Uusi Hyvä käytäntö -suositus: Suun tutkimus- ja hoitoväli on yksilöllinen
Yksilöllisesti määritelty suun tutkimus- ja hoitoväli ylläpitää suunterveyttä ja on sekä yksilön että yhteiskunnan näkökulmasta riittävä ja kustannusvaikuttava. Juuri julkaistu Hyvä käytäntö -konsensussuositus suun tutkimus- ja hoitovälin määrittämisestä muistuttaa myös, että hoitovälit toteutuvat parhaiten silloin, kun ne sovitaan potilaan kanssa yhdessä ja potilas osallistuu päätöksentekoon.
Tutkimukset ja terveystarkastukset muodostavat neljänneksen kaikista suun terveydenhuollon toimenpiteistä Suomessa, ja niiden vuotuiset kokonaiskustannukset ovat noin 172 miljoonaa euroa. Tutkimusten kustannuksista kotitalouksien maksettavaksi jää yksityisessä hammashoidossa noin 77 % ja julkisessa noin 47 %. Oikeiden asioiden tekeminen oikea-aikaisesti on keskeistä, jotta resurssit riittävät.
Väli määritetään aina yksilöllisesti
Ensimmäinen hammaslääketieteen Hyvä käytäntö -suositus korostaa, että jokaiselle potilaalle tulee tehdä yksilöllinen suunnitelma ja huolellinen riskinarvio, joissa huomioidaan kokonaiselämäntilanne, suun terveydentila, terveyskäyttäytyminen ja pitkäaikaissairaudet. Yksittäisten toimenpiteiden suorittamisen sijaan pyrkimyksenä tulee olla kokonaisvaltainen näkemys ja suunterveyden elämänmittainen ylläpitäminen.
Lasten ja nuorten kehitysvaiheessa oleva hampaisto vaatii tiheämpää seurantaa kuin terveiden aikuisten suut, sillä kehittyvä purenta ja mahdollinen maitohammaskaries vaativat oikea-aikaista puuttumista. Lyhimmät tutkimus- ja hoitovälit ovat riskiryhmillä, joilla on suun sairauksien riskitekijöitä tai esimerkiksi suunterveyteen vaikuttava yleissairaus, kuten diabetes, lääkitys tai elämänhallinnan haasteita.
– Ikä ei ole määrittävä tekijä, eikä esimerkiksi pelkkä hampaiden reikiintymien. Suunterveyttä saatetaan seurata monesta eri syystä, kuten iensairauksien, limakalvojen, hampaiden kulumisen tai purennan takia, muistuttaa dosentti, erikoishammaslääkäri Marja Pöllänen.
Tutkimus sinänsä ei tuo terveyttä, vaan tutkimusvälien aikana tehdään tarpeen mukaan ylläpitohoitoa ja ennaltaehkäisevää hoitoa. Kustannustehokkainta hoitoa on ennaltaehkäisy ja omahoito kotona. Potilaalla on tärkeä rooli hoidon onnistumisessa ja jatkumisessa. Hoidon tavoitteet asetetaan yhdessä potilaan kanssa.
Muutoskohdat vaativat erityishuomiota
Tutkimus- ja hoitoväli voi muuttua vuosien kuluessa, ja riskinarvio tulee tehdä uudelleen esimerkiksi yleisterveyden ja sosioekonomisen tilanteen muuttuessa. Muutosten havaitsemisessa tarvitaan myös moniammatillista yhteistyötä, jotta suunterveyden riskinarvio pysyy ajantasaisena.
– On tärkeää, että potilas hakeutuisi ja ohjattaisiin suunterveyden arvioon, kun terveydentilassa tapahtuu muutoksia. Suun kunto voi romahtaa nopeastikin ja silloin suu voi toimia kehon infektioporttina, toteaa Marja Pöllänen.
Hoidon jatkuvuuden turvaaminen on tärkeää elämän muutoskohdissa. Tällaisia tilanteita ovat muun muassa täysi-ikäiseksi tuleminen, jolloin maksuton hoito terveyskeskuksessa päättyy, eläkkeelle siirtyminen ja kotihoidon tai erityisesti ympärivuorokautisen hoivan piiriin siirtyminen. Ammattilaisten tulee varmistaa, että potilas tai läheiset tietävät, miten jatkossa tulee toimia ja mikä on seuraavan suunterveyden hoitojakson suositeltu ajankohta. Suunterveyden tulee olla mukana myös palveluntarpeen arvioinnissa.
Jatkuvuutta tukevat myös pitkät hoitosuhteet. Sosiaali- ja terveysministeriön selvitys (2022) omalääkärijärjestelmästä ja hoidon jatkuvuusmallista osoitti, että saman lääkärin hoitaessa potilasta hoidon laatu parani, potilastyytyväisyys lisääntyi ja sairastavuus, hoidon tarve ja kustannukset vähenivät. Suosituksessa todetaan, että hammashoidosta ei ole tehty vastaavaa selvitystä, mutta omahammaslääkärijärjestelmästä voisi olla vastaavia hyötyjä.
Lyhyesti Hyvä käytäntö -suosituksesta
Suomen Hammaslääkäriseura Apollonian ja Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin laatima Hyvä käytäntö -konsensussuositus on tutkimusnäyttöön ja asiantuntija-arvioon perustuva suositus. Konsensusmenettelyä on käytetty tilanteissa, joissa tieteellistä tietoa on saatavilla rajallisesti. Hyvä käytäntö -konsensussuosituksen sisällöstä päätti 17 henkilön muodostama suosituspaneeli, johon kuului suun terveydenhuollon ammattilaisia. Lainsäädäntö asettaa velvoittavan vähimmäismäärän, ja siihen verrattuna konsensussuosituksen rooli on ohjaava.
Tutustu Suun tutkimus- ja hoitovälin määrittäminen Hyvä käytäntö -konsensussuositukseen Terveysportissa: https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/ltk/article/hsu00027
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Leo Tjäderhaneprofessori, konsensuspaneelin puheenjohtaja
Puh:050 311 8028leo.tjaderhane@helsinki.fiMarja PöllänenKäypä hoito -toimittaja, dosentti, erikoishammaslääkäri
Puh:040 723 5818marja.pollanen@duodecim.fiAnnika Nissinenviestinnän asiantuntijaHammaslääkäriseura Apollonia
Puh:040 779 6435annika.nissinen@apollonia.fiSuomen Hammaslääkäriseura Apollonia on 1892 perustettu tieteellinen yhdistys. Apollonia järjestää riippumattomaan tietoon perustuvaa täydennyskoulutusta, tukee hammaslääketieteellistä tutkimusta ja välittää tutkimustietoa suunterveydestä. www.apollonia.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia
Apollonian kouluttajapalkinto suupatologi Jaana Willbergille6.11.2025 17:00:00 EET | Tiedote
Suomen Hammaslääkäriseura Apollonian kouluttajapalkinto on myönnetty tänä vuonna innostavalle suupatologian ja suulääketieteen alan kouluttajalle, dosentti, erikoihammaslääkäri Jaana Willbergille. Palkinto myönnetään tunnustuksena pitkäaikaisesta ja ansiokkaasta työstä alan täydennyskouluttajana. Palkinto luovutettiin Hammaslääkäripäivillä 6.11.2025.
Miesten suunterveys huolestuttaa – palvelujen käyttö vähäisempää5.11.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Uusimmat Terve Suomi -väestötutkimuksen tulokset ja Suun ja hampaiden sairauksien hoidon laaturekisterin tiedot tuovat esiin merkittäviä eroja suun terveydentilassa eri väestöryhmien välillä. Tulosten mukaan hampaiden kiinnityskudossairaus (parodontiitti) ja hammaskaries ovat yleisimpiä miehillä, heikommin koulutetuilla, iäkkäillä ja henkilöillä, joiden äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi.
Tervetuloa Hammaslääkäripäiville 5.–7.11.202529.10.2025 10:00:02 EET | Kutsu
Hyvä median edustaja, Hammaslääkäripäivät 5.–7.11.2025 avaa ovensa ensi viikon keskiviikkona Helsingin Messukeskuksessa. Tervetuloa tutustuman alan uusimpiin tutkimustuloksiin, ajankohtaisiin aiheisiin ja innovaatioihin Hammaslääkäripäivien luennoille ja näyttelyyn.
Päivitetty Käypä hoito -suositus: Mikrobilääkehoito on aina toissijaista hoitoa hammasinfektioissa23.10.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Hammasperäiset äkilliset infektiot tulee hoitaa viiveettä, sillä ne voivat vaikeimmillaan edetä nopeasti henkeä uhkaaviksi. Epäiltäessä hammasperäistä infektiota potilaan tulee hakeutua tai hänet tulee ohjata hammashoitoon, mikrobilääkehoito on aina toissijaista tukihoitoa.
Hammaslääketieteelle yli 230 000 € tutkimusapurahoja.21.3.2025 16:00:00 EET | Tiedote
Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia, Suomen Hammaslääketieteen Säätiö, Hammaslääkärijärjestöjen yhteisrahasto ja yhteistyökumppanit jakoivat 231 500 euroa tutkimusapurahoja, yhteensä 38:lle alan tukijalle tai opiskelijalle.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme