Kokonaisturvallisuus ja kokonaismaanpuolustus alueellisen yhteistoimintaryhmän teemoina Vaasassa, Jyväskylässä ja Tampereella

Maan sisäinen turvallisuus edistää kokonaisturvallisuutta

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ylijohtaja Marko Pukkinen avasi tilaisuuden toteamalla, että maan kokonaisturvallisuuden kysymykset liitetään usein julkisessa keskustelussa Suomen naapurimaiden ulkopoliittiseen tilanteeseen. Kokonaisturvallisuuden näkökulmasta pelkän ulkopuolisen uhkan torjuminen ei kuitenkaan riitä, vaan kokonaisuutta tulee tarkastella laajasti, niin nuorison hyvinvointina kuin turvattuina peruspalveluina, tiedon huoltovarmuutena ja alueellisten varautumisen rakenteiden yhteensovittamisena.

Myös puolustusministeriön puolustuspoliittisen osaston yksikön päällikkö, prikaatinkenraali Sami Nurmi näki kokonaisturvallisuuden laajana käsitteenä, jonka myötä haetaan ymmärrystä kansalaisten, yritysten ja kolmannen sektorin merkityksestä julkiselle puolustushallinnolle. Hän totesi esityksessään yhteistoimintaryhmälle, että maanpuolustus tarvitsee yhteiskunnan tukea. Kansainvälinen puolustustoiminta on parhaillaan kasvussa Suomessa, mutta muutos ei ole radikaali. Myös kansainvälisen tiedustelutoiminnan aktiivisuus tulee huomioida, ja strategista viestintää hyödyntää kokonaismaanpuolustuksessa niin maanpuolustuskuvan kuin turvallisuuden tunteen vahvistamisessa.

”Venäjän tavoitteena on moninapaisen maailmanjärjestyksen luominen. Ukraina ei vielä ratkaise mitään – Venäjä on valmis käyttämään kaikkia mahdollisia keinoja kamppailussa”, totesi Ulkopoliittisen instituutin tutkija Jyri Lavikainen puheenvuorossaan.

Puheenvuorojen kommenteissa korostettiin edelleen kansalaisten henkisen kriisinkestävyyden merkitystä maan kokonaisturvallisuudelle sekä toivottiin alueiden ja kuntien varautumisen ja huoltovarmuuden rakenteiden huomioimista kansallisessa kokonaismaanpuolustukseen liittyvässä keskustelussa. Alueiden säilyminen elinvoimaisena, investoinnit sekä yleisten asumisen ja elämisen edellytysten turvaaminen nähtiin kokonaisuuden kannalta tärkeinä. 

Nuorison rikollisuuskehityksessä kasvua rajatun ryhmän parissa

Pohjanmaan poliisilaitoksen ylikomisario Mika Jylhä esitteli yhteistyöryhmälle nuorison hyvinvoinnin ja turvallisuuden tilannetta alueella. Nuorison väkivaltarikosten vuoden 2023 tilastoissa oli kasvua, vaikkakin suurin osa nuorista voi hyvin. Muun muassa Vaasa ja Seinäjoki ovat olleet nuorten pahoinpitelytilastoissa korkealla. Myös nuorten seksuaalirikosten määrä on kasvanut rikosten kohdistuen enenevässä määrin alaikäisiin. Kolmantena tilastoissa korostuivat törkeät liikennerikokset, joissa nuoria myös menehtyy.

Avaimena tilastoidun kehityssuunnan muuttamiselle nähtiin monialainen yhteistyö lasten ja nuorten turvallisuuden ja hyvinvoinnin parissa. Vanhemmuuden tukeminen sekä yhteiskunnan lapsiperheisiin ja nuorisoon kohdistuviin peruspalveluihin panostaminen nähtiin ennaltaehkäisevän työn keskeisinä elementteinä. Myös polarisoitumiskehityksen estäminen nähtiin tärkeänä osana kokonaisuutta.

Pohjoismaiden ja Baltian maiden turvallisuushallinnon rakenteissa eroja

Elisabet Rehn – Bank of Ideas ry -ajatushautomon tutkija Tuomas Kuronen esitteli pääpiirteitä tuoreesta julkaisusta, jossa vertailtiin Pohjoisen Itämeren turvallisuushallinnon rakenteita toisiinsa. Käytetystä terminologiasta (comprehensive security, broad-based security, total security ja integrated security) lähtien maiden turvallisuushallinnon järjestämisessä on vaihtelua sekä siiloutumista, mikä ei edesauta maiden välistä rajat ylittävää yhteistyötä.

Kuronen totesi, että kriisit eivät noudata hallinnollisia siiloja eivätkä usein valtakunnallisiakaan rajoja. Naapurimaiden turvallisuusjärjestelmien tunteminen nähtiin keskeisenä etuna mahdollisiin turvallisuusuhkiin vastatessa. Myös maiden sisäinen hallinnonalojen välinen turvallisuusrakenteiden yhteensovittaminen nähtiin tärkeänä.

Tilaisuuden lopuksi keskusteltiin tiedon huoltovarmuudesta Huoltovarmuuskeskuksen varautumisasiantuntija Teuvo Arolaisen johdolla. Tiedon huoltovarmuudella tarkoitetaan luotettavan, riittävän ja merkityksellisen tiedon tuottamista yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen kannalta keskeisille tahoille tavoitteena toiminnan johtamisen, jatkuvuuden ja palautumisen turvaaminen.  

Arolainen katsoi, että niin ikään tiedon huoltovarmuuteen ja digitaaliseen turvallisuuteen sisältyy vahva henkisen kriisinkestävyyden painotus. Viime vuodet ovat osoittaneet, että henkiselle kriisinkestävyydelle keskeistä on ihmisten välisen yhteydenpidon jatkuminen myös poikkeusoloissa. Lisäksi tärkeää on ylläpitää hätäpalveluja, julkisen hallinnon digitaalisia asiointikanavia sekä joukkoviestintää. 

Lisätiedot:

Marko Pukkinen, ylijohtaja
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto

Tarja Wiikinkoski, johtaja
Pelastustoimi ja varautuminen -vastuualue
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto

etunimi.sukunimi@avi.fi