Kevättulva-aika on alkamassa

Kokemäenjoen vesistöalueella Loimijoella ja Puujoella tulvahuippu saavutetaan todennäköisesti pääsiäisen aikana tai pian sen jälkeen. Säännösteltyjen järvien, kuten Vanajaveden, Tammelan Pyhäjärven ja Pääjärven pinnat ovat tavanomaisen tapaan alhaalla, sillä säännösteltyihin järviin on tehty juoksuttamalla tilaa sulamisvesille. Suurempien luonnontilaisten järvien vedenpinnat lähtevät nousuun tulovirtaamien kasvaessa, ja pintojen ennustetaan nousevan keskimääräistä korkeammalle toukokuun puoliväliin mennessä. Kymijoen vesistöalueella Päijänteen vedenkorkeus on vielä alhaalla ja pinnan nousu jatkuu aina kesäkuulle asti.

Vantaanjoen vesistöalueella Riihimäellä Vantaanjoen vedenkorkeuden ennustetaan myös kääntyvän taas nousuun ja uusi tulvahuippu saavutetaan todennäköisesti huhtikuun alussa. Vedenkorkeuden ennustetaan nousevan korkeammalle kuin mitä se oli korkeimmillaan maaliskuussa lämpimän jakson aikaan. Tulvakorkeuden ei kuitenkaan ennusteta ylittyvän.

Tulviin varautuminen

Vaikka Hämeen alueelle ei ennusteiden mukaan tänä keväänä ole tulossa merkittäviä tulvia, kannattaa muistaa tulviin varautumisessa seuraavaa:

Pelastuslain mukaan kiinteistönomistajan on osaltaan varauduttava omaisuutensa suojaamiseen. Tulvatilannetta onkin syytä tarkkailla tiiviisti ja tarvittaessa tulee ryhtyä omatoimisiin suojaustoimenpiteisiin. Laiturien ja veneiden kiinnitysten tulee olla kunnossa ja irtainta omaisuutta on syytä siirtää turvaan tulvalta.

Tulvavedessä liikkumista tulee välttää. Virtaava vesi on voimakasta ja voi kaataa kulkijan jo matalillakin vesisyvyyksillä. Tierakenteiden rikkoutumista ei välttämättä havaitse samean tulvaveden alta, joten veden peittämällä tiellä liikkumista tulee harkita tarkkaan.

Ohjeita omatoimiseen varautumiseen sekä omaisuuden suojaamiseen löytyy https://www.vesi.fi/teemasivu/teemana-tulviin-varautuminen/ -sivustolta.

Kevätaurinko haurastuttaa jääpeitettä

Kevään koittaessa aurinko alkaa lämmittää, ja varsinkin jäällä olevan lumen sulamisen jälkeen se haurastuttaa jääpeitettä, jolloin jään paksuus ei kerro enää sen kantavuudesta.  Jääpeite voi olla mittausten mukaan paksua, mutta silti petollisen haurasta erityisesti virtapaikoilla, kapeikoissa ja ojien sekä putkien purkupaikkojen lähettyvillä.

Maaliskuun 20. päivän mittauksissa jään kokonaispaksuus vaihteli Hämeen havaintopaikoilla 43 ja 56 cm:n välillä ja se oli lähellä ajankohdan keskimääräistä arvoa.

Havaintopaikka	Mittauspäivä	Jäänpaksuus cm	Jäänpaksuuden poikkeama keskiarvosta	Teräsjää cm	Havaintohistoria
Jääsjärvi, Hartola	20.03.2024	56	7	29	1961-2023
Kuivajärvi, Saari, Tammela	20.03.2024	44	0	35	1961-2023
Päijänne, Sysmä, Verkkosaaret	20.03.2024	47	2	30	1970-2023
Pääjärvi, Lammi	21.03.2024	43	0	27	1978-2023

Ajankohtaista vesi- ja jäätilannetta voi seurata alla olevien linkkien kautta: 

https://www.vesi.fi/vesitilanne/

https://www.vesi.fi/karttapalvelu/

https://www.vesi.fi/jaatilanne/  

http://wwwi3.ymparisto.fi/i3/tilanne/fin/vedenkorkeus/ham.htm