Väitös: Teknologian käyttö yksinäisyyden torjunnassa tuo hyötyjä ja haasteita
Yksinäisyys on laaja yhteiskunnallinen haaste, ja osaratkaisuja sen torjuntaan on haettu tieto- ja viestintäteknologiasta. YTM Rita Latikan väitöstutkimus osoitti, että tieto- ja viestinteknologian käytössä yksinäisyyden torjunnassa on sekä potentiaalisia hyötyjä että haasteita. Tulosten mukaan tieto- ja viestintäteknologian ja yksinäisyyden välinen suhde on monitahoinen.

Rita Latikka tarkasteli sosiaalipsykologian väitöskirjassaan tieto- ja viestintäteknologian roolia yksinäisyyden torjunnassa aikuisväestössä. Tavoitteena oli edistää ymmärrystä teknologian käytön ja yksinäisyyden välisestä yhteydestä, teknologian mahdollisista käyttötavoista yksinäisyyden torjunnassa sekä aihealueen keskeisistä avoimista haasteista. Tutkimuksessa käytetyt aineistot kerättiin systemaattisen kirjallisuuskatsauksen, kyselyjen ja haastatteluiden avulla.
Tulosten mukaan tieto- ja viestinteknologian potentiaalisiin hyötyihin lukeutuu yksinäisyyden havaitseminen, ennustaminen ja vähentäminen.
– Teknologialla, kuten älykotijärjestelmillä, on käyttöpotentiaalia yksinäisyyden epäsuorassa havaitsemisessa ja ennustamisessa käyttäytymisdatan avulla, mikä voi auttaa esimerkiksi erilaisten resurssien ja interventioiden kohdentamisessa, Latikka sanoo.
– Yksinäisyyden vähentämisessä etenkin lemmikkejä muistuttavilla fyysisillä roboteilla on saatu lupaavia tuloksia, hän tarkentaa.
Teknologian käytöllä arjessa on tutkimuksen mukaan roolinsa myös yksinäisyyden kokemuksissa.
– Parhaimmillaan esimerkiksi sosiaalisen median käyttö voi välittää positiivisia ja merkityksellisiä kokemuksia sosiaalista tuesta tai kuulumisesta yhteisöön ja siten olla yhteydessä vähempään yksinäisyyteen.
Sosiaalisen median ongelmallisen käytön havaittiin puolestaan ennustavan korkeampaa yksinäisyyttä ja psyykkistä kuormittuneisuutta aikuisväestössä.
Tietyntyyppinen, pakonomainen, teknologian käyttö voi siis lisätä yksinäisyyttä. Teknologian käyttö ei myöskään aina tue ihmisen psykologisia perustarpeita kokea autonomiaa, kykenevyyttä ja yhteenkuuluvuutta, millä voi olla hyvinvointia vaarantavia seurauksia. Lisäksi tutkimuksessa havaittiin teknologiakohtaisia haasteita ja tarve korkealaatuiselle lisätutkimukselle.
– Vaikka teknologiasta voi olla apua yksinäisyyden torjunnassa, en tukeutuisi siihen tai odottaisi siltä liikaa. Teknologia on hyvä renki mutta huono isäntä. Teknologiaa voi olla hyödyllistä käyttää etenkin yksinäisyyden tunteen torjunnassa ja silloin, kun ihmiskontaktia ei ole muuten tarjolla, Latikka ehdottaa.
Väitöstilaisuus perjantaina 5. huhtikuuta
YTM Rita Latikan sosiaalipsykologian alaan kuuluva väitöskirja From loneliness to connection: The role of information and communication technology in combating loneliness tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 5.4.2024 kello 12 alkaen, Linna -rakennuksen auditoriossa K103 (Kalevantie 5). Vastaväittäjänä toimii professori Niina Junttila Turun yliopistosta. Kustoksena toimii sosiaalipsykologian professori Atte Oksanen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Rita Latikka
rita.latikka@tuni.fi
Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Yli 90-vuotias asuu kotonaan läheisen tuella, mutta sairaudet kysyvät palveluja27.8.2025 10:49:17 EEST | Tiedote
Läheiset ovat suurin avun ja hoivan lähde yli 90-vuotiaille tamperelaisille. Kotona asuminen on yleistynyt, mutta sairaudet pakottavat aika ajoin päivystykseen. Tervaskannot 90+ tutkimushanke kertoo 90 vuotta täyttäneiden tamperelaisten elämäntilanteesta, terveydestä ja toimintakyvystä. Tutkimus viettää tänä vuonna 30-vuotisjuhlavuottaan kaikille avoimessa juhlaseminaarissa.
Suomalaistutkijat löysivät uuden selityksen sydäninfarktin syntymiselle27.8.2025 08:40:00 EEST | Tiedote
Tutkimus osoitti ensimmäistä kertaa, että sydäninfarkti saattaa olla infektiosairaus. Löydös haastaa perinteisen käsityksen sydäninfarktin synnystä ja avaa uusia mahdollisuuksia hoitoon, diagnostiikkaan ja jopa rokotteen kehittämiseen.
Väitös: Tekoälyn vastuullinen käyttöönotto julkisissa palveluissa edellyttää vastavuoroisuutta ja uusia hallintamalleja14.8.2025 13:45:29 EEST | Tiedote
Tekoälystä on tullut keskeinen teknologinen voimavara julkisella sektorilla. HM, Emmi Heinisuo tarkastelee väitöskirjassaan tekoälyn vastuullista käyttöönottoa julkisissa palveluissa ja esittää vastavuoroisuuteen perustuvan lähestymistavan hallinnan uudistamiseen. Tutkimus pyrkii vastaamaan siihen, miten tekoälyä saadaan hyödynnettyä julkisissa palveluissa vastuullisesti eri toimijoiden yhteistyöllä.
Suomi ei nykyisellään pysty varautumaan ympäristökriisien epävarmuuteen13.8.2025 12:27:01 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston tutkimusryhmä on selvittänyt, miten julkiset organisaatiot Suomessa varautuvat ilmasto- ja ympäristökriiseihin. Vaikka niiden vaikea ennakoitavuus on tiedossa, väistämätöntä epävarmuutta ei kyetä omaksumaan osaksi valmiutta ja varautumista ylläpitävää suunnittelua ja käytännön toimintaa. Tutkijat korostavat, että resilienssin rakentaminen kroonistuvien kriisien varalle vaatii epävarmojen ja kauaskantoisten tulevaisuuden näkymien juurruttamista vakiintuneeseen poliittiseen ja hallinnolliseen suunnitteluun.
Väitös: Uudelleensynnyttäjien synnytyspelon hoito on sattumanvaraista – tutkimusperustainen tuki puuttuu12.8.2025 08:27:17 EEST | Tiedote
Synnytyspelko on yleistynyt Suomessa huolestuttavasti, mutta erityisesti uudelleensynnyttäjien pelko jää usein vaille asianmukaista hoitoa. Kätilö ja TtM Laura Sandströmin väitöstutkimus osoittaa, että tarjolla oleva hoito on vaihtelevaa eikä vastaa uudelleensynnyttäjien tarpeisiin. Sandström kehitti tutkimuksessaan uudelleensynnyttäjien ryhmämuotoisen synnytyspelkointervention, jossa synnytysvalmennus sekä vertaistuki olivat keskeisiä menetelmiä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme