Asuntoyhteisöjen lainakannan kasvu hidastunut
Asuntoyhteisöjen1 lainakanta oli 43,9 mrd. euroa helmikuun 2024 lopussa. Vuoden 2023 lopussa näistä lainoista oli 22,8 mrd. euroa kotitalouksien maksettavana, mikä vastasi 52:ta % kaikista asuntoyhteisölainoista.2 Korkojen nousun ja rakentamisen hidastumisen myötä asuntoyhteisöjen lainakannan kasvuvauhti on hidastunut voimakkaasti. Helmikuun lopussa lainakannan vuosikasvuvauhti oli 3,2 %. Vaikka asuntoyhteisölainakannan kasvu on hidastunut selvästi, se kasvaa nopeammin kuin kotitalouslainakanta (−1,0 %) ja yrityslainakanta3 (0,7 %).
Helmikuussa 2024 asuntoyhteisöt nostivat uusia lainoja4 350 milj. euron edestä, mikä on 11,5 % vähemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Korkojen noustua asuntoyhteisöt ovat neuvotelleet ahkerasti lainoja uudelleen. Asuntoyhteisöt neuvottelivat lainoja uudelleen viimeksi kuluneiden kahdentoista kuukauden aikana yhteensä 5,6 mrd. euron edestä. Vastaava luku vuoden takaa oli 4,8 mrd. euroa, joten kasvua uudelleen neuvotteluissa asuntoyhteisölainoissa oli 14,9 % vuoden aikana.
Helmikuussa 2024 uusien nostettujen asuntoyhteisölainojen keskikorko oli 4,73 %. Vaikka uusien lainanostojen korko on laskenut vuoden 2023 lopusta, niin se oli yhä vuodentakaista korkeampi (4 %). Helmikuun 2024 lopussa asuntoyhteisöjen lainakannan keskikorko oli 4,51 %; se oli alempi kuin yritysten (pl. asuntoyhteisöt) (4,97 %) tai kotitalouksien (4,63 %) lainakannan korko. Kotitalouksien asuntolainakannan korko (4,08 %) oli alempi kuin asuntoyhteisöjen lainakannan korko.
Lainat
Suomalaiset kotitaloudet nostivat helmikuussa 2024 uusia asuntolainoja 0,9 mrd. euron edestä, mikä on 60 milj. euroa vähemmän kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan. Uusista nostetuista asuntolainoista sijoitusasuntolainoja oli 90 milj. euroa. Uusien asuntolainojen keskikorko nousi tammikuusta ja oli 4,37 % helmikuussa. Asuntolainakanta oli helmikuun 2024 lopussa 106,2 mrd. euroa ja asuntolainakannan vuosikasvu −1,4 %. Sijoitusasuntolainoja oli 8,6 mrd. euroa asuntolainakannasta. Suomalaisten kotitalouksien lainoista oli helmikuun lopussa kulutusluottoja 17,8 mrd. euroa ja muita lainoja 17,7 mrd. euroa.
Suomalaiset yritykset5 nostivat uusia lainoja6 helmikuussa 1,0 mrd. euron edestä. Uusien nostettujen yrityslainojen keskikorko laski tammikuusta ja oli 5,37 %. Suomalaisille yrityksille myönnettyjen lainojen kanta oli helmikuun lopussa 63,3 mrd. euroa.
Talletukset
Suomalaisten kotitalouksien yhteenlaskettu talletuskanta oli helmikuun 2024 lopussa 108,0 mrd. euroa ja talletusten keskikorko 1,29 %. Talletuskannasta oli yön yli ‑talletuksia 67,6 mrd. euroa ja määräaikaistalletuksia 12,4 mrd. euroa. Uusia määräaikaisia talletussopimuksia suomalaiset kotitaloudet solmivat helmikuussa 1 630 milj. euron edestä. Uusien määräaikaistalletusten keskikorko oli helmikuussa 3,45 %.
Lisätietoja antavat
- Ville Tolkki, puh. 09 183 2420, sähköposti: ville.tolkki(at)bof.fi,
- Antti Hirvonen, puh. 09 183 2121, sähköposti: antti.hirvonen(at)bof.fi.
Seuraava raha- ja pankkitilastotied1ote julkaistaan 29.4.2024 klo 10.
[1] Asuntoyhteisöihin luetaan kaikki yhteisömuotoisen asumisen yksiköt, kuten muut julkiset asuntoyhteisöt. Taloyhtiöiden (yksityiset kotimaiset asunto-osakeyhtiöt) lainat kattavat noin 57 % asuntoyhteisöjen lainakannasta. Loppuosa koostuu pääasiassa muiden julkisten asuntoyhteisöjen ja muiden yksityisten kotimaisten asuntoyhteisöjen lainoista. Muut asuntoyhteisöt (kuin asunto-osakeyhtiöt) sisältävät muun muassa yksityisiä vuokra-asuntokonserneja, kiinteistöyhtymiä, julkisia, pääasiassa kunnallisia vuokra-asuntoyhtiöitä ja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARAn) yleishyödyllisiksi nimeämiä yhteisöjä, kuten asuntovuokraajia. Sektoriluokituksesta vastaa Tilastokeskus.
[2] Tieto taloyhtiölainoista on saatu Tilastokeskuksen 28.3.2024 julkaisemasta Kansantalouden rahoitustilinpidosta
[3] Pl. asuntoyhteisöt.
[4] Pl. tili- ja korttiluotot.
[5] Pl. asuntoyhteisöt
[6] Pl. tili- ja korttiluotot.
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
Eurosystemets penningpolitiska beslut18.7.2024 15:25:00 EEST | Uutinen
ECB:s pressmeddelande 18 juli 2024 ECB-rådet beslutade idag att hålla de tre styrräntorna oförändrade. Inkommande uppgifter ger i stort sett stöd åt ECB-rådets tidigare bedömning av inflationsutsikterna på medellång sikt. Även om vissa mått på underliggande inflation tickade upp i maj, beroende på engångsfaktorer, var de flesta mått antingen stabila eller sjönk i juni. I linje med förväntningarna har inflationseffekten av lönetillväxt dämpats av vinster. Penningpolitiken håller finansieringsförhållandena restriktiva. Samtidigt är det inhemska pristrycket fortsatt högt, tjänsteinflationen förhöjd och den totala inflationen lär sannolikt ligga kvar över målet en bra bit in på nästa år. ECB-rådet är fast beslutet att säkerställa att inflationen inom rimlig tid återgår till 2-procentsmålet på medellång sikt. Styrräntorna kommer att hållas tillräckligt restriktiva under så lång tid som behövs för att uppnå detta mål. ECB-rådet kommer att fortsätta att följa ett databeroende tillvägagångssät
ECB Monetary policy decisions18.7.2024 15:25:00 EEST | News
ECB press release 18 July 2024 The Governing Council today decided to keep the three key ECB interest rates unchanged. The incoming information broadly supports the Governing Council’s previous assessment of the medium-term inflation outlook. While some measures of underlying inflation ticked up in May owing to one-off factors, most measures were either stable or edged down in June. In line with expectations, the inflationary impact of high wage growth has been buffered by profits. Monetary policy is keeping financing conditions restrictive. At the same time, domestic price pressures are still high, services inflation is elevated and headline inflation is likely to remain above the target well into next year. The Governing Council is determined to ensure that inflation returns to its 2% medium-term target in a timely manner. It will keep policy rates sufficiently restrictive for as long as necessary to achieve this aim. The Governing Council will continue to follow a data-dependent and
EKP:n rahapoliittisia päätöksiä18.7.2024 15:25:00 EEST | Uutinen
EKP:n lehdistötiedote 18.7.2024 EKP:n neuvosto päätti tänään pitää EKP:n kolme ohjauskorkoa ennallaan. Tuoreimmat tiedot tukevat yleisesti EKP:n neuvoston aiempaa arviota keskipitkän aikavälin inflaationäkymistä. Vaikka jotkin pohjainflaation mittarit nousivat toukokuussa kertaluonteisten tekijöiden vuoksi, valtaosa mittareista pysyi ennallaan tai laski kesäkuussa. Palkkojen nopean nousun vaikutusta inflaatioon on odotusten mukaisesti vaimennettu voitoilla. Rahoitusolot ovat kireät rahapolitiikan vuoksi. Euroalueen sisäiset hintapaineet ovat edelleen korkeat, palvelujen hintainflaatio on nopeaa ja kokonaisinflaatio pysynee tavoitetta nopeampana vielä hyvän aikaa ensi vuoden puolellakin. EKP:n neuvosto pyrkii määrätietoisesti varmistamaan, että keskipitkän aikavälin inflaatiovauhti palautuu kohtuullisessa ajassa kahden prosentin tavoitteen mukaiseksi. Tavoitteen saavuttamiseksi ohjauskorot pidetään riittävän rajoittavina niin kauan kuin on tarpeen. EKP:n neuvosto määrittää rajoittavuude
Bank of Finland conference discussed monetary policy decision-making and implementation in low and high inflation environments28.6.2024 11:12:55 EEST | News
Going forward, the monetary policy strategy should be designed in a way that ensures price stability in the face of great uncertainty. This will require it to be flexible enough to work well in different environments and react to new and unknown shocks, Bank of Finland Governor Olli Rehn stressed on Wednesday at an international monetary policy conference organised by the Bank of Finland in Helsinki.
Suomen Pankin konferenssissa keskusteltiin rahapolitiikan päätöksenteosta sekä toimeenpanosta hitaan ja nopean inflaation kausina28.6.2024 11:12:51 EEST | Uutinen
Rahapolitiikan strategia tulee jatkossa suunnitella siten, että se varmistaa hintavakauden myös suuren epävarmuuden vallitessa. Tämä edellyttää strategialta riittävää joustavuutta, jotta se toimii hyvin eri ympäristöissä ja vastaa uusiin ja ennalta arvaamattomiin häiriöihin, Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn painotti keskiviikkona Suomen Pankin järjestämässä kansainvälisessä rahapolitiikkakonferenssissa Helsingissä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme