Kevättulvat ja kuravedet – vesitutkijat haastateltavissa myös veden sormenjäljistä, juomavesistä, hiilipäästöistä, kastelusta ja rajajoista

Jopa yli miljardi ihmistä saa juomavetensä lumesta. Ilmastonmuutoksen myötä lumiolosuhteet muuttuvat kuitenkin yhä epävarmemmiksi. Noin puolet kevään sulamisvesistä ei olekaan edellisen talven lunta, vaan vanhempaa vettä, joten minne lumi menee? Nouseeko lumen kosteus ilmakehään vai sulaako lumi kasvillisuuden käyttöön tai jokiin? Haihtuuko vai sulaako lumi on hyvin vaikeasti mitattava asia, mutta olennaista tietoa tulvien ennustamisessa ja pohjaveden arvioinnissa. Mittauksia tehdään veden sormenjälkien eli istotooppien avulla esimeriksi Oulangalla ja Pallaksella. Apulaisprofessori, lumitutkija Pertti Ala-aho, 0503500801, pertti.ala-aho@oulu.fi

Kevättulvien vesi on sameaa ja tulvissa virtaa humuspiikkejä. Mukana kulkeutuu pois 10–20 % hiiltä vesistöjen valuma-alueelta, mikä on merkittävä osuus valuma-alueiden kokonaishiilitaseesta. Uusilla tutkimuksilla on pystytty määrittämään paljonko humusta ja hiiltä huuhtoutuu Pallaksen luonnossa. Muualla ojitukset vauhdittavat tulvia ja vesien tummentumista, ja etelässä pidentyvä, märkä syksy venyttää huuhtoutumista. Eri vuodenaikojen tulvien ilmiöistä kertoo apulaisprofessori Hannu Marttila 0503505605, hannu.marttila@oulu.fi
Katso video vesien tummumisesta ja jokiluonnon muutoksista ja lue lisää jokiluonnon tilanteesta Suomessa ja Euroopassa.

Vesihuolto on yleisesti Suomessa vakaata ja vesi turvallista juoda. Aika ajoin vesihuollon infrastruktuurissa tai laadussa voi olla haasteita, joiden tunnistamiseksi ja riskien hallitsemiseksi tehdään koko ajan työtä ja tutkimusta. Erityisesti pohjavedellä on kriittinen rooli vesihuollossa ja sen tutkimuksessa: Suomen juomavedestä 60 prosenttia on pohjavettä. Myös kaupungeissa lumen sulamisvesien ja hulevesien määrän hallinta ovat yhä tärkeämpiä sään ääri-ilmiöiden myötä, jotta kaupunkitulvia voidaan vähentää. Vesihuolto ja jätevesien käsittely: apulaisprofessori Pekka Rossi, 0294 48 4395, pekka.rossi@oulu.fi

Lumen sulamisvesien eli kylmien kuravesien epäpuhtauksien puhdistamisessa on tärkeää testata luontopohjaisia menetelmiä. Niillä voidaan poistaa metalleja ja typpeä myös kylmässä. Vesiä rumentavan ruosteisen rautasakan vähentämisessä taas on tärkeää välttää ylisyviä ojituksia. Uudet keinot auttavat tarkentamaan, missä raudan huuhtoutumista kannattaa ehkäistä. Yliopistotutkija Heini Postila 0294 48 4503, heini.postila@oulu.fi

Pelloilla lumen sulamisvedet puskevat vanhaa vettä pois, jolloin talvella varastoituneet ainekset ja päästöt lähtevät liikkeelle. Toisaalta valumisvesiä voidaan kerätä vesialtaaseen ja salaojat muuttaa kastelujärjestelmäksi. Tämä auttaa sopeutumaan kuivuuteen ja nostaa pohjavettä, mikä turvepohjaisilla pelloilla hillitsee kuivuvasta turpeesta nousevia kasvihuonepäästöjä ja vesistöihin päätyvää humusta. Haasteena on, että aikoinaan salaojitukset optimoitiin kuivatukseen, kun nyt pyritään myös kasteluun. Väitöskirjatutkija Miika Läpikivi, 0401670381 miika.lapikivi@oulu.fi.
Peltojen säätösalaojien etäohjauksesta kertoo yliopistonlehtori Toni Liedes,0503505280, toni.liedes@oulu.fi

Puut käyttävät lumen sulamisvettä, mutta Suomessa lumi muuttuu eri tavoin eri osissa maata. Käyttävätkö puut enemmän sadevettä kesällä, kun talvella on vähemmän lunta? Veden sormenjälkien avulla selvitetään myös, miten metsät käyttävät vettä. Tutkimus auttaa säätelemään vesivaroja maassamme, josta 74 prosenttia on metsien peitossa. Tutkijatohtori Zuosinan Chen, 0406863049, zuosinan.chen@oulu.fi 

Metsien ja soiden ennallistamisen onnistumisen seuranta on tärkeää. Miten ennallistaminen vaikuttaa alueen vedenkiertoon? Väitöskirjatutkija Lassi Päkkilä, Lassi.Pakkila@oulu.fi tarkastelee mm. 15 vuoden mittausaineistoista, miten ennallistaminen ja metsittäminen muuttavat veden liikkumista, hiilen ja ravinteiden huuhtoutumista, ja kuinka ennallistaminen etenee kasvillisuuden näkökulmasta.
Vesistövaikutuksista rakennetaan myös malleja, joiden avulla suon ennallistamisen vaikutuksia ympäröiviin vesiin arvioidaan jopa 50 vuoden päähän: väitöskirjatutkija Anna Autio, 045 858 6958, Anna.Autio@oulu.fi.

Oulun yliopiston vesitutkimus johtaa myös laajaa Digitaaliset vedet – tutkimuksen lippulaivaa, jossa on mukana kotimaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten lisäksi vesialan satoja yrityksiä ja organisaatioita. Kokonaisten vesistöjen digitaalinen vesienhallinta parantaa esimerkiksi turvallisuutta tulva-aikana ja tasapainottaa yhteiskunnan, teollisuuden ja maa- ja metsätalouden tavoitteita. Professori Björn Klöve, 0405944514, bjorn.klove@oulu.fi. Lue lisää Digital Waters -lippulaivasta englanniksi.

Vesitutkimus on laajasti kansainvälistä. Apulaisprofessori Ali Haghighi, 0404492894, ali.torabihaghighi@oulu.fi, tuntee vesijärjestelmät ja vesivoiman suunnittelun Suomessa sekä esimerkiksi Keski-Aasiassa ja Lähi-idässä muun muassa altaiden ja kastelujärjestelmien avulla. Eri maiden rajat ylittäviin jokiin voi liittyä monimutkaisia kysymyksiä ja haasteita, sillä säännöstely ylävirran maissa voi aiheuttaa vesipulaa alajuoksulla.