Tuore tutkimus valottaa pienillä lapsilla esiintyvien pahanlaatuisten aivokasvainten toimintamekanismeja

Yleensä kasvaimen kehittyminen vie paljon aikaa ja kehittyminen perustuu solujen perimässä eli DNA:ssa vähitellen kertyviin mutaatioihin eli muutoksiin. Epätyypilliset teratoidi/rabdoidi- eli AT/RT-kasvaimet ovat tästä harvinainen poikkeus. Niissä yhden geenin inaktivaatio johtaa erittäin aggressiivisten kasvainten muodostumiseen.

AT/RT-kasvain on harvinainen, lähinnä pienillä lapsilla esiintyvä keskushermoston embryonaalinen aivokasvain. Yhdysvalloissa AT/RT todetaan keskimäärin 73 henkilöllä vuosittain. Alle 1-vuotiailla se on yleisin keskushermostokasvain, ja se kattaa 40–50 % diagnooseista tässä ryhmässä. AT/RT-potilaan ennuste on huono, sillä leikkauksen jälkeinen elinaika on keskimäärin vain 11–24 kuukautta.

Tampereen yliopiston ja yliopistollisen sairaalan yhteisessä tutkimuksessa selvitettiin, miten DNA-metylaation muutokset kytkeytyvät solujen toiminnan häiriintymiseen ja syövän kehittymiseen. DNA-metylaatiolla tarkoitetaan metyyliryhmän kiinnittymistä DNA-emäkseen. DNA metylaatio on osa solujen normaalia geenisäätelyä, ja siinä tapahtuu paljon muutoksia aivojen kehityksen aikana.

Tutkimuksessa havaittiin, että DNA-metylaatio häiritsee monien sellaisten geenisäätelijöiden toimintaa, jotka normaaleissa olosuhteissa ohjaavat keskushermoston solujen erilaistumista ja kypsymistä aivojen kehittymisen aikana. Näin soluerilaistuminen ei voi edetä normaalisti, mikä edesauttaa jatkuvaa solujakautumista ja kasvaimen syntyä.

Tutkimuksessa löydettiin myös useita solujen erilaistumista sääteleviä ja syövän kehittymistä estäviä geenejä, joiden säätelyalueilla esiintyy DNA-metylaatiota ja jotka ovat hiljennettyjä AT/RT:issä. Löydösten pohjalta pystytään selvittämään tarkemmin, miten AT/RT-solujen säätely on tarkalleen ottaen häiriintynyt ja mitkä geenit ovat osallisena kasvaimen pahanlaatuistumisessa.

– Yhdessä nämä tulokset antavat entistä paremman kuvan AT/RT:n kehittymisestä ja pahanlaatuisuuden syistä. Tulevaisuudessa ne auttavat löytämään uusia hoitokeinoja tähän aggressiivisen tautiin, Tampereen yliopiston dosentti Kirsi Rautajoki sanoo.

Tampereen yliopiston puolelta tutkimus suoritettiin pääasiassa Kirsi Rautajoen ja professori Matti Nykterin tutkimusryhmissä. Tampereen yliopistollisesta sairaalasta hankkeen avainhenkilöitä olivat lastentautien lääkäri, LT Kristiina Nordfors, neurokirurgi dosentti Joonas Haapasalo ja neuropatologi, dosentti Hannu Haapasalo.

Tutkimus on julkaistu Life Science Alliance lehdessä 18. maaliskuuta 2024.