Vihreä siirtymä välttämätön myös talouden kasvun kannalta
9.4.2024 07:00:00 EEST | Työn ja talouden tutkimus LABORE | Tiedote
Tuoreen raportin mukaan vihreä siirtymä ei ole ainoastaan ympäristön kannalta järkevää, vaan se on välttämätöntä tulevaisuuden talouskasvulle. Raportin mukaan fossiilienergia ei maankuoresta lopu, mutta sen tuottaminen muuttuu innovaatioista huolimatta asteittain resurssi-intensiivisemmäksi.

Business Finlandin, Laboren ja VTT:n yhteisen ”Kestävän kasvun ennakointia – visio vihreän siirtymän jälkeisistä vaurauden ajureista” (ForGrowth) -hankkeen tuoreen raportin mukaan fossiilienergia ei ole loppumassa, mutta helposti hyödynnettävissä olevien reservien ehtyminen syrjäyttää muuta globaalin talouden tuotantopotentiaalia.
Koska myös vihreä siirtymä edellyttää suurta määrää materiaali- ja energiavirtoja, voi siirtymä uusiutuviin energialähteisiin muuttua haastavammaksi ajan kuluessa. Näin vihreä siirtymä ei ole ainoastaan ympäristön kannalta järkevää, vaan myös talouden kasvun kannalta välttämätöntä.
Energia-analyysi on nostanut ajoittain esille synkkiä ennusteita energian tarjonnan romahduksesta. Pelko ns. öljyhuipun aiheuttamasta taantumasta on taloustieteellisessä tarkastelussa kuitenkin liioiteltu, sillä markkinoiden kannusteet ohjaavat tuotannon ja innovoinnin resursseja dynaamisesti kohti uusiutuvia tuotantopanoksia.
”Siirtymää vihreään energiaan käsitellään yleensä ympäristövaikutusten kautta. On hyvä muistaa myös, että fossiilienergian käyttöön ja tuottamiseen liittyvä innovointi on pidemmällä aikavälillä eräänlaista taistelua tuulimyllyjä vastaan. Uusiutumattomuuden takia sen tuottaminen nimittäin muuttuu lähes vääjäämättä tehottomammaksi, ja nämä innovoinnin resurssit olisi hyödyllisempää käyttää muuhun”, summaa tutkija Eljas Aalto (Turun yliopisto ja Labore).
Optimaalisen talouspolitiikan tulee nojata fossiilienergian verotukseen ja puhtaan energian innovaatiotukiin. Näin madalletaan fossiilisten polttoaineiden tuotannon huippua ja estetään energiasektorin oman energiaintensiteetin liiallinen kasvu.
Se, korostuuko talouspolitiikassa fossiilisten polttoaineiden verotus vai puhtaan energian innovoinnin tukeminen, riippuu vahvasti siitä, kuinka helposti uusiutuvat ja uusiutumattomat energialähteet ovat keskenään korvattavissa. Raportissa aiheeseen tehdään monipuolinen katsaus hyödyntäen energia-analyysiä, uusiutumattomien luonnonvarojen teoriaa, modernia taloustieteellistä kasvuteoriaa sekä suunnattua teknisen kehityksen kirjallisuutta. Lisäksi tarjotaan myös suosituksia optimaaliseen talouspolitiikkaan nettoenergian perspektiivistä.
Lisätietoja raportista ja sen tuloksista on saatavilla osoitteessa: Policy Brief 2/2024: Onko öljyhuippua yhä syytä pelätä? - Business Finland
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Eljas AaltoväitöskirjatutkijaTurun yliopisto
Puh:050 515 0456eljas.aalto@labore.fiLabore eli Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen tutkimuslaitos, jossa keskitytään yhteiskunnallisesti merkittävään ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävään soveltavaan taloustieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat työn taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede ja toimialan taloustiede. Lisäksi teemme suhdanne-ennusteita ja toimialakatsauksia sekä julkaisemme Talous & Yhteiskunta -lehteä ja podcasteja.
Vahvuuksiamme ovat tutkijoiden korkea tieteellinen osaaminen sekä tiivis yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkijoillamme on tärkeä asiantuntijarooli eri yhteyksissä ja he osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Yhteinen tietopoliittinen kannanotto: Suomen seuraava tuottavuusloikka tehdään tiedolla11.9.2026 09:20:07 EEST | Tiedote
Suomi tarvitsee yhteisen suunnan tietopolitiikassa. Kansallisarkisto, Kuntaliitto, Eläketurvakeskus, ETLA, HYVIL, Kela, Labore, Luonnonvarakeskus Luke, Pellervon taloustutkimus, THL ja Tilastokeskus ovat laatineet yhteisen kannanoton, jossa esitetään linjauksia tiedon laajemman ja vastuullisemman hyödyntämisen edistämiseksi. Tavoitteena on vahvistaa julkisen hallinnon tuottavuutta, parantaa palveluita ja hyödyntää tekoälyn mahdollisuuksia.
Rampaa aasia ei kannata kepittää – Blairin hallituksen oppi, joka Suomessakin kannattaisi muistaa10.9.2026 06:30:00 EEST | Blogi
Etlan Suomi 2051 -juhlakirja korostaa perustellusti talouskasvun tärkeyttä ja esittää toimia sen vauhdittamiseksi. Tarkennan keskustelua kahdesta suunnasta. Ensinnäkin talouskasvu on hyvinvoinnin väline: ihmisten hyvinvointi on talouskasvuakin tärkeämpää, vaikka kasvu ja hyvinvointi ovat vahvasti yhteydessä toisiinsa. Toiseksi kannusteet ovat kasvulle tärkeitä, mutta eriarvoisuutta on silloin tarkasteltava erikseen väestöryhmissä, joiden mahdollisuudet vaikuttaa omiin tuloihinsa poikkeavat olennaisesti toisistaan. Työikäiset on siksi erotettava lapsista ja nuorista, eläkeikäisistä ja heistä, joiden työkyky on alentunut.
Saatavuusharkinnan poisto lisäsi ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden määrää Pohjois-Karjalassa9.9.2026 06:30:00 EEST | Tiedote
Pohjois-Karjalassa toteutettu saatavuusharkinnan väliaikainen poisto kasvatti ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden määrää 14 prosentilla. Vaikutukset keskittyivät kaupunkeihin, matalapalkkaisiin ammatteihin ja keskikokoisiin sekä kaikkein suurimpiin toimipaikkoihin. Laajempia maakunta- tai kuntatason vaikutuksia ei juuri keskipitkällä aikavälillä havaittu.
Laskelma ei ole ehdotus – mitä tutkimuslaitos tekee ja mitä se ei tee7.9.2026 15:33:32 EEST | Blogi
Tutkimuslaitos laskee, mitä eri politiikkavaihtoehdoista seuraisi. Se ei kerro, mikä niistä pitäisi valita. Viime viikon eläkekattokeskustelu osoitti, ettei tämä ero ole kaikille selvä – siksi kirjoitan nyt auki, mitä Labore tekee, kuka sen rahoittaa ja miksi laitoksen julkaisuihin ilmestyy jatkossa maininta, jonka pitäisi olla itsestään selvää. Muuten, tässä kirjoituksessa esitetyt näkemykset ja johtopäätökset ovat kirjoittajan omia ja edustavat laitoksen kantaa.
Blogi: Kuinka paljon Suomi voisi säästää rajoittamalla suuria eläkkeitä?3.9.2026 06:53:38 EEST | Blogi
Suomessa työeläkkeille ei ole ylärajaa. Kuinka paljon julkinen talous voisi säästää, jos kaikkein suurimpia eläkkeitä rajoitettaisiin? Laboren erikoistutkija Lauro Carnicelli tarkastelee Eläketurvakeskuksen tilastojen avulla erilaisten eläkekattojen vaikutuksia ja arvioi, että jo verrattain korkea katto voisi tuottaa yli sadan miljoonan euron vuotuiset nettosäästöt.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme