Väitös: Suomalaiset hakeutuvat harvoin hammashoitoon esteettisistä syistä

Perinteisesti suun terveys on tarkoittanut ehjiä hampaita ja tervettä suuta ilman sairautta ja kipua. Nykyään suun terveys käsittää myös emotionaalisen hyvinvoinnin ja kyvyn sosiaaliseen kanssakäymiseen ilman epämukavuutta tai noloutta. Tyytyväisyys hymyyn ja kasvojen ulkonäköön on tällöin tärkeä tekijä terveyden ylläpidossa ja edistämisessä.

– Kasvojen, hampaiston ja hymyn avulla ihmiset ilmentävät ja näyttävät itseään muille. Luotu mielikuva voi vaikuttaa ihmissuhteisiin ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Hymyn ja kasvojen ulkonäön itsearvioinnilla voi olla vaikutusta käyttäytymiseen ja esteettisiin hoitoihin hakeutumiseen. Sosiokulttuuriset tekijät vaikuttavat myös merkittävästi ulkonäön arviointiin ja päätökseen hakeutua esteettisiin hoitoihin, Lucas Campos kertoo.

Camposin väitöstutkimuksen materiaali koostui kyselytutkimuksesta, joka tehtiin noin 3 600 suomalaiselle ja 4 000 brasilialaiselle. Campos huomasi samankaltaisuuksia siinä, miten hymy ja kasvojen ulkonäkö koetaan. Kuitenkin huomattava ero maiden välillä tuli esiin esteettisten hammashoitotoimenpiteiden kysynnässä ja hoitoon hakeutumisessa. Noin 72 % brasilialaisista ilmoitti käyneensä esteettisessä hammashoidossa, kun taas noin 60 % suomalaisista kertoi, etteivät olleet koskaan käyneet läpi tällaisia toimenpiteitä.

Campos pohtii, että kulttuurinen identiteetti voi olla yhteydessä siihen, miten ihmiset kokevat esteettisten hammashoitojen tärkeyden eri maissa. Tämä käsitys saattaa sisältää kulutustottumuksia, sosiaalista arvostusta ja yhteisöön kuuluvuuden tunnetta.

– Tulokset osoittivat myös, että hymyn ja kasvojen ulkonäön itsearvioinnilla on suora ja samanlainen vaikutus sekä suomalaisten että brasilialaisten hyvinvointiin. Kuitenkaan esteettinen hammashoito ei johtanut hyvinvoinnin paranemiseen. Esteettisiin hammashoitoihin ryhdyttäessä tuleekin ottaa huomioon myös psykologiset tekijät hyvinvoinnin edistämiseksi, Campos sanoo.

Naisiin kohdistuvat esteettiset odotukset

Camposin tulokset osoittavat, että naiset hakeutuvat miehiä todennäköisemmin esteettiseen hammashoitoon. Tämä johtuu sosiaalisesta paineesta naisten ulkonäköä kohtaan. Vaikka Suomessa onkin vahva ja tehokas sukupuolten tasa-arvopolitiikka, käytännössä naisiin kohdistuu enemmän ulkonäköpaineita ja esineellistämistä. Nämä näkökohdat ovat samankaltaisia kuin Brasiliassa, jota leimaa naisten ja miesten välinen epätasa-arvo.

Suomessa ei havaittu eroja esteettiseen hammashoitoon hakeutumisessa tulotason mukaan, mikä mahdollisesti johtuu pienemmästä taloudellisesta eriarvoisuudesta ja yhteiskunnan pyrkimyksestä tasa-arvoon. Brasiliassa varakkaammat hakevat todennäköisemmin esteettisiä hammashoitoja. Tämä viittaa siihen, että kulutustottumuksilla ja yhteiskunnallisella arvostuksella voi olla suuri vaikutus näiden hoitojen kysyntään korkean sosioekonomisen eriarvoisuuden maissa.

– Esteettisiä hoitoja hakevilla henkilöillä on usein psykososiaalisia tarpeita, joita ei helposti tyydytetä pelkästään esteettisillä hoidoilla. Terveysalan ammattilaisten tulisi omaksua potilaskeskeinen ja kokonaisvaltainen lähestymistapa hoitojen suunnittelussa ja huomioida potilaan psykososiaaliset tarpeet, Campos sanoo.

Lucas Campos on kotoisin Brasiliasta ja työskentelee tällä hetkellä tutkijana Tampereen yliopistossa. Hänen tutkimuksensa keskittyy yksilöiden käsityksiin ja asenteisiin kehon kuvasta, kasvojen ja hampaiden ulkonäöstä, kivusta, mielenterveydestä ja elämänlaadusta.

Väitöstilaisuus perjantaina 26. huhtikuuta

Lucas Arrais de Camposin hammaslääketieteen alaan kuuluva väitöskirja Cross-National Study on Oral Health-Related Quality of Life: an investigation on measure scales, orofacial appearance, and aesthetic treatment in Finland and Brazil, tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa 26.4.2024 kello 11 alkaen Kaupin kampuksella Arvo-rakennuksen Keltaisessa salissa F025 (Arvo Ylpön katu 34, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Satu Lahti Turun yliopistosta. Kustoksena toimii professori Timo Peltomäki Tampereen yliopistosta.