Tasavallan presidentin kanslia

Sopimus Suomen tasavallan ja Ukrainan välillä turvallisuusyhteistyöstä ja pitkäaikaisesta tuesta

Jaa

Sopimuksen alkuperäiset kielet ovat englanti ja ukraina.

I. JOHDANTO

  1. Suomen tasavalta ja Ukraina, jäljempänä molemmat yhdessä "osallistujat" tai "Suomi ja Ukraina", toistavat tuomitsevansa yksiselitteisesti Venäjän meneillään olevan täysimittaisen hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan ja Venäjän tilapäisen Ukrainan alueiden miehityksen. Euroopan turvallisuus on vakavimmin uhattuna vuosikymmeniin. Suomi on edelleen horjumatta sitoutunut tukemaan Ukrainan itsenäisyyttä, täysivaltaisuutta ja alueellista koskemattomuutta sen vuonna 1991 kansainvälisesti tunnustettujen rajojen mukaisesti, aluemeri mukaan lukien.
  2. Venäjän käymä raakalaismainen sota loukkaa räikeästi kansainvälistä oikeutta ja rikkoo Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjaa (YK:n peruskirja), Helsingin päätösasiakirjaa ja Pariisin peruskirjaa. Venäjän hyökkäys Ukrainaa vastaan heikentää koko Euroopan turvallisuutta ja vakautta sekä horjuttaa Venäjän uskottavuutta kansainvälisten sopimusten osapuolena. Sota on myös pahentanut ruoka- ja energiakriisiä, joka vaikuttaa miljardeihin ihmisiin eri puolilla maailmaa.
  3. Vilnassa 12 päivänä heinäkuuta 2023 pidetyn Naton huippukokouksen yhteydessä G7-ryhmä ja Euroopan unioni (EU) antoivat Ukrainan tukemista koskevan yhteisen julistuksen ("G7-julistus"), ja samana päivänä Pohjoismaat antoivat yhteisen lausuman. Julistuksen ja yhteisen lausuman mukaisesti Suomi on sitoutunut varmistamaan Ukrainan tarvitseman pitkäaikaisen tuen muun muassa turvallisuuden ja puolustuksen alalla sekä Ukrainan selviytymiskyvyn vahvistamisessa.
  4. Toisessa Pohjoismaiden ja Ukrainan välisessä huippukokouksessa, joka pidettiin Oslossa 13 päivänä joulukuuta 2023, Pohjoismaiden johtajat vahvistivat horjumattoman tukensa Ukrainalle. He vahvistivat sitoutuneensa edelleen antamaan Ukrainalle laajaa sotilaallista, taloudellista ja humanitaarista tukea sekä kustakin Pohjoismaasta erikseen että näistä kaikista yhdessä ja myös muiden kansainvälisten muotojen ja foorumien puitteissa. Pohjoismaat sopivat aloittavansa Ukrainan kanssa kahdenväliset neuvottelut turvallisuussitoumuksista, jotka virallistettaisiin sovittaen ne tiiviisti yhteen G7-liittolaisten ja -kumppanien toimien kanssa.
  5. Pohjoismaat ovat liittyneet yhteen vahvistamaan Ukrainan selviytymiskykyä ja puolustuskykyä ja ovat valmiit tukemaan Ukrainaa niin kauan kuin tarvitaan, jotta Ukrainan alueellinen koskemattomuus sen kansainvälisesti tunnustettujen rajojen sisäpuolella saadaan palautetuksi. Pohjoismaat ovat sitoutuneet jatkamaan Ukrainan tukemista sen puolustaessa täysivaltaisuuttaan ja alueellista koskemattomuuttaan, rakentaessa talouttaan uudelleen ja suojellessa kansalaisiaan sekä edistäessä uudistusohjelmaansa tavoitellessaan integroitumista euroatlanttiseen yhteisöön.
  6. Siten osallistujat ovat sopineet syventävänsä yhteistyötään ja kumppanuuttaan tavoittelemalla tällä sopimuksella tehtyjä pitkäaikaisia kahdenvälisiä turvallisuussitoumuksia, jotka perustuvat yhteisiin etuihin puolustettaessa sääntöpohjaista kansainvälistä järjestelmää sekä suojeltaessa ihmisoikeuksia ja perusvapauksia.

II. SOVELTAMISALA

  1. Suomen Ukrainalle antamilla turvallisuussitoumuksilla pyritään täydentämään G7-julistuksen osallistujien, kuten EU:n ja Pohjoismaiden, antamaa panosta. Nämä Ukrainalle annetut turvallisuussitoumukset sovitetaan yhteen liittolaisten ja kumppanien toimien kanssa.
  2. Suomen tällä sopimuksella antamiin turvallisuussitoumuksiin liittyy laaja-alainen tuki Ukrainan luonnolliselle oikeudelle puolustautua Venäjän täysimittaista hyökkäyssotaa vastaan sekä Venäjän hyökkäysten estämiselle tulevaisuudessa. Jos turvallisuussitoumuksia laajennetaan, se tehdään osallistujien välisessä vuoropuhelussa ja sovitetaan yhteen liittolaisten ja kumppanien toimien kanssa.
  3. Suomi jatkaa Ukrainan tukemista tämän sopimuksen kymmenvuotisen voimassaolon ajan.
  4. Suomi jatkaa pitkäaikaisen sotilaallisen, poliittisen ja rahoitustuen sekä humanitaarisen avun ja pelastuspalveluavun antamista Ukrainalle niin kauan kuin tarvitaan, samalla dynamiikalla kuin täysimittaisen hyökkäyssodan alkamisesta lähtien. Ukraina on puolestaan lujasti sitoutunut toteuttamaan hallintouudistuksia, kuten avoimuutta, vastuuvelvollisuutta ja korruptiontorjuntaa koskevia uudistuksia.

III. POLIITTISET SITOUMUKSET UKRAINAN TUKEMISEKSI

Ukrainan ja sen kansan tulevaisuus on euroatlanttisessa perheessä. Ukrainan turvallisuus on osa Euroopan turvallisuutta, ja Ukrainalla on oikeus valita omat turvallisuusjärjestelynsä. Osallistujat vahvistavat sitoutuneensa tukemaan uudistuksia, joiden tarkoituksena on toteuttaa Ukrainan pyrkimyksiä liittyä eurooppalaiseen ja euroatlanttiseen yhteistyöhön, mukaan lukien jäsenyyttä sekä Euroopan unionissa että Natossa.

  1. Ukrainan tuleva jäsenyys Natossa edistää osaltaan vahvasti Euroopan rauhaa ja turvallisuutta. Osallistujat vahvistavat, että Ukrainan turvallisuus on erottamaton osa euroatlanttisen alueen ja koko maailman turvallisuutta.
  2. Ukrainan paikka on oikeutetusti Natossa. Suomi on omistautunut tukemaan Ukrainan uudistuspyrkimyksiä sen tiellä kohti tulevaa Nato-jäsenyyttä edistämällä käytännön yhteistyötä ja poliittista yhteistyötä Nato–Ukraina-neuvostossa sekä Ukrainan mukautetun kansallisen vuosisuunnitelman (Annual National Programme) ja Naton kokonaisvaltaisen tukipaketin (Comprehensive Assistance Package) avulla.
  3. Suomi toimii yhdessä Nato-liittolaisten kanssa syventääkseen Naton ja Ukrainan välistä suhdetta entisestään. Suomi auttaa yhdessä Nato-liittolaisten kanssa Ukrainan turvallisuus- ja puolustussektorin jälleenrakentamisessa sekä Ukrainan pelotteen ja puolustuksen tukemisessa, mukaan lukien yhteentoimivuuden tukeminen, pitkällä aikavälillä.
  4. Osallistujat vahvistavat, että Ukraina on osa eurooppalaista perhettä ja että sen tulevaisuus on Euroopan unionissa. Osallistujat pitävät tervetulleena joulukuussa 2023 tehtyä Eurooppa-neuvoston päätöstä aloittaa Ukrainan kanssa neuvottelut sen liittymisestä Euroopan unioniin.
  5. Osallistujat vahvistavat sitoutuneensa työskentelemään rakentavasti kohti Ukrainan asteittaista integroitumista Euroopan unioniin sen tulevaa EU-jäsenyyttä ajatellen. Suomi jatkaa yhteistyössä EU:n ja sen jäsenvaltioiden kanssa Ukrainan tukemista sen uudistuksissa ja tiellä kohti liittymistä EU:hun. Ukraina on sitoutunut toteuttamaan ja panemaan täytäntöön ne uudistukset, jotka tarvitaan, jotta EU:hun liittymisen edellytykset täyttyisivät.
  6. Suomi on edelleen sitoutunut tukemaan Ukrainaa kansallisesti ja EU:n sekä sen Ukrainan tukivälineen avulla, kun Ukraina elpyy, rakentaa maataan uudelleen ja tekee uudistuksia tiellään kohti liittymistä EU:hun.
  7. Osallistujat palauttavat mieliin EU:n liittymisprosessin meriittipohjaisuuden. Suomi kiittää Ukrainaa tähänastisesta onnistuneesta uudistusprosessista ja antaa Ukrainalle tunnustusta sen pyrkimyksistä toteuttaa tarvittavat uudistukset äärimmäisen haastavissa olosuhteissa.
  8. Suomi jatkaa diplomaattisia pyrkimyksiään edistää ja varmistaa Ukrainan rauhansuunnitelman toimeenpanoa. Ukraina ansaitsee oikeudenmukaisen ja kestävän rauhan, joka perustuu kansainväliseen oikeuteen ja jossa kunnioitetaan Ukrainan täysivaltaisuutta, riippumattomuutta ja alueellista koskemattomuutta.
  9. Osallistujat kehittävät edelleen korkean tason neuvotteluja poliittisista ja strategisista asioista, mukaan lukien säännölliset Pohjoismaiden ja Ukrainan väliset strategiset vuoropuhelut Ukrainan turvallisuuden, puolustuksen, selviytymiskyvyn ja uudistustien vahvistamisesta.
  10. Osallistujat vahvistavat sitoutuneensa lujasti Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestöön (Etyj) ja vaativat, että Venäjä ryhtyy välittömästi uudelleen kunnioittamaan Etyjin periaatteita ja sitoumuksia. Suomi ja Ukraina kiittävät Ukrainan tukiohjelmassa (Support Programme for Ukraine) tehtyä tärkeää työtä ja ovat valmiit käyttämään täysimittaisesti Etyjin tarjoamia välineitä Ukrainan turvallisuuden, vakauden ja jälleenrakennuksen tukemiseksi. Osallistujat työskentelevät tiiviisti yhdessä tämän tavoitteen saavuttamiseksi muun muassa Suomen toimiessa Etyjin puheenjohtajana vuonna 2025.

IV. LAAJA-ALAINEN TUKI UKRAINAN PUOLUSTUKSELLE JA TURVALLISUUDELLE

Ukrainan turvallisuus on erottamaton osa Euroopan, euroatlanttisen alueen ja koko maailman turvallisuutta. Suomi on vakaasti päättänyt seisoa Ukrainan rinnalla pitkäaikaisesti ja aikoo jatkaa Ukrainan tukemista puolustustarvikkeiden ja koulutustuen saralla, useiden huomattavien puolustustarvikepakettien ja monipuolisen koulutustoiminnan lisäksi, jotka on toimitettu Venäjän täysimittaisen hyökkäyssodan alkamisen jälkeen.

  1. Suomi sitoutuu antamaan Ukrainan puolustussektorille jatkuvaa, laaja-alaista, huomattavaa ja pitkäaikaista tukea.
  2. Ennen tämän sopimuksen allekirjoittamista Suomi on toimittanut Ukrainalle 22 puolustustarvikepakettia. Samalla, kun tämä sopimus allekirjoitetaan, Suomi ilmoittaa 23. puolustustarvikepaketistaan, jonka jälleenhankinta-arvo on yhteensä 188 miljoonaa euroa. Tällöin se sotilaallinen tuki, joka Ukrainalle on annettu täysimittaisen hyökkäyssodan alkamisen jälkeen, nousee kokonaisarvoltaan lähes 2 miljardiin euroon. Kun Suomi osallistuu 30 miljoonalla eurolla Tšekin tasavallan aloitteeseen tykistöammusten yhteishankinnasta Ukrainalle, Suomen Ukrainalle vuonna 2024 antaman tuen arvo ylittää jo 400 miljoonaa euroa, ja tukea annetaan vuoden mittaan vielä lisää vähintään kahden lisäpaketin verran.
  3. Suomen antama tuki pysyy huomattavana ja tulee sisältämään Ukrainan välittömien ja kriittisten tarpeiden mukaisia puolustustarvikkeita, kuten ampumatarvikkeita.
  4. Lisäksi Suomi valmistelee nelivuotista tukisuunnitelmaa selvittäen myös uusia ja innovatiivisia keinoja, joilla voitaisiin entisestään vahvistaa Suomen vankkumatonta tukea puolustukselle maalla, merellä, ilmassa, kyberympäristössä, elektromagneettisessa ympäristössä ja avaruudessa, asettaen etusijalle Ukrainan keskeisimmät puolustuskykytarpeet. Kun tämä nelivuotinen suunnitelma on hyväksytty, Suomi ilmoittaa myös arvion Ukrainalle vuonna 2024 antamansa tuen kokonaisarvosta.
  5. Suomi on kansallisesti päättänyt lisätä raskaiden ampumatarvikkeiden tuotantoa. Suomi työskentelee myös tukeakseen Ukrainaa sen oman ampumatarviketuotannon kehittämisessä ja rakentamisessa esimerkiksi jakamalla tietoa, tarjoamalla asiantuntijatukea tai auttamalla ampumatarvikkeiden toimitusketjun lyhytaikaisissa kapeikkotilanteissa. Erillisellä sopimuksella voidaan perustaa käytännön hankkeita, joilla autetaan Ukrainaa esimerkiksi rakentamaan uutta ampumatarvikkeiden tuotantokapasiteettia tai perustamaan strategisia varastoja. Jotta Suomen tuki Ukrainalle olisi vakaalla pohjalla, Suomi pyrkii yhdessä Ukrainan kanssa löytämään rahoituslähteitä Ukrainan ampumatarvikkeiden tuotantokapasiteetin rahoittamiseen.
  6. Suomi pyrkii yhdessä Ukrainan kanssa löytämään mahdollisuuksia nykyistä läheisempään, molempia osallistujia hyödyttävään puolustusteollisuuden alan kumppanuuteen ja yhteistyöhön tunnistamalla merkittävimpiä vaikutuksia tuottavat investointialat, tehostamalla pyrkimyksiä vähentää nykyisiä yhteistyön esteitä ja kannustamalla Suomen puolustusteollisuutta investoimaan Ukrainaan erityisesti selvittäen yhteistuotannon mahdollisuuksia.
  7. Osallistujat tekevät yhteistyötä löytääkseen rahoituslähteitä, joita tarvitaan mahdollistamaan Ukrainan puolustusteollisuuden perustan kehittäminen. Tässä yhteydessä selvitetään mahdollisuutta suomalaisiin investointeihin ja rahoitusapuun, erityisesti sodan aikana ja sodan jälkeisen elpymisen aikana.
  8. Suomi tukee Ukrainan pyrkimyksiä saada puolustusteollisuutensa integroiduksi Naton ja EU:n puolustus- ja turvallisuusjärjestelmiin. Suomi tukee erityisesti Ukrainan puolustusteollisuuden integroimista osaksi Euroopan puolustusteknologian ja -teollisuuden perustaa, ottaen huomioon myös Euroopan puolustusteollisuusstrategian ja Euroopan puolustusteollisuusohjelman tarjoamat mahdollisuudet.
  9. Suomi selvittää edelleen uusia mahdollisuuksia tukea Ukrainaa yhteistyössä puolustusteollisuuden kanssa. Lisäksi Suomi korostaa, että on tärkeää vahvistaa Euroopan puolustusteollisuuden kapasiteettia sekä Euroopan teknologista ja teollista perustaa kokonaisuudessaan.
  10. Suomi käsittelee nopeutetussa menettelyssä vientilupahakemukset, jotka koskevat puolustustarvikkeiden vientiä Ukrainaan. Kiireellisesti käsitellään myös muiden maiden vientilupahakemukset, jotka koskevat alun perin Suomesta vietyjen puolustustarvikkeiden jälleenvientiä.
  11. Osallistujat tekevät yhteistyötä helpottaakseen siirretyn teknologian ja immateriaalioikeuksien suojaamista.
  12. Ukraina varmistaa, että Suomen antamaa sotilaallista apua käytetään yksinomaan Ukrainan puolustautumiseen ja että sitä käyttävät Ukrainan turvallisuusjoukot ja puolustusvoimat sotilaskohteita vastaan kansainvälisen oikeuden mukaisesti, mukaan lukien kansainvälinen humanitaarinen oikeus. Osallistujat tekevät yhteistyötä estääkseen Ukrainalle toimitettujen sotatarvikkeiden tarkoituksenvastaiset siirrot ja laittoman jakelun.
  13. Euroopan unioni on voimakkaasti tuominnut Venäjän hyökkäyssodan. Suomi tukee vahvasti EU:n yhteistä kantaa ja toimintaa Ukrainan tukemiseksi sen puolustautuessa, kuten Euroopan rauhanrahaston (EFP) jatkuvaa käyttöä. Suomi kannattaa edelleen EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP) nykyistä voimakkaampaa tukea Ukrainalle.
  14. Suomi jatkaa koulutustukeaan Ukrainalle sen ilmaisemien tarpeiden mukaan Ukrainaa tukevan Euroopan unionin sotilaallisen avustusoperaation (EUMAM) puitteissa, erityisesti tehostettaessa Ukrainan taisteluvalmiutta. Suomi jatkaa Ukrainan sotilaiden kouluttamista myös Yhdistyneen kuningaskunnan johtamassa Interflex-koulutusoperaatiossa, jossa Suomi on ollut mukana vuodesta 2022 alkaen. Lisäksi Suomi harkitsee muita koulutusmahdollisuuksia ja sotilaskoulutuksen keskinäistä kehittämistä, tarvittaessa muun muassa Ukrainan materiaalitukea koordinoivan ryhmän (Ukraine Defence Contact Group, UDCG) työryhmissä.
  15. Suomi jatkaa osallistumistaan EU:n neuvontaoperaatioon Ukrainassa (EUAM). Jakamalla asiantuntemusta EUAM:n välityksellä Suomi tukee Ukrainaa sen siviiliturvallisuusalan, lainvalvonnan ja oikeusvaltion instituutioiden uudistamisessa. Lisäksi Suomi osallistuu EUAM:n työhön kansainvälisten rikosten tutkinnassa ja syytetoimissa sekä oikeusvaltion palauttamisessa miehityksestä vapautetuille Ukrainan alueille ja sen lähialueille.
  16. Kansallisten ja kahdenvälisten toimien lisäksi Suomi osallistuu aktiivisesti monikansalliseen työhön, jolla vahvistetaan Ukrainan puolustussektoria muun muassa UDCG:n suorituskykykoalitioissa. Suomi on jo liittynyt virallisena jäsenenä tykistön suorituskykyä ja miinanraivausta käsitteleviin koalitioihin ja selvittää mahdollisuuksia osallistua myös muihin koalitioihin omien valmiuksiensa ja Ukrainan sotilaallisten tarpeiden mukaan.
  17. Suomi tukee Ukrainan turvallisuusjoukkojen ja puolustusvoimien kehittämistä muun muassa (mutta ei yksinomaan) Future Force -konseptin puitteissa, jotta ne pystyisivät estämään ja torjumaan mahdollisen aseellisen hyökkäyksen tulevaisuudessa ja integroitumaan osaksi euroatlanttista turvallisuus- ja puolustusarkkitehtuuria.
  18. Osallistujat pyrkivät sovittamaan yhteen toimintansa, jolla vahvistetaan kansainvälistä yhteistyötä merellisen turvallisuuden alalla, Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksen ja muiden kansainvälisoikeudellisten instrumenttien mukaisesti. Suomi ja Ukraina selvittävät Suomen vaihtoehtoja Ukrainan tukemiseen kehitettäessä Ukrainan merivoimien suorituskykyä.
  19. Osallistujat vahvistavat kahdenvälistä yhteistyötään ja resilienssiään hybridiuhkien torjunnassa jakamalla tietoa ja kokemuksia, ottaen huomioon EU:ssa ja Natossa sekä alan kansainvälisissä yhteenliittymissä tehdyn työn. Osallistujat syventävät yhteistyötään Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksessa (Helsinki, Suomi) muun muassa tehostamalla Ukrainan kumppanuutta keskuksen kanssa.
  20. Osallistujat ovat tietoisia siitä, että Venäjän federaatio jatkaa tiedon manipulointia tukeakseen sotaansa Ukrainaa vastaan. Osallistujat tehostavat yhteistyötään kaiken ulkomailta harjoitettavan tiedon manipuloinnin ja häirinnän torjumiseksi, jotta hybridivaikuttamisen eri muodot, kuten haitallinen propaganda ja kansallista turvallisuutta haittaavat disinformaatiokampanjat, pystyttäisiin estämään, havaitsemaan ja keskeyttämään. Lisäksi osallistujat työskentelevät järjestääkseen asiantuntijoille yhteisiä koulutusohjelmia.
  21. Auttaakseen Ukrainaa havaitsemaan ja torjumaan vihamielisen kybertoiminnan, jota Venäjä ja muut tahot kohdistavat kriittisiin infrastruktuureihin, osallistujat selvittävät mahdollisuuksia syventää yhteistyötä digitaalisen häiriönsietokyvyn ja kyberturvallisuuden edistämiseksi, noudattaen yhteistyöstä digitaalisen siirtymän ja digitaalisen häiriönsietokyvyn alalla Suomen ja Ukrainan välillä Davosissa, Sveitsissä 18 päivänä tammikuuta 2023 tehtyä yhteisymmärryspöytäkirjaa. Tämä saavutetaan tehostamalla kyberresilienssiä ja kriittisten infrastruktuurien suojaamista, jakamalla kyberuhkia koskevaa tiedustelutietoa, kouluttamalla asiantuntijoita ja antamalla Ukrainalle teknistä apua.
  22. Osallistujat tehostavat tiedustelu- ja turvallisuusalan yhteistyötä sovellettavien oikeudellisten kehysten mukaisesti ehkäistäkseen, havaitakseen ja torjuakseen Venäjän ja muiden toimijoiden harjoittamaa toisen valtion vastaista toimintaa, kuten vakoilua ja sabotaasia, jotta Ukraina ja Suomi saataisiin turvatuksi tällaiselta vahingolliselta toiminnalta samalla, kun tuetaan Ukrainan turvallisuus- ja tiedusteluarkkitehtuurin tehostamista ja uudistamista. Tämä saavutetaan erilaisilla osallistujien keskenään päättämillä toimenpiteillä ja toiminnoilla, kuten, mutta ei yksinomaan, tiedustelutiedon jakamisen ja koulutuksen avulla.
  23. Osallistujat edistävät tiedon jakamista ja palauttavat mieliin turvallisuusluokitellun tiedon vastavuoroisesta suojaamisesta Suomen tasavallan ja Ukrainan välillä tehdyn sopimuksen voimaantulon 1 päivänä kesäkuuta 2023.
  24. Suomi sitoutuu tukemaan miinanraivausta Ukrainan alueella, mukaan lukien humanitaarinen miinanraivaus, sekä tukemaan Ukrainan toimijoiden valmiuksien kehittämistä tällä alalla. Ukrainan miinanraivauksen tarpeet tulevat jatkumaan vuosikymmeniä. Suomi on vuodesta 2022 alkaen tähän mennessä tukenut miinanraivaustoimintaa Ukrainassa yhteensä 7,25 miljoonan euron arvosta. Tämä tuki käsittää siviilien kouluttamisen, miinanraivaustoiminnan, Ukrainan valtion pelastusviranomaisen (State Emergency Service of Ukraine, SESU) valmiuksien kehittämisen sekä miinojen uhrien toipumisen tuen.
  25. Suomi jatkaa tilapäisen suojelun tarjoamista henkilöille, jotka pakenevat Ukrainasta Venäjän hyökkäyksen vuoksi, ja heidän hyvinvointinsa ylläpitämistä EU:n tasolla päätettyjen menettelyjen mukaisesti. Kun tämä sopimus allekirjoitetaan, yli 64 000 Ukrainasta saapunutta henkilöä on hakenut tilapäistä suojelua Suomesta vuoden 2022 helmikuun jälkeen.
  26. Suomi jatkaa pelastuspalveluavun antamista Ukrainan tarpeiden mukaan. Apu annetaan EU:n pelastuspalvelumekanismin välityksellä. Pelastuspalveluapua on annettu luontoissuorituksina, antamalla käyttöön asiantuntijoita ja evakuoimalla potilaita. Suomi on lähettänyt Ukrainaan paitsi 300 autokuormallista muita avustuksia myös yhteensä 76 ajoneuvoa, muun muassa pelastuspalveluajoneuvoja ja koulubusseja, yhteensä noin 20 miljoonan euron arvosta. Lisäksi Suomi on lähettänyt kemiallisten, biologisten, säteilevien ja ydinaineiden asiantuntijoita sekä logistiikan asiantuntijoita sotaan liittyville komennuksille.
  27. Varmistaakseen edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamisen osallistujat käyvät vuosittain korkean tason strategisen turvallisuus- ja puolustuspoliittisen vuoropuhelun. Osallistujat pyrkivät kehittämään molempia osallistujia hyödyttävän turvallisuus- ja puolustusyhteistyön, joka soveltuu kaikkiin tilanteisiin. Osallistujat päättävät tämän avun ehdoista, muodosta ja laajuudesta.

V. SITOUMUKSET UKRAINAN UUDISTUSTEN TUKEMISEKSI

Kokonaisvaltaiset uudistukset ovat välttämätön edellytys Ukrainan nykyiselle ja tulevalle turvallisuudelle ja vauraudelle, sen demokratialle, sen instituutioiden selviytymiskyvylle sekä sen eurooppalaisille ja euroatlanttisille pyrkimyksille, mukaan lukien jäsenyys EU:ssa ja Natossa.

  1. Ukraina on sitoutunut toteuttamaan EU:n, Kansainvälisen valuuttarahaston ja Naton määrittelemällä tavalla uudistuksia, jotka koskevat muun muassa hallintoa, avoimuutta, korruption torjuntaa ja Ukrainan turvallisuusjoukkoihin ja puolustusvoimiin kohdistuvaa demokraattista valvontaa. Näiden uudistusten toteuttaminen on olennaisen tärkeää Ukrainan EU- ja Nato-jäsenyyspyrkimysten kannalta.
  2. Suomi jatkaa pitkäaikaista tukeaan Ukrainan oikeusvaltion kehittämiselle, jolla varmistetaan, että Ukrainan elpyminen, jälleenrakentaminen ja keskeisten uudistusten toteuttaminen tapahtuvat EU:n sääntöjen ja vaatimusten mukaisesti. EU:n lisäksi myös Euroopan neuvostossa ja Etyjissä tehty työ on tärkeää tässä suhteessa.
  3. Suomi on sitoutunut tehostamaan korruptiontorjunnan yhteistyötä Ukrainan kanssa ja jakamaan alan asiantuntemustaan sen kanssa korruptiontorjunnan U4-resurssikeskuksen (U4 Anti-Corruption Resource Center) jäsenenä ja on valmis tehostamaan tämän alan yhteistyötä entisestään.
  4. Osallistujat tekevät yhteistyötä vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa.
  5. Suomi jatkaa humanitaarisen avun antamista Ukrainalle niin kauan kuin se on tarpeen. Suomen humanitaarinen apu kanavoidaan Yhdistyneissä kansakunnissa sekä Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun kansainvälisessä liikkeessä toimivien kumppaniemme ja suomalaisten kansalaisjärjestöjen kautta.
  6. Suomi jatkaa Ukrainalle antamaansa väestönsuojelun tukea ja asiantuntijoiden antamista käytettäviksi EU:n pelastuspalvelumekanismin välityksellä. Laaja-alainen luontoissuorituksina annettu apu on sisältänyt kalustoa, kuten ajoneuvoja, sekä tarvikkeita sairaanhoidon, väestönsuojelun, säteily- ja ydinturvallisuuden, palontorjunnan ja energiahuollon tarpeisiin ja muihin tarpeisiin. Suomi on edelleen valmis vastaanottamaan Ukrainasta ja hoitamaan potilaina sairaanhoitoa tarvitsevia siviilihenkilöitä ja sotilaita. Suomi jatkaa yhteistyötä Ukrainan väestönsuojelu- ja pelastusviranomaisten kanssa väestönsuojia koskevissa ja muissa asioissa.
  7. Tukeakseen yhdennettyä rajaturvallisuutta Ukrainassa Suomi lähettää asiantuntijoita EUAM-operaatioon Ukrainaan sekä EU:n rajavalvonnan avustusoperaatioon (EUBAM Moldova/Ukraina). Suomi on edelleen valmis antamaan tukea mahdollisiin tuleviin EU:n, Etyjin ja YK:n siviilioperaatioihin Ukrainassa ja edistää nopeaa vastaamista Ukrainan siviiliturvallisuusalan ja oikeusalan tarpeisiin kansainvälisesti. Suomi jatkaa Ukrainan tukemista tarjoamalla asiantuntemusta ja koulutusmahdollisuuksia Ukrainan mukauttaessa yhdennettyä rajaturvallisuuttaan EU:n vaatimuksiin. Mahdollisuuksia tarjota koulutustilaisuuksia, kuten kouluttajakoulutusta, ja muuta tukea Ukrainan valtion rajavartiolaitokselle sekä mahdollisuuksia jakaa edelleen Ukrainan kanssa kokemuksia ulkorajojen turvaamisesta arvioidaan sen mukaan kuin osallistujien viranomaisten välillä sovitaan.
  8. Osallistujat vahvistavat sitoutuneensa jo vakiintuneeseen yhteistyöhön ympäristöturvallisuuden alalla. Tätä yhteistyötä jatketaan tulevaisuudessa muun muassa Ukrainan rauhansuunnitelman puitteissa. Suomi toimii yhdessä Saksan ja Bulgarian kanssa Ukrainan rauhansuunnitelman ympäristöturvallisuustyöryhmän puheenjohtajana. Suomen ja Ukrainan ympäristöministerit ovat allekirjoittaneet kolme yhteisymmärryspöytäkirjaa kahdenvälisestä yhteistyöstä. Osallistujat pyrkivät panemaan ne täytäntöön nopeasti ja tehokkaasti.
  9. Suomi jatkaa Ukrainan tukemista sodasta aiheutuneiden ympäristövahinkojen arvioinnissa hyödyntäen ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen sekä näiden ukrainalaisten ja kansainvälisten vastineiden asiantuntemusta.
  10. Suomi jatkaa aktiivista ja pitkäaikaista ydinturvallisuusyhteistyötään Ukrainan kanssa. Suomen Säteilyturvakeskus auttaa edelleen Ukrainan valtion ydinvalvontaviranomaista (State Nuclear Regulatory Inspectorate of Ukraine) vahvistamaan valmiuksiaan säteilyturvan alalla.
  11. Suomi tukee edelleen Ukrainan sää- ja varhaisvaroituspalvelujen nykyaikaistamista Suomen Ilmatieteen laitoksen ja Ukrainan hydrometeorologian keskuksen välisessä yhteistyössä, jossa on saavutettu käytännön tuloksia liittämällä Ukraina eurooppalaiseen MeteoAlarm-järjestelmään.
  12. Suomi jatkaa Ukrainan kanssa tekemäänsä yhteistyötä energiaturvallisuuden alalla ja auttaa Ukrainaa energiasektorin jälleenrakentamisessa vihreän siirtymän, nykyaikaisen teknologian ja energiatehokkuuden periaatteiden mukaisesti, esimerkiksi esittelemällä pohjoismaista yhteistyötä Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiön (Nefco) rahoituksella, tarkoituksena tuottaa välitöntä tai välillistä hyötyä ympäristön tai ilmaston kannalta.
  13. Suomi tukee Ukrainaa sen tehostaessa kriittisen infrastruktuurin suojaamista, häiriönsietokykyä ja kunnostamista. Osallistujat käynnistävät yhteisiä koulutusohjelmia kriittisen infrastruktuurin suojaamisen asiantuntijoille.
  14. Suomi tukee Ukrainan pyrkimyksiä luoda edellytykset naisten ja miesten yhdenvertaiselle osallistumiselle konfliktinratkaisuun, rauhanrakentamiseen, maan elvyttämiseen, turvallisuushaasteisiin sekä sukupuolittuneen väkivallan ja konflikteihin liittyvän väkivallan järjestelmälliseen käsittelemiseen.
  15. Suomi tukee edelleen keskeisiä opetusalan uudistuksia osallistujien opetusministeriöiden ja muiden kyseeseen tulevien instituutioiden, kuten Suomen opetushallituksen, välisen yhteistyön avulla sekä tukee opetusalan toimintakyvyn ylläpitämistä, korostaen erityisesti opetuksen osallistavuutta ja laatua. Ukrainan opetus- ja tiedeministeriö ja Suomen opetus- ja kulttuuriministeriö vahvistivat tämän yhteistyön tammikuussa 2024 allekirjoitetulla yhteisymmärryspöytäkirjalla.

VI. VASTUUVELVOLLISUUDEN EDISTÄMINEN

Osallistujat ovat tietoisia oikeudenmukaisuuden merkityksestä pysyvän ja vakaan rauhan saavuttamiselle Ukrainassa ja laajemminkin. Ukrainassa ja Ukrainaa vastaan tehdyt kansainväliset rikokset eivät saa jäädä rankaisematta. Pakotepainetta on jatkettava ja voimistettava, kunnes Venäjä alkaa noudattaa kansainvälisiä velvoitteitaan.

  1. Osallistujat vahvistavat sitoutuneensa varmistamaan Venäjän federaation saattamisen vastuuseen kaikista Ukrainan luonnollisten henkilöiden ja oikeushenkilöiden sekä Ukrainan valtion kärsimistä vahingoista, menetyksistä ja oikeudenloukkauksista, jotka Venäjän federaatio on aiheuttanut kansainvälisen oikeuden vastaisilla teoillaan Ukrainassa tai Ukrainaa vastaan, kuten aloittamalla hyökkäyssodan YK:n peruskirjan vastaisesti. Osallistujat jakavat vakaan näkemyksen siitä, että vastuuseen saattaminen Ukrainaan kohdistetusta hyökkäysrikoksesta on varmistettava ja että tätä tarkoitusta varten on perustettava erityistuomioistuin. Osallistujat jatkavat muun muassa ydinryhmässä (Core Group) työtään, jonka tarkoituksena on perustaa erityistuomioistuin syyttämään hyökkäysrikoksesta Ukrainaa vastaan.
  2. Osallistujat vahvistavat, että Ukrainassa tehdyt sotarikokset ja muut julmuudet eivät saa jäädä rankaisematta.
  3. Osallistujat tukevat edelleen Ukrainassa tehdyiksi väitettyjen kansainvälisten rikosten tutkintaa ja niihin liittyviä syytetoimia sekä jatkavat Kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) työn tukemista. Suomi lähettää edelleen asiantuntijoita ICC:hen ja EUAM:ään työskentelemään oikeuden ja vastuuvelvollisuuden alalla. Lisäksi Suomi antaa edelleen käytettäviksi asiantuntijoita EUAM:n kautta tukeakseen Ukrainan valtakunnansyyttäjän työtä ja vahvistaakseen Ukrainan valmiuksia tutkia ilmoitettuja Venäjän hyökkäyssotaan liittyviä sotarikoksia ja nostaa niistä syytteitä.
  4. Osallistujat vahvistavat uudelleen, että Venäjän federaatio on saatettava vastuuseen niistä vahingoista, jotka ovat aiheutuneet sen kansainvälisen oikeuden vastaisista teoista Ukrainassa ja Ukrainaa vastaan. Suomi tukee työtä, jossa etsitään keinoja käyttää jäädytettyjä ja pysäytettyjä Venäjän varoja Ukrainan sekä sen elpymisen ja jälleenrakentamisen tukemiseen EU:n oikeuden ja kansainvälisen oikeuden mukaisesti sekä sovittaen toimet yhteen kumppanimaiden toimien kanssa. Osallistujat jatkavat yhteistyötä samanmielisten kumppanien kanssa sellaisen korvausjärjestelmän perustamiseksi, josta suoritettaisiin korvauksia Venäjän hyökkäyksestä aiheutuneista vahingoista, menetyksistä ja oikeudenloukkauksista siten kuin asiasta määrätään Venäjän federaation Ukrainaan kohdistamasta hyökkäyksestä aiheutuneiden vahinkojen rekisterin perussäännössä, joka annettiin Euroopan neuvoston ministerikomitean päätöslauselmalla CM/Res(2023)3. Tässä yhteydessä osallistujat selvittävät asianmukaisia vaihtoehtoja korvausjärjestelmän rahoittamiseksi kansainvälisen oikeuden mukaisesti, jotta Venäjän hyökkäyksen uhreille voitaisiin maksaa nopeasti ja asianmukaisesti korvaus vahingoista, menetyksistä tai oikeudenloukkauksista, jotka heille on hyökkäyksestä aiheutunut.
  5. Osallistujat tunnustavat pakotteiden merkityksen rajoitettaessa Venäjän federaation mahdollisuutta saada hyökkäyksessään käyttämiään varoja, tavaroita, teknologiaa ja palveluja, heikennettäessä Venäjän tulovirtoja ja estettäessä uusia hyökkäyksiä. Suomi on edelleen sitoutunut kohdistamaan voimakkaita rajoitustoimenpiteitä ja vientivalvontaa Venäjän talouden eri sektoreihin ja niihin Venäjän federaatiossa ja sen ulkopuolella toimiviin tahoihin, jotka tukevat sotaa, hyötyvät siitä tai auttavat kiertämään pakotteita kolmansissa maissa. Suomi jatkaa EU:n kautta määrätietoisia toimia, joilla ylläpidetään pakotepainetta Venäjää kohtaan ja puututaan rajoitustoimenpiteiden kiertämiseen sen kaikissa muodoissa. Lisäksi Suomi toimii yhteistyössä Ukrainan kanssa ja jakaa sen kanssa asiantuntemusta EU:n rajoitustoimenpiteitä, niiden täytäntöönpanoa sekä pakotteiden välttämisen ja kiertämisen torjuntaa koskevissa asioissa.
  6. Osallistujat antavat toisilleen asianmukaiset ja ajantasaiset tiedot pakotteiden perusteista sekä muut tarvittavat tiedot kulloistenkin velvoitteiden ja kansallisten säädösten mukaisesti.
  7. Osallistujat antavat toisilleen keskinäistä oikeusapua noudattaen voimassa olevia instrumentteja kansainvälisestä oikeudellisesta yhteistyöstä rikosasioissa.

VII. JÄLLEENRAKENNUKSEN JA RAHOITUKSEN TUKEMINEN

Suomi on sitoutunut auttamaan ukrainalaisia maansa jälleenrakentamisessa. Suomen tuki on vankkumatonta, pysyvää ja pitkäaikaista. Vahva suhde Suomen ja Ukrainan välillä luo osaltaan uskottavat ja kestävät puitteet, jotka turvaavat Ukrainan vaurauden tulevaisuudessa. Osallistujat syventävät ja vahvistavat yhteistyötään ottaen huomioon Ukrainan kansan kehittyvät tarpeet. Osallistujien yhteiset ponnistukset tukevat Ukrainaa sen euroatlanttisella tiellä. Suomi on sitoutunut osallistumaan Ukrainan jälleenrakentamiseen laajalla rintamalla sekä luomaan edellytyksiä yksityisen sektorin toiminnalle Ukrainassa. Ukrainan talouden elpyminen hyödyttää koko maailmantaloutta.

  1. Suomi laatii parhaillaan Ukrainaa varten kansallista jälleenrakennussuunnitelmaa, jossa Suomen Ukrainalle antama tukikokonaisuus kuvaillaan pääpiirteittäin. Joulukuussa 2023 julkaistu suunnitelman ensimmäinen osa keskittyy keinoihin, joilla mahdollistetaan suomalaisyritysten osallistuminen jälleenrakennustyöhön. Suunnitelman toisessa osassa tullaan käsittelemään valtionhallinnon ja sidosryhmien osallistumista jälleenrakentamiseen laajemmin, erityisesti kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun kautta.
  2. Ukraina on Suomen suurin kehitysyhteistyökumppani. Kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun budjetti vuosiksi 2024–2028 on määrältään 290 miljoonaa euroa. Osallistujat ovat vakaasti päättäneet tehostaa yhteistyötään useilla aloilla. Suomen hallitus on päättänyt tukea Ukrainan jälleenrakentamista useilla eri toimenpiteillä. Oikeusvaltiota tukevien rakenteiden vahvistaminen ja korruption torjunta otetaan huomioon kaikissa tuen muodoissa.
  3. Finnveran, Suomen kansallisen vientiluottolaitoksen, vientirahoitusvälineiden käyttö mahdollistetaan siten, että Suomen valtio korvaa mahdolliset luottotappiot 50 miljoonan euron rajaan saakka. Finnvera on myös valmis selvittämään mahdollisuuksia myöntää Ukrainaan tehtäville investoinneille investointitakuita poliittisten riskien kattamiseksi.
  4. Suomen kehitysrahoittajan, Finnfundin, omaa pääomaa korotetaan 25 miljoonalla eurolla. Finnfundin investointiriski Ukrainassa katetaan valtion erityisriskirahoituksella, jonka määrä on enintään 80 % riskin määrästä.
  5. Finnpartnership-ohjelmaan myönnetään vuosiksi 2024–2027 lisärahoitusta yhteensä 8 miljoonan euron arvosta. Ohjelmalla tuetaan Ukrainan yhteiskuntaa tarjoamalla Ukrainassa toimiville suomalaisyrityksille tukea liikekumppanuuksiin ja investointien valmisteluun. Hankkeilla pyritään edistämään pitkäaikaista liiketoimintaa ja pitkäaikaisia kumppanuuksia Ukrainassa.
  6. Suomen hallitus selvittää erityisriskipääoman myöntämistä kattamaan Investointituki kehittyville maille -rahoitusinstrumentin (Public Sector Investment Facility, PIF) tarpeita. Ukrainan kanssa käynnistetään neuvottelut PIF-puitesopimuksesta. Jos niin sovitaan, perustetaan ja valmistellaan uusi sekaluottoinstrumentti, Ukraine Investment Facility (UIF), joka mahdollistaa 50 miljoonan euron arvosta hankkeita vuosina 2025–2026 PIF:n periaatteiden mukaisesti.
  7. Suomi vahvistaa sitoutuneensa kanavoimaan rahoitusta Ukrainan jälleenrakentamiseen kansainvälisten rahoituslaitosten kautta. Helmikuusta 2022 alkaen Suomi on sitoutunut antamaan 97 miljoonaa euroa lisää tukea Maailmanpankin välityksellä, 5,3 miljoonaa euroa Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin (EBRD) välityksellä, 5 miljoonaa euroa Euroopan investointipankin (EIB) välityksellä ja 5 miljoonaa euroa Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiön (Nefco) välityksellä. Lisäksi Suomi on sitoutunut pääomittamaan Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankkia 50 miljoonalla eurolla.

VIII. YHTEISTYÖ VENÄJÄN MAHDOLLISEN ASEELLISEN HYÖKKÄYKSEN YHTEYDESSÄ TULEVAISUUDESSA

  1. Jos Venäjä tulevaisuudessa hyökkää aseellisesti Ukrainaa vastaan, osallistujat neuvottelevat keskenään jommankumman osallistujan pyynnöstä 24 tunnin kuluessa kahdenvälisesti tai muiden kummankin osallistujan sopiviksi katsomien kanavien välityksellä päättääkseen asianmukaisista jatkotoimista.
  2. Suomi antaa oikeudellisten ja perustuslaillisten edellytystensä mukaisesti nopeaa ja jatkuvaa turvallisuusapua, mukaan lukien nykyaikaiset sotilastarvikkeet maa-, meri- ja ilmapuolustusta varten. Lisäksi Suomi antaa taloudellista apua, määrää taloudellisia ja muita kustannuksia Venäjän korvattaviksi ja sopii kuulevansa Ukrainaa sen tarpeista sen käyttäessä oikeuttaan puolustautua YK:n peruskirjan 51 artiklan mukaisesti.
  3. Varmistaakseen mahdollisimman laajan ja tehokkaan yhteisen vastaamisen mahdollisiin aseellisiin hyökkäyksiin tulevaisuudessa osallistujat voivat muuttaa näitä määräyksiä noudattaakseen sellaista järjestelmää, josta ne mahdollisesti sopivat myöhemmin muiden kansainvälisten kumppaniensa kanssa, mukaan lukien G7-julistuksen osallistujat.

IX. NEUVOTTELU, KOORDINOINTI JA UUDELLEENARVIOINTI

  1. Tämän turvallisuussitoumuksia koskevan sopimuksen täytäntöönpanon helpottamiseksi ja jatkuvan strategisen vuoropuhelun varmistamiseksi järjestetään asianmukaiset osallistujien väliset neuvottelurakenteet.
  2. Osallistujat nimeävät tarvittaessa valtuutetut elimet kehittämään ja panemaan täytäntöön kahdenvälisiä järjestelyjä tässä sopimuksessa määriteltyjen yhteistyöalojen mukaan.
  3. Tätä sopimusta arvioidaan jatkuvasti uudelleen tarkoituksena seurata sen täytäntöönpanon edistymistä, keskittyen erityisesti vastuuvelvollisuuden ja avoimuuden noudattamisen varmistamiseen.

X. LOPPUMÄÄRÄYKSET

  1. Tätä sopimusta voidaan milloin tahansa osallistujien keskinäisellä suostumuksella muuttaa ja täydentää, muun muassa lisäämällä sopimukseen liitteitä.
  2. Osallistujien väliset riidat, jotka johtuvat tämän sopimuksen tulkinnasta ja/tai täytäntöönpanosta, ratkaistaan sovinnollisesti osallistujien välisillä neuvotteluilla tai keskusteluilla.
  3. Tämä sopimus tulee voimaan, kun osallistujat ovat allekirjoittaneet sen, ja se on voimassa kymmenen vuotta allekirjoittamispäivästä.
  4. Osallistujat voivat yhdessä päättää pidentää tämän sopimuksen voimassaoloa ilmoittamalla asiasta vähintään 6 kuukautta ennen kymmenvuotisen voimassaoloajan päättymistä.
  5. Samalla osallistujat ovat G7-julistuksen mukaisesti yksimielisiä siitä, ettei tämä sopimus vaikuta Ukrainan pyrkimyksiin edetä tiellä kohti tulevaa Nato-jäsenyyttä.
  6. Jos Ukrainasta tulee Naton jäsen ennen tämän sopimuksen voimassaolon päättymistä, osallistujat päättävät, minkälainen asema sopimuksella on tulevaisuudessa.
  7. Kumpikin osallistuja voi irtisanoa tämän sopimuksen ilmoittamalla asiasta kirjallisesti toiselle osallistujalle. Sopimuksen voimassaolo päättyy 6 kuukauden kuluttua tällaisen ilmoituksen vastaanottamispäivästä. Sopimuksen voimassaolon päättyminen ei vaikuta sellaisten meneillään olevien toimintojen tai hankkeiden toteuttamiseen, joista on päätetty ennen sopimuksen voimassaolon päättymispäivää, jolleivät osallistujat toisin päätä.

Allekirjoitettu Kiovassa 3. päivänä huhtikuuta 2024 kahtena kappaleena englannin ja ukrainan kielellä, jos syntyy tulkintaeroja, englanninkielinen teksti on ratkaiseva.

Suomen puolesta:

Alexander Stubb
Presidentti

Ukrainan puolesta:

Volodymyr Zelenskiy
Presidentti

Muut kielet

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tasavallan presidentin kanslia

President Stubb deltar i nationella veterandagens riksomfattande huvudfest i Vasa22.4.2024 10:23:54 EEST | Tiedote

Republikens presidents kansli Pressmeddelande 22/2024 22.4.2024 Republikens president Alexander Stubb deltar med sin maka Suzanne Innes-Stubb i nationella veterandagens riksomfattande huvudfest i Vasa lördagen den 27 april. Under besöket kommer president Stubb att träffa veteraner och vara huvudtalare på festen som äger rum i Botniahallen. Efter detta kommer presidentparet att träffa allmänheten på Vasa torg cirka kl. 15.30.

Presidentti Stubb osallistuu kansallisen veteraanipäivän valtakunnalliseen pääjuhlaan Vaasassa22.4.2024 10:23:54 EEST | Tiedote

Tasavallan presidentin kanslia Tiedote 22/2024 22.4.2024 Tasavallan presidentti Alexander Stubb ja hänen puolisonsa Suzanne Innes-Stubb osallistuvat kansallisen veteraanipäivän valtakunnalliseen pääjuhlaan Vaasassa lauantaina 27. huhtikuuta. Vierailun aikana presidentti Stubb tapaa veteraaneja ja pitää juhlapuheen Botniahallissa järjestettävässä tilaisuudessa. Tämän lisäksi presidenttiparin ohjelmassa on kansalaistapaaminen Vaasan torilla noin klo 15.30.

President Stubb to attend the National Veterans’ Day main event in Vaasa22.4.2024 10:23:54 EEST | Press release

Office of the President of the Republic of Finland Press release 22/2024 22 April 2024 President of the Republic of Finland Alexander Stubb and his spouse Suzanne Innes-Stubb will attend the main event of the annual National Veterans’ Day in Vaasa on Saturday 27 April. During his visit, President Stubb will meet with veterans and be the keynote speaker at the ceremony taking place at the Botniahall Arena. After this, the presidential couple will meet the public at Vaasa Market Square at approximately 15.30.

President Stubbs statsbesök i Sverige fokuserar på försvaret och säkerheten, det breda samarbetet mellan Finland och Sverige och den gröna omställningen17.4.2024 17:22:03 EEST | Tiedote

Republikens presidents kansli Pressmeddelande 21/2024 17.4.2024 Republikens president Alexander Stubb och hans maka Suzanne Innes-Stubb avlägger statsbesök i Sverige den 23–24 april 2024 på inbjudan av kung Carl XVI Gustaf. Besöket är inriktat på att vidareutveckla samarbetet mellan Finland och Sverige i det rådande säkerhetspolitiska läget, både bilateralt och som medlemmar i Nato. Att främja samarbetet mellan finska och svenska företag för att stärka ländernas globala konkurrenskraft och påskynda den gröna omställningen står också på agendan. Programmet i Stockholm inleds på tisdag morgon den 23 april med att kungafamiljen tar emot presidentparet vid en officiell ceremoni. Ceremonin utanför Kungliga slottet äger rum klockan 10 lokal tid och allmänheten ombeds vara på plats senast klockan 9.30. Efter välkomstceremonin besöker president Stubb Sveriges riksdag där han träffar riksdagens talman Andreas Norlén och håller ett anförande för ledamöterna i riksdagen. Efter besöket i riksdagen

Presidentti Stubbin valtiovierailulla Ruotsissa esillä puolustus ja turvallisuus, Suomen ja Ruotsin laaja-alainen yhteistyö sekä vihreä siirtymä17.4.2024 17:22:03 EEST | Tiedote

Tasavallan presidentin kanslia Tiedote 21/2024 17.4.2024 Tasavallan presidentti Alexander Stubb tekee puolisonsa Suzanne Innes-Stubbin kanssa valtiovierailun Ruotsiin 23.–24. huhtikuuta 2024 kuningas Kaarle XVI Kustaan kutsusta. Vierailulla painottuvat Suomen ja Ruotsin yhteistyön tiivistäminen entisestään vallitsevassa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa niin kahdenvälisesti kuin puolustusliitto Naton jäseninäkin. Esillä on myös suomalaisten ja ruotsalaisten yritysten yhteistyön edistäminen maiden globaalin kilpailukyvyn vahvistamiseksi ja vihreän siirtymän vauhdittamiseksi. Kuningasperhe ottaa presidenttiparin vastaan valtiovierailuun kuuluvin seremonioin tiistaiaamuna 23. huhtikuuta Tukholmassa. Tilaisuutta on mahdollista seurata Kuninkaanlinnan sisäpihalla kello 10 paikallista aikaa. Yleisöä pyydetään saapumaan paikalle kello 9.30 mennessä. Vastaanottoseremonioiden jälkeen presidentti Stubb vierailee Ruotsin valtiopäivillä ja tapaa valtiopäivien puhemies Andreas Norlénin. Keskust

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye