Heikentynyt kestävyyskunto nuorena on yhteydessä alentuneeseen työkykyyn läpi aikuisiän
Jyväskylän yliopistossa tehty seurantatutkimus osoittaa ensi kertaa nuoruusiän kestävyyskunnon ja aikuisiän työkyvyn yhteyden. Nuoruuden heikentynyt kestävyyskunto oli yhteydessä sekä alentuneeseen työkykyyn että suurempaan sairauspoissaolojen määrään. Heikentyneen kestävyyskunnon vaikutus ulottui aina työuran loppuun, mikä ennustaa mittavia kuluja yhteiskunnalle.
Pitkässä, 45-vuotisessa seurantatutkimuksessa koehenkilöiden fyysinen kunto mitattiin koulun kuntotesteillä heidän ollessaan 12–19-vuotiata. Työkykyä seurattiin itsearvioituna kahdesti työuran aikana 37–44- ja 57–64-vuotiaana.
Nuoruuden heikentynyt kestävyyskunto oli yhteydessä sekä alentuneeseen työkykyyn että suurempaan sairauspoissaolojen määrään työuran keskivaiheilla. Lisäksi havaittiin yhteys nuoruusiän kestävyyskunnon ja työuran lopun työkyvyn välillä. Heikentyneellä lihaskunnolla tai korkealla painoindeksillä ei ollut kestävyyskunnon tapaan yhteyttä myöhempään työkykyyn.
Tutkimus osoittaa ensi kertaa nuoruusiän kestävyyskunnon ja työkyvyn yhteyden työssäkäyvillä henkilöillä ja se on julkaistu arvostetussa JAMA Network Open tiedelehdessä. Ilmiöstä on saatu aiemmin viitteitä tutkimalla ruotsalaismiesten armeijan kutsunnoissa mitatun kunnon ja rekisteritiedoista saadun ennenaikaisen työkyvyttömyyden yhteyttä.
Väitöskirjatutkija Perttu Laakson mukaan tulos on huolestuttava, vaikkakin työkyky on ilmiönä monitahoinen ja siihen vaikuttaa useat tekijät.
“Tulos huolettaa, koska tutkimuksessa mukana olleet henkilöt edustavat 1960-luvun taitteessa syntynyttä ikäluokkaa, jonka kestävyyskunnon keskimääräisen tason on osoitettu olevan korkeampi kuin myöhempien ikäluokkien.
"Voidaan siis olettaa, että nykynuorilla alentuneen työkyvyn riski on jopa korkeampi”, Laakso sanoo.
Alentunut työkyky, sairauspoissaolot ja ennenaikainen eläköityminen heikentävät yksilöiden koettua elämänlaatua ja muodostavat myös merkittävän kansantaloudellisen taakan.
Koska lasten ja nuorten kunto on vahvasti polarisoitunut, Laakso korostaa fyysisen kunnon seurannan tärkeyttä kouluissa. Lasten ja nuorten kestävyyskunnon parantamiseksi Laakso kannustaa lisäämään arkiliikuntaa niin yksin, kavereiden kuin perheen kesken.
“Lisäksi olisi tärkeää, että liikuntaseurat kannustaisivat nuoria jatkamaan liikuntaharrastusta tarjoamalla matalan kynnyksen harrastuksia kilpaurheilun rinnalle.”
Pakollisen koululiikunnan lisäämisestä tulisi Laakson mukaan myös keskustella.
Alkuperäinen artikkeli:
Laakso PTT, Ortega FB, Huotari P, Tolvanen AJ, Kujala UM, Jaakkola TT. Adolescent cardiorespiratory fitness and future work ability. JAMA Network Open. 2024;7(3):e243861.
Lisätietoja:
Perttu Laakso
perttu.laakso@hotmail.com
+358503209797
Yhteyshenkilöt
Katri LehtovaaraViestinnän asiantuntija, Liikuntatieteellinen tiedekunta
Puh:+358504750815katri.lehtovaara@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitös: Kielitaidon testaamisen tulisi mitata ymmärrettävyyttä, ei äidinkielisyyttä2.5.2025 12:55:04 EEST | Tiedote
MA Sheryl Cooke tutki väitöstutkimuksessaan, miten englannin kielen maailmanlaajuinen käyttö lingua francana haastaa perinteiset tavat testata kielitaitoa. Hänen mukaansa kielitaidon arvioinnissa tulisi painottaa vähemmän äidinkielenään puhuvien normien mukaista ilmaisua ja enemmän viestinnän toimivuutta kansainvälisissä, todellisissa vuorovaikutustilanteissa.
Mikä tekee kodista kodin? Tuore filosofian väitöskirja tutkii kodin merkityksellisyyttä kokemuksena29.4.2025 13:43:17 EEST | Tiedote
Mikä saa kodin tuntumaan kodilta? Miksi taas kaikki asuinpaikat eivät tunnu kodilta? YTM Olli-Pekka Paanasen väitöstutkimus tarkastelee, miten kokemus kodista rakentuu, millainen on kodin ja asumisen välinen suhde ja miten tunnesiteet kotia kohtaan rakentuvat.
Perinnöllinen lihasvoima pienentää riskiä kuolla sydän- ja verisuonitauteihin29.4.2025 10:26:45 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa toteutetussa tutkimuksessa havaittiin, että miehillä, joilla oli parempaa lihasvoimaa tukeva geeniperimä, oli matalampi riski kuolla sydän- ja verisuonitauteihin. Tämä yhteys oli riippumaton aikuisiän vapaa-ajan fyysisen aktiivisuuden määrästä ja muista elämäntapoihin liittyvistä tekijöistä.
Väitöstutkimus paljastaa Raamatun kymmenen käskyn roolin yhteiskunnan muodostumisessa klassikkoteoksen valossa25.4.2025 10:39:50 EEST | Tiedote
Mikä tekee yhteiskunnastamme mahdollisen? YTM Jukka Ruokanen selvitti väitöskirjassaan, millaiset tekijät tukevat sosiaalisuuden, yhteisöjen ja yhteiskunnan olemassaoloa saksalaisen politiisen filosofin ja oikeusoppineen Johannes Althusiuksen teoksessa Politica Methodice Digesta. Althusiuksen mukaan yhteiskunta ei synny vain ihmisten toiminnan tai luonnollisten syiden seurauksena – myös Jumalan toimet, kuten kymmenen käskyä, ovat olennaisia yhteiselomme aikaansaamiseksi.
Kansainvälinen konferenssi rakentaa tulevaisuudenuskoa ja selviytymiskykyä23.4.2025 11:00:47 EEST | Tiedote
Ympäristökysymysten lisäksi aikamme yhteiskunnat kamppailevat monimutkaisten sosiaalisten haasteiden kanssa. Lapset, nuoret ja heidän perheensä ovat usein ensimmäisiä, joita tämän hetken yhteiskunnalliset haasteet koettelevat.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme