Elinkeinoelämän luottamus edelleen laskussa
EK:n Luottamusindikaattorin tuloksissa teollisuuden luottamus kääntyi laskuun. Rakentamisessa aavistus nousua, muut päätoimialat ennallaan.
”Yrityksissä luottamuksen nousu antaa odottaa yhä itseään. Luottamuksessa pohjakosketus on jo takanapäin, mutta nopeaa nousua taloudessa ei ole lähikuukausinakaan näköpiirissä. Suomen talous kulkee heikoilla kevätjäillä", sanoo EK:n johtaja Sami Pakarinen.
Teollisuudessa luottamusta mittaava saldolukema oli maaliskuussa -13. Luottamus laski kahden pisteen verran edelliskuun tasolta. Luottamusindikaattori on yhä selvästi alle pitkän aikavälin keskiarvon, joka on +1.
Maaliskuussa rakentamisen luottamusta kuvaava saldoluku nousi arvoon -40. Saldoluku oli kaksi pistettä enemmän kuin helmikuun lukema. Pitkän aikavälin keskiarvo on -7.
Palveluiden luottamus pysyi ennallaan maaliskuussa. Luottamusta mittaava saldoluku oli -4. Palvelualojen indikaattorin pitkän aikavälin keskiarvo on +11.
Vähittäiskaupassa luottamus pysyi maaliskuussa ennallaan edelliskuun lukemassa -12. Pitkän aikavälin keskiarvo on -1.
”Rakentamisen luottamus pysyi pohjamudissa, eikä ihme, sillä asuntorakentamisessa ei ole rakennuslupien puolesta ollut koskaan näin hiljaista. Teollisuuden investoinnit eivät ota vielä tänä vuonna tuulta alleen ja taloutta tähän asti kannatellut yksityisen kulutuksen kiihtyminen lasketaan korkojen laskun varaan. Aliarvioimme investointien alakulon vaikutuksia talouteen tällä hetkellä. Tästä vuodesta tulee heikko, ei siitä pääse mihinkään.”
”Tuoreimmissa talousennusteissa ei myöskään huomioida poliittisten lakkojen vaikutuksia bruttokansantuotteeseen. Siksi on selvää, että talousennusteissa on yhä korjausvaraa heikompaan. Samalla vaikeutuu julkisen talouden sopeutusurakka. Meillä on edessä Sailaksen listan kokoinen sopeuttaminen. Mahdollisesti jopa isompikin", päättää Pakarinen.
Luottamusindikaattori, maaliskuu 2024
Luottamusindikaattorin tulokset animaationa
Lisätietoja:
Sami Pakarinen, johtaja, p. 050 343 4337
Tietoja julkaisijasta
Elinkeinoelämän keskusliitto EK on suomalaisten yritysten merkittävin puolestapuhuja. Välitämme elinkeinoelämän yhteisiä viestejä ja ratkaisuehdotuksia politiikan päättäjille ja yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän keskusliitto EK
EK ja Perheyritysten liitto: Pk-sektorin yrittäjät ja omistajat peräänkuuluttavat EU:lta vahvempaa kasvun selkänojaa24.4.2024 14:00:00 EEST | Tiedote
Pk-sektorin kasvu tulee nostaa EU-politiikan prioriteettien joukkoon seuraavalla viisivuotiskaudella. EU-sääntelyssä on aikaansaatava mitattavia tuloksia siten, että pk-sektoriin kohdistuvia raportointivaatimuksia vähennetään neljänneksellä. Rahoituksen saatavuus on varmistettava sekä saatava sisämarkkinoiden täysi kasvupotentiaali pk-sektorin käyttöön, kannustavat EK:n ja Perheyritysten liiton yrittäjät. Pk-yritysten kilpailukykyinen ja kasvua edistävä toimintaympäristö on kriittinen rakennusaine EU:n tulevalle menestykselle, korostaa EK:n Yrittäjävaltuuskunnan puheenjohtaja Anne Kangas (Hoitokoti Päiväkumpu Oy): ”Pk-yritykset tarjoavat eurooppalaisille yli 100 miljoonaa työpaikkaa ja tuottavat yli puolet EU:n bruttokansantuotteesta. Ne ovat avainroolissa niin uusien innovaatioiden tuottajina kuin ilmastonmuutoksen ratkaisijoina. EU:n tulee tästä syystä aloittaa tulevalla kaudella kilpailukykyremontti, jolla luodaan uudet edellytykset pk-yritysten kasvulle.” Suomen ja perheyritysten e
Elinkeinoelämän järjestöt: Vahvistetaan Suomen EU-vaikuttavuutta22.4.2024 09:00:00 EEST | Tiedote
EU-vaikuttamisessaan Suomen on toimittava aktiivisesti ja oikea-aikaisesti sekä tuotettava koko Euroopan kannalta toimivia ratkaisuja. On välttämätöntä myös tunnistaa yritysten keskeinen rooli EU-tavoitteiden saavuttamisessa, sillä niillä on usein avaimet toimeenpanon edellyttämiin ratkaisuihin. Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Keskuskauppakamari, Perheyritysten liitto ja Suomen Yrittäjät ovat julkistaneet yhteiset prioriteettinsa seuraavalle viisivuotiskaudelle. Elinkeinoelämän järjestöt ovat valmiina tekemään oman osansa, jotta Suomen vaikuttavuus EU-päätöksenteossa vahvistuu ja jotta EU kykenee tehokkaasti vastaamaan aikamme suuriin haasteisiin kuten ilmastonmuutokseen ja uusiin turvallisuusuhkiin. Samoin on huolehdittava siitä, että Suomelle merkittävät kansalliset erityispiirteet tulevat huomioiduiksi EU-päätöksenteossa. Tehokas EU-vaikuttaminen edellyttää strategisten prioriteettien jatkuvaa määrittämistä, vaikuttamista ja seurantaa. Elinkeinoelämän järjestöt yhdistävät voimiaan
Lakoista katse eteenpäin18.4.2024 13:11:49 EEST | Tiedote
Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies pitää tärkeänä, etteivät SAK:n liitot jatka enää poliittisia lakkoja, vaan katse on tulevaisuudessa.
EK: Velkaantumisen taittaminen välttämätöntä – kasvupanostukset positiivisia16.4.2024 16:33:34 EEST | Tiedote
Hallitus on päättänyt kehysriihessä yhteensä noin kolmen miljardin euron sopeutuksesta, josta 1,6 miljardia toteutetaan menoleikkausten ja loput veronkorotusten kautta. EK pitää sopeutuksen kokoluokkaa oikeana ja velkaantumisen taittamista välttämättömänä. Sopeutuksen rinnalla hallitus teki myös merkittäviä kasvuun kannustavia päätöksiä mm. T&K-panostusten, investointikannusteen ja Tesi-konsernin pääomittamisen myötä.
Elinkeinoelämän viestit EU-vaaleihin: Euroopan on herättävä kilpailukykyhaasteeseen8.4.2024 08:00:00 EEST | Tiedote
Eurooppa on vedenjakajalla. Vihreän talouden kilpailukyky, sisämarkkinoiden pelastaminen sekä turvallisuuden vahvistaminen tulee EK:n vaalitavoitteiden mukaan nostaa EU:n prioriteeteiksi seuraavalla viisivuotiskaudella. Ukrainan tuen jatkuminen on sekä Euroopan että Suomen ehdoton etu. Tulevalla vaalikaudella ratkaistaan EU:n talouden suunta - otammeko kilpailukykyhaasteen tosissamme vai näivetymmekö. Kilpailukyvyn varassa ratkeaa myös Euroopan kyky vastata ympäristön, turvallisuuden ja kansalaisten hyvinvoinnin tarpeisiin, korostaa EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies: ”Meillä Suomessa on jo vuosia sitten lyönyt läpi ajatus siitä, että kunnianhimoiset ilmastotavoitteet voivat toimia kestävän kasvun ajureina ja synnyttää innovaatioita, työtä ja hyvinvointia. On siis myös ympäristön etu, että kestävästi toimivat yritykset pärjäävät ja niiden kilpailukyky vahvistuu. Nyt on syytä vaikuttaa sen puolesta, että sama ajattelutapa saataisiin EU-politiikan johtoajatukseksi”. Valtiontukisääntöjä o
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme