Suomi sai YK:n lapsen oikeuksien komitealta huonon arvosanan – jätti sateenkaariperheen lapsen korvauksetta

Venäläinen sateenkaariperhe haki Suomesta turvapaikkaa lapsen hyvinvoinnin vaarannuttua kotimaassaan. Suomi ei myöntänyt lapselle turvapaikkaa ja käännytti perheen takaisin Venäjälle vuonna 2017. Sateenkaariperheet ry auttoi perhettä kantelemaan päätöksestä YK:n lapsen oikeuksien komitealle.

Lapsen oikeuksien komitea antoi Suomelle langettavan ratkaisun helmikuussa 2021. Ratkaisun mukaan Suomen on ensinnäkin hyvitettävä todettu loukkaus ja maksettava riittävä korvaus loukkauksen uhrina olleelle sateenkaariperheen lapselle. Sen lisäksi Suomen pitää tehdä kaikki tarvittava, jotta tulevaisuudessa vältyttäisiin samanlaisilta loukkauksilta. Sateenkaariperheet ry on tyytymätön Suomen toimiin molempien vaatimusten osalta.

Suomen karkottama venäläinen sateenkaariperhe sai sittemmin turvapaikan toisesta valtiosta. Tästä syystä Suomi ei ole tarjonnut turvapaikkaa kyseille perheelle, ja on katsonut, että tarvetta turvapaikkapäätöksen muuttamiselle ei ole. Suomi ei myöskään ole maksanut loukkauksen uhrille korvausta, joka oli erikseen mainittu velvoite Suomelle.

”On järkyttävää, että Suomen valtio, joka mielellään korostaa lapsen oikeuksien merkitystä kansainvälisissä yhteyksissä, itse jättää täyttämättä sopimusta valvovan komitean yksiselitteisen velvoitteen korvauksesta”, sanoo Sateenkaariperheet ry:n toiminnanjohtaja Juha Jämsä. ”Yhtä pysäyttävää on se, että korvauksen maksamatta jättämistä ei ole perusteltu komitealle eikä perheelle mitenkään. Yhdistyksenä olemme pyrkineet saamaan tietoa myös ulkoministeriön kautta, mutta mitään perusteluita ei ole esitetty. Ikävä kyllä Suomi tässä näyttää erittäin huonoa esimerkkiä muille valtioille komitean ratkaisun suoraviivaisessa ohittamisessa”.

Toinen Suomen valtiolle esitetty vaatimus oli tehdä kaikki tarvittava, jotta samanlaisilta oikeuden loukkauksilta vältyttäisiin. Komitea tarkensi, että ennen kaikkea pitäisi varmistaa lapsen edun huomioiminen ja lasten kuuleminen turvapaikkamenettelyissä. Suomi onkin tehnyt paljon toimenpiteitä näiden periaatteiden vahvistamisessa yleisesti turvapaikkaprosessissa, mutta ei ole raportoinut mistään toimenpiteistä koskien nimenomaan sateenkaariperheiden lasten oikeuksien loukkausten ennalta ehkäisemistä.

Toiminnanjohtaja Juha Jämsän mukaan valtion tekemät toimenpiteet ovat varmasti edistäneet lapsen edun huomioimista ja lapsen kuulemista yleisesti. ”Komitea on kuitenkin edellyttänyt toimia, jotta samanlaisilta loukkauksilta vältyttäisiin. Komitean vaatimusta ei voi nähdäkseni täyttää arvioimatta myös niitä keinoja, jotka liittyvät nimenomaan vainon uhan tunnistamiseen sateenkaariperheen lapsena”, hän toteaa. ”Komitea kiinnitti perusteluissaan erityistä huomiota siihen, miten lapseen kohdistuvaa uhkaa nimenomaan sateenkaariperheen lapsena ei ollut otettu huomioon. Tähän komitean huomioon Suomen valtiolla ei ole ollut mitään vastausta.”

Komitean näkemysten mukaan kyseisessä tapauksessa oli olemassa selviä merkkejä, että lapseen saattaisi kohdistua todellista väkivaltaa Venäjälle palautuksen seurauksena. Erityisen merkittävän ratkaisusta tekee se, että komitean mukaan jatkuva kiusaaminen ja stigma, joista lapsi Venäjällä sateenkaariperheen lapsena kärsi, aiheuttavat itsessään sellaista peruuttamatonta vahinkoa lapselle, joka suomalaisten viranomaisten olisi tullut ottaa huomioon käännytyspäätöstä tehdessään.

”Tässä komitea siis hyväksyi myös yleisemmin sen, että eläminen seksuaalivähemmistöihin avoimen vihamielisesti suhtautuvassa yhteisössä voi vakavalla tavalla vaarantaa sateenkaariperheen lapsen oikeuksia”, arvioi toiminnanjohtaja Jämsä.

Sateenkaariperheet ry:n mukaan maahanmuuttoviraston tulee päätöksen seurauksena päivittää nykyohjeistustaan paitsi Venäjän myös muiden vastaavassa tilanteessa olevien valtioiden osalta. Itäisen Euroopan kiristyneet asenteet ja lainsäädäntö seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä kohtaan ovat erityinen uhka lapsiperheille, joita saattaa uhata esimerkiksi lapsen aiheeton huostaanotto samaa sukupuolta olevan parin tai sukupuolivähemmistöön kuuluvan vanhemman perheestä. Myös perheen yhdistämisen yhteydessä on huomioitava mahdolliset sateenkaariperhesuhteet, joilla suurella todennäköisyydellä ei ole juridista asemaa lähtömaassa.

Taustaa

YK:n lapsen oikeuksien komitean ratkaisun mukaan Suomi loukkasi kolmea lapsen oikeuksien sopimuksen artiklaa, joiden mukaan kaikessa lasta koskevassa päätöksenteossa on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu (artikla 3), lasta on suojeltava kaikelta väkivallalta (artikla 19) ja valtion on suojeltava pakolaislapsia (artikla 22).

Yksilövalitusten tekeminen lapsen oikeuksien komitealle on uusi mahdollisuus, joka tuli Suomessa voimaan vuonna 2016. Vuoden 2021 ratkaisu oli ensimmäinen, jossa Suomen todettiin loukanneen lapsen oikeuksien yleissopimusta ja myös maailmanlaajuisesti ensimmäinen kerta, kun komitea on antanut ratkaisun valituksesta, joka koskee sateenkaariperheen lapsen oikeuksia.

YK:n ihmisoikeussopimuksia valvovilla komiteoilla ei ole samanlaista toimeenpanovaltaa suhteessa valtioihin kuten vaikka Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelle (EIT). Suomi kuitenkin yleensä on pyrkinyt täyttämään komiteoidenkin näkemykset tarkasti.