Väitös: Tekonivelinfektioiden hoitotuloksissa on vaihtelua leikkaustekniikoiden välillä
Tekonivelinfektio on vakava tekonivelleikkauksen jälkeinen komplikaatio, joka kehittyy arviolta 1–2 prosentille potilaista. Tekonivelinfektioiden tehokas hoito perustuu uusintaleikkaukseen sekä mikrobilääkehoitoon. Lääketieteen kandidaatti Rasmus Liukkonen selvitti väitöstutkimuksessaan tekonivelinfektioiden epidemiologiaa ja hoitomenetelmien käyttöä. Lisäksi hän vertaili, miten hoidon ennuste eroaa eri leikkausmenetelmien välillä.

Lonkan ja polven tekonivelleikkaukset ovat yksittäisen potilaan toimintakykyä parantavia toimenpiteitä, joita suoritetaan Suomessa vuosittain yli 20 000 kappaletta. Tekonivelleikkauksen ennuste on erinomainen, ja huomattava osa potilaista kokee merkittävää kipujen lievittymistä sekä toimintakyvyn kohenemista leikkauksen jälkeen. Tekonivel ei ole kuitenkaan ikuinen, vaan se voidaan vuosien saatossa joutua vaihtamaan. Suomessa yleisin uusintaleikkauksen syy on infektio.
Rasmus Liukkonen selvitti väitöskirjassaan tekonivelinfektioiden epidemiologiaa sekä hoitomenetelmien ajallisia trendejä. Tämän lisäksi hän vertaili hoidon ennustetta eri leikkausmenetelmien välillä. Tutkimus suoritettiin Tampereella Tekonivelsairaala Coxassa.
– Tekonivelinfektioiden hoitokäytännöt ovat historiallisesti perustuneet hoitoa ohjaaviin algoritmeihin, joiden perusteella eri infektiotyyppejä on hoidettu eri tavoin. Tekonivelinfektio on kuitenkin harvinainen tapahtuma, minkä vuoksi aikaisempi tutkimusnäyttö aiheeseen liittyen on usein pohjautunut pieniin potilasmääriin. Tekonivelsairaala Coxan potilasaineistoa hyödyntämällä pystyimme perehtymään tähän aiheeseen kansainvälisestikin vertailtuna poikkeuksellisen suuren potilasmäärän avulla, Liukkonen kertoo.
Tutkimusjakso käsitti vuosien 2008 ja 2021 välillä tekonivelinfektion vuoksi Coxassa hoidossa olleet potilaat. Liukkonen havaitsi tutkimuksessaan, että kyseisen ajanjakson aikana riski saada tekonivelinfektio on suurentunut ja hoitokäytännöt muuttuneet.
– Leikkaustekniikoiden välisiä tuloksia tarkastellessamme huomasimme, että perinteisistä hoitokäytännöistä poikkeamalla saattaa olla mahdollista parantaa potilaan ennustetta ilman suurentunutta riskiä muista haittatapahtumista. Aihe vaatii kuitenkin vielä lisätutkimuksia, Liukkonen sanoo.
– Eri hoitomenetelmien vertailu on ensisijaisen tärkeää hoitokäytäntöjen kehittämisen kannalta. Hoitomenetelmiemme tulisi aina perustua tieteelliseen näyttöön ja uskon, että myös tässä tutkimuksessa saavutettuja tuloksia pystytään hyödyntämään, kun jatkossa suunnitellaan potilaiden hoitopäätöksiä ja tulevia tutkimuskohteita, Liukkonen toteaa.
Rasmus Liukkonen on kotoisin Lahdesta ja opiskelee lääketiedettä neljättä vuotta Tampereen yliopistossa. Tulevana kesänä hän työskentelee Päijät-Hämeen keskussairaalassa.
Väitöstilaisuus perjantaina 26. huhtikuuta
Lääketieteen kandidaatti Rasmus Liukkosen ortopedian ja traumatologian alaan kuuluva väitöskirja Prosthetic Joint Infection After Hip or Knee Arthroplasty: Treatment trends and outcomes tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 26.4.2024 kello 12 alkaen keskustakampuksen Linna-rakennuksen auditoriossa K103 (Kalevantie 5, Tampere). Vastaväittäjänä toimii dosentti Tuukka Niinimäki Oulun yliopistosta. Kustoksena toimii professori Ville Mattila Tampereen yliopistosta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Rasmus Liukkonen
rasmus.liukkonen@tuni.fi
Kuvat

Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Taipumus todellisuuspakoisuuteen ennustaa addiktioiden kehittymistä9.5.2025 09:01:00 EEST | Tiedote
Yksilön kokema todellisuuspakoisuus on yhteydessä päihteiden käyttöön sekä liialliseen rahapelaamiseen, digipelaamiseen ja internetin käyttöön, selviää YTM, KTM Hannu Jouhkin tuoreesta sosiaalipsykologian alan väitöskirjasta.
Ympäristön mikrobiomin köyhtyminen voi altistaa immuunivälitteisille sairauksille – Vain pieni tippa verta saattaa paljastaa sairastumisen riskin8.5.2025 09:50:00 EEST | Tiedote
Ympäristöllä on merkittävä vaikutus terveyteemme – sanotaan, että jopa suurempi kuin perimällä. Mutta mitkä tekijät tarkalleen ottaen vaikuttavat sairastumisen riskiin? Entä voidaanko yhdestä pienestä veripisarasta selvittää, mille kaikille olemme elämämme aikana altistuneet? Näihin kysymyksiin etsittiin vastauksia uraauurtavassa HEDIMED-projektissa.
Väitös: Lapsettomuushoidoilla alkaneisiin raskauksiin liittyy enemmän komplikaatioita, mutta riskejä voidaan pienentää hoitoa räätälöimällä6.5.2025 08:20:00 EEST | Tiedote
Lääketieteen lisensiaatti Eeva-Maria Pohjonen selvitti väitöstutkimuksessaan lapsettomuushoitoihin liittyviä raskauskomplikaatioita. Lapsettomuushoidot ovat yleistyneet ja niiden turvallisuutta voidaan lisätä räätälöimällä hoitoja yksilöllisesti.
Väitös: Jos työtulojen progressiivisen verotuksen halutaan toteutuvan kunnolla, on lainsäädäntöä korjattava5.5.2025 10:14:24 EEST | Tiedote
Suomen tuloverojärjestelmässä tulon verokohteluun vaikuttaa olennaisesti se, kuka on tulon saaja. Kauppatieteiden maisteri Anette Ala-Lahti tutki väitöskirjassaan tulon kohdistamisperiaatteita, jotka ratkaisevat esimerkiksi, verotetaanko tulosta osakeyhtiötä vai luonnollista henkilöä. Tutkimuksessa havaitaan muun muassa, ettei työtulon kohdistamisperiaatteiden ja työtulon verokohtelun yhteyttä ole riittävästi huomioitu nykyisessä lainsäädännössä.
Väitös: Potilaan puhe on haastavaa lääkärille, joka käyttää suomea toisena kielenä5.5.2025 08:48:57 EEST | Tiedote
Suomessa työskentelee kasvava joukko lääkäreitä, joille suomi ei ole äidinkieli. Millaisia kielellisiä haasteita he kohtaavat työssään? Muun muassa tähän kysymykseen paneutuu FM Taina Pitkänen väitöstutkimuksessaan, joka kartoittaa lääkärin ja potilaan välisiä ymmärtämisongelmia ja tekee niiden perusteella päätelmiä potilastyöhön riittävästä kielitaidosta. Tutkimus nostaa esiin puheen ymmärtämisen yhteyden yhtäältä potilasturvallisuuteen ja toisaalta lääkärin ammatti-identiteettiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme