Vihreä siirtymä välttämätön myös talouden kasvun kannalta
Tuoreen raportin mukaan vihreä siirtymä ei ole ainoastaan ympäristön kannalta järkevää, vaan se on välttämätöntä tulevaisuuden talouskasvulle. Raportin mukaan fossiilienergia ei maankuoresta lopu, mutta sen tuottaminen muuttuu innovaatioista huolimatta asteittain resurssi-intensiivisemmäksi.
Business Finlandin, Laboren ja VTT:n yhteisen ”Kestävän kasvun ennakointia – visio vihreän siirtymän jälkeisistä vaurauden ajureista” (ForGrowth) -hankkeen tuoreen raportin mukaan fossiilienergia ei ole loppumassa, mutta helposti hyödynnettävissä olevien reservien ehtyminen syrjäyttää muuta globaalin talouden tuotantopotentiaalia.
Koska myös vihreä siirtymä edellyttää suurta määrää materiaali- ja energiavirtoja, voi siirtymä uusiutuviin energialähteisiin muuttua haastavammaksi ajan kuluessa. Näin vihreä siirtymä ei ole ainoastaan ympäristön kannalta järkevää, vaan myös talouden kasvun kannalta välttämätöntä.
Energia-analyysi on nostanut ajoittain esille synkkiä ennusteita energian tarjonnan romahduksesta. Pelko ns. öljyhuipun aiheuttamasta taantumasta on taloustieteellisessä tarkastelussa kuitenkin liioiteltu, sillä markkinoiden kannusteet ohjaavat tuotannon ja innovoinnin resursseja dynaamisesti kohti uusiutuvia tuotantopanoksia.
”Siirtymää vihreään energiaan käsitellään yleensä ympäristövaikutusten kautta. On hyvä muistaa myös, että fossiilienergian käyttöön ja tuottamiseen liittyvä innovointi on pidemmällä aikavälillä eräänlaista taistelua tuulimyllyjä vastaan. Uusiutumattomuuden takia sen tuottaminen nimittäin muuttuu lähes vääjäämättä tehottomammaksi, ja nämä innovoinnin resurssit olisi hyödyllisempää käyttää muuhun”, summaa tutkija Eljas Aalto (Turun yliopisto ja Labore).
Optimaalisen talouspolitiikan tulee nojata fossiilienergian verotukseen ja puhtaan energian innovaatiotukiin. Näin madalletaan fossiilisten polttoaineiden tuotannon huippua ja estetään energiasektorin oman energiaintensiteetin liiallinen kasvu.
Se, korostuuko talouspolitiikassa fossiilisten polttoaineiden verotus vai puhtaan energian innovoinnin tukeminen, riippuu vahvasti siitä, kuinka helposti uusiutuvat ja uusiutumattomat energialähteet ovat keskenään korvattavissa. Raportissa aiheeseen tehdään monipuolinen katsaus hyödyntäen energia-analyysiä, uusiutumattomien luonnonvarojen teoriaa, modernia taloustieteellistä kasvuteoriaa sekä suunnattua teknisen kehityksen kirjallisuutta. Lisäksi tarjotaan myös suosituksia optimaaliseen talouspolitiikkaan nettoenergian perspektiivistä.
Lisätietoja raportista ja sen tuloksista on saatavilla osoitteessa: Policy Brief 2/2024: Onko öljyhuippua yhä syytä pelätä? - Business Finland
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Eljas AaltoväitöskirjatutkijaTurun yliopisto
Puh:050 515 0456eljas.aalto@labore.fiLabore eli Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen tutkimuslaitos, jossa keskitytään yhteiskunnallisesti merkittävään ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävään soveltavaan taloustieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat työn taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede ja toimialan taloustiede. Lisäksi teemme suhdanne-ennusteita ja toimialakatsauksia sekä julkaisemme Talous & Yhteiskunta -lehteä ja podcasteja.
Vahvuuksiamme ovat tutkijoiden korkea tieteellinen osaaminen sekä tiivis yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkijoillamme on tärkeä asiantuntijarooli eri yhteyksissä ja he osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Esimerkkiperheet 2025–2027: Hyvätuloisten ostovoima kasvaa, yksinhuoltajien heikkenee – esimerkkiperheet kuvaavat kotitalouksien kasvavaa eriytymistä29.10.2025 00:01:00 EET | Tiedote
Laboren syksyn 2025 esimerkkiperhelaskelmissa seurataan kahdeksan kuvitteellisen perheen tulojen, verojen ja veronluontoisten maksujen sekä ostovoiman kehitystä. Ostovoiman kasvu kohdistuu työssäkäyville ja hyvätuloisille kotitalouksille. Työtulovähennyksen lapsikorotus parantaa perheellisten tuloja, mutta veromuutosten merkittävimmät hyödyt painottuvat hyvätuloisille kotitalouksille. Yksinhuoltajien ostovoiman kehitys jääkin tarkastelluista perheistä heikoimpien joukkoon.
Isyysvapaan laajentaminen lisäsi isien osallistumista – mutta ei muuttanut perherakenteita23.10.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Tuore tutkimus tarkastelee, miten neljä suomalaista isyysvapaauudistusta 2000-luvulla vaikuttivat vanhempien pysymiseen yhdessä ja toisen lapsen hankintaan. Rekisteriaineistoihin perustuva analyysi osoittaa, että isyysvapaan joustavampi käyttö lisäsi isien vapaan hyödyntämistä, mutta ei vaikuttanut laajasti perheiden pysyvyyteen tai syntyvyyteen.
Tutkimushanke selvittää sukupuolten palkkaeron muutosta 30 vuoden ajalta22.10.2025 09:03:14 EEST | Tiedote
Sukupuolten välinen palkkaero on kaventunut Suomessa hitaasti. Uusi tutkimushanke tuottaa ensimmäistä kertaa laajan, pitkän aikavälin taloustieteellisen analyysin siitä, mitkä tekijät ovat vaikuttaneet palkkaeron muutoksiin.
M&A-podcast: Miksi terveydenhuollon tehokkuus ei tartu?20.10.2025 14:56:12 EEST | Tiedote
Miksi Suomen terveydenhuollon tehokkuus ei tartu, vaikka ongelmat tunnetaan ja ratkaisutkin ovat jo olemassa? M&A&X-erikoisjaksossa puretaan sote-systeemin rakenteita ja kysytään, miksi hyvät käytännöt jäävät maakuntien rajojen sisään – ja miksi tehokkuudesta puhuminen on meillä melkein kirosana. Taloustieteen näkökulmasta tutkitaan, miksi järjestelmä palkitsee sairastavuudesta eikä terveydestä, miten ”ylikirjaaminen” vääristää rahoitusta ja mitä tarkoittaa, kun keuhkosairauksien määrä nelinkertaistuu yhdessä maakunnassa. Lisäksi selviää, mitä tapahtuu, kun kilpailu ja valinnanvapaus oikeasti päästetään irti: brittiuudistusten ja suomalaisen Coxa-sairaalan esimerkit osoittavat, että parempi johtaminen ja terve kilpailu tuottavat enemmän terveyttä – vähemmällä rahalla. Vieraina jaksossa terveystaloustieteen huippu Mika Kortelainen (TY) sekä Coxan perustajat Matti Lehto ja Rauno Ihalainen. Jakso on toteutettu yhteistyössä Lääkäriliiton kanssa.
Tutkimus: Kotitalousvähennys ei lisännyt siivouspalveluiden käyttöä eikä vähentänyt harmaata taloutta9.10.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Tuore tutkimus tarkastelee, miten kotitalousvähennys vaikuttaa siivouspalveluiden kulutukseen ja harmaan talouden torjuntaan. Ruotsin vuoden 2007 uudistusta hyödyntävä analyysi osoittaa, että verokannustimen vaikutukset jäivät odotettua vähäisemmiksi: kulutus ei kasvanut merkittävästi eikä veronkierto vähentynyt.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme