrässä tapahtui vuonna 2023 vain pieniä muutoksia. Maassa oli 1,6 miljoonaa eläkkeensaajaa. Eläkkeensaajien osuus koko maan väestöstä oli 33 prosenttia, kun tarkastellaan 16 vuotta täyttäneitä.
Suhteellisesti eniten eläkkeensaajia asuu edelleen Etelä-Savon maakunnassa, jossa eläkkeensaajien osuus oli viime vuonna yli 45 prosenttia väestöstä. Toiseksi eniten eläkkeensaajia asuu Kainuussa, lähes 44 prosenttia väestöstä. Kolmanneksi eniten eläkeläisiä asuu Kymenlaaksossa, jossa heitä oli lähes 42 prosenttia.
Suomessa on 72 kuntaa, joiden väestöstä yli puolet on eläkkeensaajia.
Työkyvyttömien osuus väestöstä pienentynyt selvästi
Työkyvyttömyyseläkettä sai Suomessa viime vuonna 178 000 henkilöä, vajaa pari prosenttia edellisvuotta vähemmän.
Työkyvyttömyyseläkeläisten osuus työikäisestä väestöstä oli suurin Kainuussa sekä Etelä- ja Pohjois-Savossa, noin kahdeksan prosenttia 16–64-vuotiaista.
– Näissä maakunnissa kehitys on kuitenkin ollut myönteistä, kuten muissakin maakunnissa. Vielä vuonna 2013 työkyvyttömyyseläkkeensaajien osuus Kainuun työikäisistä oli lähes 11 prosenttia, ETK:n Joonas Hautamäki tarkentaa.
Työkyvyttömyyseläkkeensaajien väestöosuus on ollut pidempään laskussa koko maassa. Vuonna 2013 vajaa seitsemän prosenttia Suomen työikäisistä sai työkyvyttömyyseläkettä. Vuonna 2023 työkyvyttömyyseläkkeensaajien osuus oli kutistunut reiluun viiteen prosenttiin.
Kokonaiseläkemenot lähes 38 miljardia
Suomessa maksettiin eläkkeitä ja niihin rinnastettavia etuuksia ennakkotiedon mukaan kaikkiaan 37,7 miljardia euroa vuonna 2023. Lakisääteinen eläkemeno oli 37,1 miljardia euroa.
Maksetuista eläkkeistä 34,1 miljardia oli työeläkkeitä. Kela maksoi kansaneläkkeitä ja takuueläkkeitä yhteensä 2,6 miljardia euroa.
Lähes 90 prosenttia eläkkeistä maksettiin vanhuuseläkkeinä.
Mitä keskieläke kuvaa?
- Keskieläke kuvaa Suomessa asuvien keskimääräistä kokonaiseläkettä. Kokonaiseläke sisältää henkilön saaman työeläkkeen, kansaneläkkeen, näihin eläkkeisiin rinnastettavat erityisturvan mukaiset eläkkeet sekä takuueläkkeen.
- Tietoihin eivät sisälly osa-aikaeläkettä, osittaista vanhuuseläkettä tai pelkkää perhe-eläkettä saavat.
- Tiedotteessa mainitut eläketulot ovat bruttosummia.
- Tiedot perustuvat Eläketurvakeskuksen ja Kelan yhteistilastoon.
Aiheesta lisää
- Tilasto Suomen eläkkeensaajista (Etk.fi-tilastosivu)
- Kokonaiseläkemenot (Etk.fi-tilastosivu)
- Eläkelaskuri – arvioi tuleva eläkkeesi (Työeläke.fi)
Tilastosuunnittelija Joonas Hautamäki, puh. 029 411 2295, etunimi.sukunimi@etk.fi
Tilastopäällikkö Tiina Palotie-Heino, puh. 029 411 2147, etunimi.sukunimi@etk.fi
Avainsanat
Kuvat
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Eläketurvakeskus (ETK)
Nästan hälften av unga vuxna sparar med tanke på pensionstiden11.3.2026 07:00:00 EET | Pressmeddelande
Privat sparande med tanke på tiden som pensionär har blivit vanligare i alla åldersgrupper, men i synnerhet bland unga vuxna. Enligt en ny undersökning av Pensionsskyddscentralen uppgav nästan hälften av 25–34-åringarna att de hade sparat för pensionstiden.
Lähes puolet nuorista aikuisista säästää eläkeaikaa varten11.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Yksityinen säästäminen eläkeaikaa varten on yleistynyt kaikenikäisillä, mutta erityisesti nuorilla aikuisilla. Eläketurvakeskuksen uuden tutkimuksen mukaan vuonna 2024 lähes puolet 25–34-vuotiaista kertoi säästäneensä eläkeaikaa varten.
Pensionsövergångarna senarelagts snabbt - PSC:s Kautto: ”Förändringen stärkt de offentliga finanserna”13.2.2026 09:00:00 EET | Pressmeddelande
Pensioneringsåldern i Finland har stigit snabbare än målsättningen. I fjol pensionerades finländare med arbetspension i genomsnitt vid 63,2 års ålder. Samtidigt fortsatte sysselsättningsgraden bland äldre att stiga.
Eläkkeelle siirtyminen myöhentynyt nopeasti – ETK:n Kautto: "Muutos vahvistanut julkista taloutta"13.2.2026 09:00:00 EET | Tiedote
Eläkkeellesiirtymisikä on noussut Suomessa tavoiteltua ripeämmin. Viime vuonna suomalaiset jäivät työeläkkeelle keskimäärin 63,2-vuotiaana. Samalla ikääntyneiden työllisyysaste jatkoi nousuaan.
De som pensionerats före 30 års ålder har en kort arbetshistoria – depression vanligaste orsaken till unga vuxnas sjukpension15.1.2026 07:45:00 EET | Pressmeddelande
Största delen av sjukpensionerna för personer under 30 år beror på psykiska sjukdomar. Enligt Pensionsskyddscentralens (PSC) undersökning är de som blivit sjukpensionerade som unga ändå olika på många sätt. Ungefär hälften av dem som blivit pensionerade i 18–29 års ålder inte arbetat alls.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme

