Ensimmäinen lapsipotilas sai uuden sukupolven rytmihäiriötahdistimen
8.4.2024 08:36:23 EEST | HUS | Tiedote
Uudessa lastensairaalassa on asennettu lapsipotilaalle Suomen ja Pohjoismaiden ensimmäinen ekstravaskulaarinen rytmihäiriötahdistin (EV-ICD). Tahdistinta käytetään henkeä uhkaavien kammioperäisten sydämen rytmihäiriöiden hoitoon. Lapsipotilaille näitä rytmihäiriötahdistimia on asennettu maailmanlaajuisesti alle kymmenen.
Lapsipotilailla yleisimmät sydänsairaudet ovat synnynnäisiä sydämen rakennevikoja. Rakenteellisten vikojen lisäksi erilaiset rytmihäiriöt ovat lapsilla ja nuorilla melko tavallisia. Valtaosa lapsilla esiintyvistä rytmihäiriöistä on hyvänlaatuisia. Vakavat kammioperäiset rytmihäiriöt ovat sen sijaan harvinaisia ja liittyvät tyypillisesti perinnöllisiin rytmihäiriösairauksiin, rakenteellisiin sydänvikoihin tai sydänlihaksen sairauksiin. Suomessa vakavien rytmihäiriöiden hoitoon suunniteltuja tahdistimia asennetaan alle viidelle lapselle tai nuorelle vuosittain.
Uuden sukupolven rytmihäiriötahdistin yhdistää perinteisen suonensisäisen ja uudemman ihonalaisen rytmihäiriötahdistimisen hyvät puolet. Laite hoitaa automaattisesti henkeä uhkaavan rytmihäiriön käyttämällä ylitahdistushoitoa tai antamalla defibrillaation eli sähköiskun sydämen ollessa kammiovärinässä. Äkillisten sydämen rytmin taukojen yhteydessä laite tahdistaa sydäntä, millä turvataan riittävä syke.
EV-ICD asennetaan kokonaan verisuoniston ja sydämen ulkopuolelle. Johto tunneloidaan rintalastan alle lähelle sydäntä. Asennustavalla vältetään monet perinteiseen rytmihäiriötahdistimeen liittyvät myöhäisongelmat, kuten laskimon tukkeutuminen ja verivälitteiset tahdistininfektiot. Ihonalaiseen rytmihäiriötahdistimeen verrattuna EV-ICD on monipuolisempi, pitempikestoisempi ja pienikokoisempi.
Rytmihäiriötahdistimen asennuksessa kyse elinikäisestä hoidosta
Tahdistimen asennus on aina iso päätös, sillä kyseessä on elinikäinen hoito ja lapsen kasvuun sekä muihin tekijöihin liittyen lapsipotilailla esiintyy myös aikuisväestöä enemmän hoitoon liittyviä ongelmia. Erityisesti suonensisäisten tahdistinjärjestelmien johtojen rajallinen kesto altistaa lapsena tahdistimen saaneen potilaan usealle riskialttiille tahdistinjohtojen vaihtotoimenpiteelle elämän aikana. Nykyisin nuorilla pyritäänkin mahdollisuuksien mukaan välttämään suonensisäisten tahdistinjärjestelmien käyttöä.
Ihonalainen rytmihäiriötahdistin on monesti hyvä vaihtoehto nuorille, koska sillä voidaan välttää suonensisäisiin johtojen vaihtoon liittyvät riskit. Laitteen haittapuolena on sen suuri koko ja rajalliset tahdistusominaisuudet. Myös itse tahdistimen käyttöikä on melko lyhyt verrattuna tavanomaisiin tahdistimiin, joten tahdistimen vaihto tarvitaan selvästi useammin.
”Lastenkardiologit ovatkin odottaneet pitkään tahdistinta, joka olisi kokonsa puolesta soveltuvampi lapsipotilaille ja jolla voitaisiin välttää suonensisäisiin johtoihin liittyvät ongelmat,” sanoo lastenkardiologi Ilkka Jaakkola HUSin Uudesta lastensairaalasta.
”Nyt asennettu uuden tyyppinen rytmihäiriötahdistin täyttää nämä vaatimukset. Kokemus tästä tahdistimesta lapsilla ja nuorilla on kuitenkin vielä hyvin rajallista. Potilaamme oli vasta maailman seitsemäs lapsi, jolle tällainen tahdistin asennettiin. Tulevaisuudessa nähdään täyttääkö tämä uusi tahdistinmalli sille asetetut odotukset erityisesti johtojen kestävyyden osalta,” Jaakkola jatkaa.
Toimenpide tehtiin Uuden lastensairaalan, Sydän- ja keuhkokeskuksen, Fimean ja tahdistinvalmistajan yhteistyönä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
lastenkardiologi Ilkka Jaakkola, p. 050 427 0930, ilkka.jaakkola@hus.fi, HUS Uusi lastensairaala
Linkit
Tietoa HUSista
HUS Helsingin yliopistollinen sairaala on Suomen suurin erikoissairaanhoidon toimija. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
HUSissa saa vuosittain hoitoa lähes 700 000 potilasta. Meillä työskentelee liki 27 000 ammattilaista potilaiden parhaaksi. Vastaamme erikoissairaanhoidon järjestämisestä Uudellamaalla. Lisäksi meille on keskitetty koko Suomen ja Etelä-Suomen yhteistyöalueen monien harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS – Vaikuttavinta hoitoa
HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Årsberättelse 2025: HUS lyckades balansera sin ekonomi och täcka sitt underskott från tidigare år2.4.2026 08:48:03 EEST | Pressmeddelande
HUS årsberättelse för 2025 har publicerats. Årsberättelsen anger vägen mot HUS strategiska mål under året och utvecklingsriktningen för den specialiserade sjukvården inom de kommande åren.
Vuosikertomus 2025: HUS onnistui tasapainottamaan taloutensa ja kattamaan aiempien vuosien alijäämät2.4.2026 08:48:03 EEST | Tiedote
HUSin vuosikertomus vuodelta 2025 on julkaistu. Vuosikertomus kertoo, miten HUSin strategiset tavoitteet etenivät vuoden aikana, ja mihin suuntaan erikoissairaanhoitoa kehitetään tulevina vuosina.
Annual Report 2025: HUS succeeded in balancing its finances and covering the deficits from previous years2.4.2026 08:48:03 EEST | Press release
HUS published its Annual Report 2025. The Annual Report outlines how HUS progressed its strategic goals during the year, and the direction in which specialized healthcare is developed in the coming years.
Ansiktsfrakturer till följd av våld drabbar de personer som har det socioekonomiskt sämst ställt2.4.2026 08:22:17 EEST | Pressmeddelande
Över hälften av patienterna som fått en ansiktsfraktur till följd av misshandel hörde till den lägsta inkomstklassen, visar HUS och Helsingfors universitets nya studie. Låga inkomster, låg utbildningsnivå och arbetslöshet var klart vanligare hos patienter med ansiktsfraktur än hos den övriga befolkningen.
Väkivallan aiheuttamat kasvomurtumat kohdistuvat heikoimmassa sosioekonomisessa asemassa oleviin2.4.2026 08:22:17 EEST | Tiedote
Yli puolet pahoinpitelyn seurauksena kasvomurtuman saaneista potilaista kuului alimpaan tuloluokkaan, osoittaa HUSin ja Helsingin yliopiston uusi tutkimus. Pienituloisuus, matala koulutustaso ja työttömyys olivat selvästi yleisempiä kasvomurtumapotilailla kuin muulla väestöllä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme