Kehysriihestä ei rakenneta kasvuriihtä ilman maahanmuuttoa

Suomen menestys perustuu osaamiseen ja osaajiin. Jo nyt vuodesta 2000 lähtien Suomessa työllisten määrän lisäys on syntynyt yksinomaan maahanmuuttajataustaisista työllisistä. Joka kymmenes diplomi-insinööri on jo nyt kansainvälinen, ja esimerkiksi ICT-alan kasvusta viidesosa on ollut maahanmuuttajien aikaansaamaa vuodesta 2010 eteenpäin. 

Osaavan työvoiman heikko saatavuus hidastaa yritysten kasvua ja kansainvälisiä osaajia tarvitaankin lisää työmarkkinoille. Tämän edistämiseksi Suomesta on tehtävä heille houkuttelevampi maa asua ja tehdä töitä. 

– Suomeen tarvitaan esimerkiksi uusi maahanmuuttoväylä, joka tarjoaisi merkittävän edun pysyvää asuinpaikkaa etsiville maahanmuuttajille.  Väylä voisi tarjota Kanadan tapaan maahanmuuttajille mahdollisuuden saada välittömästi pysyvä oleskelulupa, minkä ansiosta tulevaisuutta voi suunnitella pitkällä aikavälillä, toteaa Tekniikan akateemiset TEKin toiminnanjohtaja Jari Jokinen. 

Valinnat ehdotettuun väylään tehtäisiin pisteyttämällä. Pisteitä voisi saada esimerkiksi osaamisesta työvoimapula-aloilla, koulutuksesta ja kielitaidosta. Tällä keinolla kansainvälisiä lahjakkuuksia houkutellaan Suomeen heidän ura- ja kotoutumispotentiaalinsa perusteella.  

Tärkeää olisi myös parantaa Suomen pitovoimaa niin, että täällä jo olevat ammattilaiset voisivat ja haluaisivat jäädä työskentelemään Suomeen. Esimerkiksi Suomessa kouluttautuneista kansainvälisistä opiskelijoista vain 43 prosenttia arvelee jäävänsä Suomeen valmistumisen jälkeen. 

Leikkaussakset pidettävä irti suomalaisesta osaamisesta 

Riihessä haettavat mittavat säästökohteet tulee löytää sellaisilta alueilta, jossa ne eivät leikkaa tulevaisuuden kasvusta. Myös mahdollisten veronkorotuksen kohteita on mietittävä taiten, että ne eivät hidasta entisestään verkkaista nousua talouden taantumasta.  

– Pahinta myrkkyä kasvulle olisivat leikkaukset osaamiseen ja tieteeseen, Jokinen painottaa. 

Suomen tulevan menestyksen kannalta on tärkeää, että hallitus pitää kiinni parlamentaarisesti sovitusta tutkimus-, kehitys- ja innovaatioinvestointien neljän prosentin osuudesta bruttokansantuotteesta. 

– TKI-toiminnan tekemiseen tarvitaan korkeasti koulutettuja osaajia. Jotta neljän prosentin tavoite voidaan toteuttaa, ei meillä ole varaa leikata osaamisesta piiruakaan. Sen sijaan maahanmuuton lisäksi on lisättävä korkeakoulutusta ja pidettävä huolta jatkuvan oppimisen mahdollisuuksista, Jokinen sanoo.