Raportti: Orpon hallituksen yhdeksästä työmarkkinauudistuksesta on kussakin Pohjoismaassa voimassa vain 2–4
4.4.2024 10:00:00 EEST | Uuden talousajattelun keskus UTAK ry | Tiedote
VTT Ilkka Kärrylän raportissa vertaillaan työmarkkinasääntelyn kaikkia olennaisimpia sektoreita suurimmissa Pohjoismaissa.

Käynnissä olevan työmarkkinakonfliktin ytimessä on ollut kysymys siitä, ovatko Petteri Orpon hallituksen toteuttamat ja kaavailemat muutokset muiden Pohjoismaiden linjan mukaisia vai niistä selvästi eroavia. VTT Ilkka Kärrylän tekemän tuoreen vertailun mukaan muutoksia on vaikea perustella sillä, että ne edustaisivat muissa Pohjoismaissa vallitsevaa linjaa:
”Orpon hallituksen yhdeksästä keskeisestä muutoksesta vain 2–4 on voimassa kussakin Pohjoismaassa. Pääosa Orpon hallituksen kaavailemista muutoksista on jossain muodossa saatettu voimaan jossakin Pohjoismaassa, mutta missään muussa maassa ne eivät ole olleet kaikki samaan aikaan voimassa”, Kärrylä toteaa.
Aiemmin työmarkkinoiden yksittäisiä osa-alueita on vertailtu erilaisissa selvityksissä, mutta laajaa kokonaisvertailua ei ole ollut saatavilla. Ajatuspaja UTAKin julkaisemassa raportissa “Pohjoismainen malli ja sen neljä poikkeusta – työmarkkinoiden instituutiot Norjassa, Ruotsissa, Suomessa ja Tanskassa” vertaillaan työmarkkinasääntelyn kaikkia olennaisimpia sektoreita suurimmissa Pohjoismaissa.
”Joiltain osin Orpon hallituksen uudistukset menevät jopa pidemmälle kuin missään muussa Pohjoismaassa. ”Näin on erityisesti työttömyysturvan heikennysten, kollektiivisten irtisanomisten helpottamisen sekä työtaisteluoikeuden ja sovitteluviranomaisen toiminnan lakisääteisen rajaamisen suhteen”, Kärrylä jatkaa.
Raportissa todetaan, että hallitusohjelmaan sisältyvän työmarkkinaohjelman suurin ero muihin Pohjoismaihin verrattuna liittyy kuitenkin ohjelman poikkeukselliseen laajuuteen ja valmistelutapaan.
”Missään muussa Pohjoismaassa ei kerralla ole pantu toimeen näin laajasti työmarkkinoiden valtasuhteita muuttavaa ohjelmaa. Erityisen olennaista on se, että molemmat työmarkkinaosapuolet eivät ole olleet ohjelman valmistelussa mukana. Tämä on hallituksen työmarkkinaohjelman isoin irtiotto Pohjoismaisesta perinteestä”, Kärrylä arvioi.
Ilkka Kärrylän raportin julkistamistilaisuus pidetään Helsingissä 4.4.2024.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ilkka Kärrylä
Puh:050 523 7267ilkka.karryla@utu.fiLauri HolappaToiminnanjohtaja
Puh:0442486540lauri.holappa@utak.fiLiitteet
Linkit
Uuden talousajattelun keskus
Uuden talousajattelun keskus (UTAK) on progressiivinen ajatuspaja, jonka pyrkimyksenä on keynesiläisen hyvinvointivaltion päivittäminen 2020-luvulle. UTAKin yhteiskunnallisia tavoitteita ovat demokratia, täystyöllisyys, tasa-arvo, kestävä kehitys sekä pienet varallisuus- ja tuloerot.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Uuden talousajattelun keskus UTAK ry
UTAK selvitti Suomen tulevaisuuden tärkeimmät kasvualat16.4.2026 09:00:00 EEST | Tiedote
Suomen tavaraviennin kannalta tärkeimmät kasvualat löytyvät kemianteollisuudesta, metallituotteista, konepajateollisuudesta, optisista instrumenteista sekä mittaamisteknologioista selviää Uuden talousajattelun keskuksen (UTAK) ja The Vienna Institute for International Economic Studies (wiiw) -instituutin Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitralle tekemästä ”Paluu huipulle vaatii tarkkuutta” -selvityksestä.
Selvitys: Velkajarrun edellyttämä sopeutus heikentää taloutta arvioitua enemmän – veronkorotuksilla pienimmät kielteiset vaikutukset9.4.2026 10:30:00 EEST | Tiedote
Uuden talousajattelun keskuksen (UTAK) tuoreen ”Talouden turvavyö vai kasvun jarru?” -selvityksen mukaan julkisiin menoihin kohdistuvat leikkaukset heikentävät Suomen taloutta oletettua enemmän ja pidempään. Ensi vaalikaudella finanssipoliittisten sääntöjen edellyttämä sopeutus olisikin järkevintä tehdä pääosin veronkorotusten avulla. Lisäksi sopeutusten vastapainona tarvittaisiin kasvua ja työllisyyttä tukevia investointitoimenpiteitä.
Julkistus: Ensi vaalikauden sopeutusten vaikutukset kasvuun ja julkiseen velkaan7.4.2026 10:38:07 EEST | Kutsu
Seuraavalle hallituskaudelle suunnitellaan historiallisesti poikkeuksellisia 8–11 miljardin euron säästötoimia. Säästöt esitetään julkisuudessa välttämättöminä, mutta niiden seurauksista ei ole toistaiseksi esitetty juuri minkäänlaisia arvioita. Uuden talousajattelun keskuksen 9.4. julkistettavan raportin myötä tilanteeseen tulee muutos.
UTAK: Valtion omaisuutta myytävä miljardeilla, jos finanssipolitiikan sääntöihin ei saada helpotuksia6.3.2026 12:19:14 EET | Tiedote
Uuden talousajattelun keskuksen toiminnanjohtaja Lauri Holappa sekä SAK:n pääekonomisti Patrizio Lainà vaativat uudessa Talous & Yhteiskunta -lehdessä ilmestyneessä artikkelissaan muutoksia Suomen talouspolitiikkaa ohjaavaan säännöstöön.
Otto Kyyrönen UTAKin pääekonomistiksi2.2.2026 11:26:11 EET | Tiedote
Uuden talousajattelun keskuksen uudeksi pääekonomistiksi on valittu Otto Kyyrönen. Kyyrönen siirtyy UTAKiin SOSTEn pääekonomistin paikalta. UTAKissa Kyyrönen vastaa finanssipolitiikan analyysityöstä yhdessä toiminnanjohtaja Lauri Holapan kanssa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme