Vihreä siirtymä välttämätön myös talouden kasvun kannalta
Tuoreen raportin mukaan vihreä siirtymä ei ole ainoastaan ympäristön kannalta järkevää, vaan se on välttämätöntä tulevaisuuden talouskasvulle. Raportin mukaan fossiilienergia ei maankuoresta lopu, mutta sen tuottaminen muuttuu innovaatioista huolimatta asteittain resurssi-intensiivisemmäksi.
Business Finlandin, Laboren ja VTT:n yhteisen ”Kestävän kasvun ennakointia – visio vihreän siirtymän jälkeisistä vaurauden ajureista” (ForGrowth) -hankkeen tuoreen raportin mukaan fossiilienergia ei ole loppumassa, mutta helposti hyödynnettävissä olevien reservien ehtyminen syrjäyttää muuta globaalin talouden tuotantopotentiaalia.
Koska myös vihreä siirtymä edellyttää suurta määrää materiaali- ja energiavirtoja, voi siirtymä uusiutuviin energialähteisiin muuttua haastavammaksi ajan kuluessa. Näin vihreä siirtymä ei ole ainoastaan ympäristön kannalta järkevää, vaan myös talouden kasvun kannalta välttämätöntä.
Energia-analyysi on nostanut ajoittain esille synkkiä ennusteita energian tarjonnan romahduksesta. Pelko ns. öljyhuipun aiheuttamasta taantumasta on taloustieteellisessä tarkastelussa kuitenkin liioiteltu, sillä markkinoiden kannusteet ohjaavat tuotannon ja innovoinnin resursseja dynaamisesti kohti uusiutuvia tuotantopanoksia.
”Siirtymää vihreään energiaan käsitellään yleensä ympäristövaikutusten kautta. On hyvä muistaa myös, että fossiilienergian käyttöön ja tuottamiseen liittyvä innovointi on pidemmällä aikavälillä eräänlaista taistelua tuulimyllyjä vastaan. Uusiutumattomuuden takia sen tuottaminen nimittäin muuttuu lähes vääjäämättä tehottomammaksi, ja nämä innovoinnin resurssit olisi hyödyllisempää käyttää muuhun”, summaa tutkija Eljas Aalto (Turun yliopisto ja Labore).
Optimaalisen talouspolitiikan tulee nojata fossiilienergian verotukseen ja puhtaan energian innovaatiotukiin. Näin madalletaan fossiilisten polttoaineiden tuotannon huippua ja estetään energiasektorin oman energiaintensiteetin liiallinen kasvu.
Se, korostuuko talouspolitiikassa fossiilisten polttoaineiden verotus vai puhtaan energian innovoinnin tukeminen, riippuu vahvasti siitä, kuinka helposti uusiutuvat ja uusiutumattomat energialähteet ovat keskenään korvattavissa. Raportissa aiheeseen tehdään monipuolinen katsaus hyödyntäen energia-analyysiä, uusiutumattomien luonnonvarojen teoriaa, modernia taloustieteellistä kasvuteoriaa sekä suunnattua teknisen kehityksen kirjallisuutta. Lisäksi tarjotaan myös suosituksia optimaaliseen talouspolitiikkaan nettoenergian perspektiivistä.
Lisätietoja raportista ja sen tuloksista on saatavilla osoitteessa: Policy Brief 2/2024: Onko öljyhuippua yhä syytä pelätä? - Business Finland
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Eljas AaltoväitöskirjatutkijaTurun yliopisto
Puh:050 515 0456eljas.aalto@labore.fiLabore eli Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen tutkimuslaitos, jossa keskitytään yhteiskunnallisesti merkittävään ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävään soveltavaan taloustieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat työn taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede ja toimialan taloustiede. Lisäksi teemme suhdanne-ennusteita ja toimialakatsauksia sekä julkaisemme Talous & Yhteiskunta -lehteä ja podcasteja.
Vahvuuksiamme ovat tutkijoiden korkea tieteellinen osaaminen sekä tiivis yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkijoillamme on tärkeä asiantuntijarooli eri yhteyksissä ja he osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Nettomenojen rajoitteet olisivat ”velkajarrua” parempia kansallisia sääntöjä16.9.2025 12:20:25 EEST | Blogi
Suomen hallituksen esittämä ”velkajarru” voi kuulostaa yksinkertaiselta keinolta hillitä velkaantumista, mutta käytännössä se voi pakottaa leikkaamaan menoja juuri silloin, kun talous on taantumassa. Ilkka Kiema perustelee blogikirjoituksessaan, miksi nettomenojen kasvulle asetetut rajoitteet olisivat velkasuhteeseen sidottuja tavoitteita parempia kansallisia sääntöjä: ne ovat läpinäkyvämpiä, sallivat suhdanteiden tasaamisen ja tukevat laajempaa poliittista keskustelua talouspolitiikan vaihtoehdoista.
Koulutusalalla suuri merkitys tulojen kannalta kaikilla koulutusasteilla11.9.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Laboren tuoreen analyysin mukaan koulutustaso ja tulot kulkevat yhä tiiviimmin käsi kädessä 35–40-vuotiaiden suomalaisten keskuudessa. Eri koulutusaloilta valmistuneiden välillä on kuitenkin suuria tuloeroja kaikilla koulutusasteilla – jopa ammatillisen tutkinnon suorittaneet voivat ansaita enemmän kuin yliopistosta valmistuneet.
Eduskuntapuheiden poliittinen polarisaatio on kasvanut 1990-luvulta, mutta jää edelleen kauas 1970-luvun tasosta9.9.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Lisääntyneen polarisaation on julkisessa keskustelussa pelätty johtavan jopa demokratian rapautumiseen. Vasta julkaistu tutkimus tarkastelee Suomen eduskuntapuheita vuosina 1907–2018. Tulosten mukaan eduskunnan vasemmiston ja oikeiston välinen polarisaatio on vaihdellut huomattavasti sadan vuoden aikana. Vaikka polarisaatio on kasvanut viime vuosikymmeninä, nykytilanne ei ole poikkeuksellinen. Eniten vastakkainasettelua oli 1970-luvulla.
Meneekö meillä huonommin kuin vanhemmillamme? Mitä tuloliikkuvuuden lasku kertoo hyvinvoinnistamme4.9.2025 11:11:14 EEST | Blogi
Tuoreessa Social Sustainability in Ageing Welfare States -kirjassa käsitellään sosiaalista kestävyyttä eri näkökulmista. Laboren tutkijat Toni Juuti ja Ohto Kanninen avaavat omassa kirjaluvussaan, mitä tuloliikkuvuuden lasku kertoo hyvinvoinnistamme ja tyytyväisyydestämme elämään. Tämä Toni Juutin Labore-blogi keskustelee samasta teemasta.
Tutkimus: Tohtorit yltävät korkeisiin palkkoihin mutta aiempaa hitaammin3.9.2025 06:30:00 EEST | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen mukaan tutkijakoulutettujen palkkatulot ovat edelleen korkeat suhteessa matalammin koulutettuihin. Tohtorien työmarkkinat ovat kuitenkin jäähtyneet selvästi 2000-luvun alun jälkeen, mikä näkyy muun muassa post doc -vaiheen palkkakehityksen hidastumisena ja jäämisenä jälkeen maistereiden palkkakehityksestä. Tulosten mukaan tutkijakoulutettujen työntekijöiden osuuden kasvulla voi olla myös laajempaa yhteiskunnallista ja taloudellista merkitystä yritysten tuottavuuskehityksen piristymisen kautta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme