Vakava aivorappeumatauti voi puhjeta aikaisemmin virusinfektion laukaisemana
Virusinfektio voi laukaista aivojen rappeumataudin ja pahentaa oireita, jos henkilöllä on taudille altistava geenimuoto, selvisi Helsingin yliopiston johtamassa tutkimuksessa. Geenimuutos heikentää elimistön immuunipuolustusta.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että pohjoismaissa yleinen geenimuutos haittaa kudosten mitokondrioiden vastikään löydettyä toimintoa virusinfektioiden havaitsijoina ja immuunivasteen herättäjinä.
– Tutkimassamme aivotaudissa virusinfektio voi johtaa merkittävästi aikaisempaan taudin puhkeamiseen ja muuttaa oireiden laatua. Taustalla oleva mekanismi liittyy mitokondrioiden puutteelliseen toimintaan viruspuolustuksessa, akatemiaprofessori, tutkimusta johtanut Anu Suomalainen-Wartiovaara vahvistaa.
Tutkimuksen mukaan geenimuutos vaikuttaa mitokondrioiden perimää kahdentavan POLG-entsyymin toimintaan, mikä hidastaa virusinfektion havaitsemista elimistössä. Tästä seuraa viivästynyt, vaikea tulehdusreaktio ja aivojen ja maksan vauriota.
Tutkimuksen tulokset on juuri julkaistu kansainvälisesti johtavassa Nature-tiedelehdessä.
Viikinkiaikainen geenimuutos muokkaa viruspuolustusta
Aivojen ja maksan sairautta aiheuttava geenimuoto on peräisin ajallisesti kaukaa, jo viikinkiajalta. Se on säilynyt vuosituhannen ajan Euroopasta lähtöisin olevassa väestössä. Geenimuutos on yleinen erityisesti Suomessa ja Norjassa, joissa joka sadas henkilö kantaa sitä. Jos muutoksen perii molemmilta vanhemmilta, se johtaa MIRAS-tautiin (mitokondriaalinen resessiivinen ataksia syndrooma).
MIRAS-taudin puhkeamisikä on poikkeuksellisen vaihteleva, teini-iästä varhaisaikuisuuteen tai aina keski-ikään asti. Myös taudinkuva vaihtelee vaikeasta epilepsiasta liikehäiriöihin tai Parkinsonin tautiin.
Nyt julkaistut tulokset, jotka perustuvat useampiin erilaisiin tutkimusmalleihin ja lähestymistapoihin, viittaavat siihen, että virusinfektion ja hidastuneen immuunipuolustuksen yhteisvaikutus aiheuttaa vaikean MIRAS-muodon: teini-iässä ilmenevän epileptisen aivo- ja maksasairauden.
Uutta tietoa mitokondrioiden merkityksestä terveydelle
Mitokondrioilla on vastikään havaittu olevan tautien ilmenemiseen liittyviä, ulkoisilta ja sisäisiltä stressitekijöiltä suojaavia tehtäviä. Yksi tällaisista tehtävistä on herättää kehon puolustusjärjestelmä, kun virus infektoi elimistön.
– Tuloksemme osoittavat, että ulkoiset tekijät, kuten virusinfektiot, voivat vaikuttaa siihen, milloin ja millaisin oirein aivojen sairaus puhkeaa, tutkijatohtori Yilin Kang sanoo.
– Tällaisten riskitekijöiden tunnistaminen tarjoaa arvokkaita vaihtoehtoja hoitojen kehittämiselle. Tulokset korostavat myös mitokondrioiden merkitystä aivojen terveyden ylläpitäjänä, hän jatkaa.
Tutkimusta ovat rahoittaneet Jane ja Aatos Erkko Säätiö, Sigrid Juselius Säätiö, Suomen Akatemia, European Molecular Biology Organisation ja PolG Foundation.
Artikkeli: Kang Y, Hepojoki J, Maldonado RS, Mito T, Terzioglu M, Manninen T, Kant R, Singh S, Othman A, Verma R, Uusimaa J, Wartiovaara K, Kareinen L, Zamboni N, Nyman TA, Paetau A, Kipar A, Vapalahti O, Suomalainen A. Ancestral allele of DNA polymerase gamma modifies antiviral tolerance. Nature (2024). https://doi.org/10.1038/s41586-024-07260-z
Lisätietoja
Anu Suomalainen Wartiovaara
Akatemiaprofessori
Kantasolujen ja metabolian tutkimusohjelma, lääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto
Puh. +358 40 5936386
email: anu.wartiovaara@helsinki.fi
https://www.helsinki.fi/en/researchgroups/mitochondrial-medicine
Avainsanat
Tietoa Helsingin yliopistosta
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Kadotus vai toivo? Kolminaisuus pelastaa kaikki15.12.2025 11:25:44 EET | Tiedote
Eri uskonnoissa ja kristinuskon sisällä on hyvin monenlaisia käsityksiä ihmiskunnan lopullisesta kohtalosta. Tutkija, pastori Petri Tikan väitöstutkimus hakee vastausta kysymykseen kolminaisuusopista.
Ikääntyneiden ulkomailla syntyneiden syöpäkuolleisuus Suomessa syntyneitä matalampaa11.12.2025 08:30:00 EET | Tiedote
Suomessa asuvien ikääntyneiden maahanmuuttajien syöpäkuolleisuus on kokonaisuutena alhaisempi kuin Suomessa syntyneiden samanikäisten. Tietyissä syövissä kuolleisuus on kuitenkin korkeampaa.
Laajin tutkimus suomalaisnuorten ilmastoahdistuksesta: toivon ylläpitäminen avainasemassa11.12.2025 08:02:00 EET | Tiedote
Pelkkä ympäristövastuullinen käyttäytyminen voi lisätä nuoren ilmastoahdistusta, sillä ilmastonmuutosta ei voi yhden ihmisen voimin ratkaista. Sen sijaan nuorten toivoa ja uskoa yhteisöjen kykyyn toimia tulisi vahvistaa.
Koronarokotteet suojasivat erityisesti vaikealta koronataudilta11.12.2025 07:14:12 EET | Tiedote
Koronarokotteet tehosivat kaikissa ikäryhmissä ja vähensivät merkittävästi sairaalahoitoon ja tehohoitoon joutumista.
Ilmakuvista voidaan tekoälyn avulla saada tarkkaa tietoa metsien monimuotoisuudesta10.12.2025 09:40:07 EET | Tiedote
Metsien monimuotoisuudelle tärkeät haapapuut ja pystyyn kuolleet kelot voidaan tunnistaa luotettavasti avoimesta ilmakuva-aineistosta Helsingin ja Itä-Suomen yliopiston tutkijoiden kehittämillä menetelmillä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme