Vihreä siirtymä välttämätön myös talouden kasvun kannalta
9.4.2024 07:00:00 EEST | Työn ja talouden tutkimus LABORE | Tiedote
Tuoreen raportin mukaan vihreä siirtymä ei ole ainoastaan ympäristön kannalta järkevää, vaan se on välttämätöntä tulevaisuuden talouskasvulle. Raportin mukaan fossiilienergia ei maankuoresta lopu, mutta sen tuottaminen muuttuu innovaatioista huolimatta asteittain resurssi-intensiivisemmäksi.
Business Finlandin, Laboren ja VTT:n yhteisen ”Kestävän kasvun ennakointia – visio vihreän siirtymän jälkeisistä vaurauden ajureista” (ForGrowth) -hankkeen tuoreen raportin mukaan fossiilienergia ei ole loppumassa, mutta helposti hyödynnettävissä olevien reservien ehtyminen syrjäyttää muuta globaalin talouden tuotantopotentiaalia.
Koska myös vihreä siirtymä edellyttää suurta määrää materiaali- ja energiavirtoja, voi siirtymä uusiutuviin energialähteisiin muuttua haastavammaksi ajan kuluessa. Näin vihreä siirtymä ei ole ainoastaan ympäristön kannalta järkevää, vaan myös talouden kasvun kannalta välttämätöntä.
Energia-analyysi on nostanut ajoittain esille synkkiä ennusteita energian tarjonnan romahduksesta. Pelko ns. öljyhuipun aiheuttamasta taantumasta on taloustieteellisessä tarkastelussa kuitenkin liioiteltu, sillä markkinoiden kannusteet ohjaavat tuotannon ja innovoinnin resursseja dynaamisesti kohti uusiutuvia tuotantopanoksia.
”Siirtymää vihreään energiaan käsitellään yleensä ympäristövaikutusten kautta. On hyvä muistaa myös, että fossiilienergian käyttöön ja tuottamiseen liittyvä innovointi on pidemmällä aikavälillä eräänlaista taistelua tuulimyllyjä vastaan. Uusiutumattomuuden takia sen tuottaminen nimittäin muuttuu lähes vääjäämättä tehottomammaksi, ja nämä innovoinnin resurssit olisi hyödyllisempää käyttää muuhun”, summaa tutkija Eljas Aalto (Turun yliopisto ja Labore).
Optimaalisen talouspolitiikan tulee nojata fossiilienergian verotukseen ja puhtaan energian innovaatiotukiin. Näin madalletaan fossiilisten polttoaineiden tuotannon huippua ja estetään energiasektorin oman energiaintensiteetin liiallinen kasvu.
Se, korostuuko talouspolitiikassa fossiilisten polttoaineiden verotus vai puhtaan energian innovoinnin tukeminen, riippuu vahvasti siitä, kuinka helposti uusiutuvat ja uusiutumattomat energialähteet ovat keskenään korvattavissa. Raportissa aiheeseen tehdään monipuolinen katsaus hyödyntäen energia-analyysiä, uusiutumattomien luonnonvarojen teoriaa, modernia taloustieteellistä kasvuteoriaa sekä suunnattua teknisen kehityksen kirjallisuutta. Lisäksi tarjotaan myös suosituksia optimaaliseen talouspolitiikkaan nettoenergian perspektiivistä.
Lisätietoja raportista ja sen tuloksista on saatavilla osoitteessa: Policy Brief 2/2024: Onko öljyhuippua yhä syytä pelätä? - Business Finland
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Eljas AaltoväitöskirjatutkijaTurun yliopisto
Puh:050 515 0456eljas.aalto@labore.fiLabore eli Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen tutkimuslaitos, jossa keskitytään yhteiskunnallisesti merkittävään ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävään soveltavaan taloustieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat työn taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede ja toimialan taloustiede. Lisäksi teemme suhdanne-ennusteita ja toimialakatsauksia sekä julkaisemme Talous & Yhteiskunta -lehteä ja podcasteja.
Vahvuuksiamme ovat tutkijoiden korkea tieteellinen osaaminen sekä tiivis yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkijoillamme on tärkeä asiantuntijarooli eri yhteyksissä ja he osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Luulin tietäväni, mistä taloustieteen kausaalipäättelyn käsitteet ovat peräisin – olin väärässä18.9.2026 08:08:41 EEST | Blogi
Taloustieteen niin sanotun uskottavuusvallankumouksen keskeiset käsitteet – sisäinen ja ulkoinen validiteetti, kvasikoeasetelma, validiteettiuhat – tuntuisivat johtavan suoraan kasvatustieteilijöiden Donald Campbellin ja Julian Stanleyn vuoden 1963 klassikkoteokseen. Todellisuus osoittautui toisenlaiseksi: käsitteistö löysi tiensä taloustieteeseen vasta 1990-luvun puolivälissä, vuosikymmen sen jälkeen, kun Card, Krueger, Angrist ja Ashenfelter olivat jo rakentaneet uskottavuusvallankumouksen perustaa omilla ehdoillaan.
Ekonomisk prognos 2026–2028: Tillväxten tar lovande fart på bred front17.9.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Forskningsinstitutet Labore höjer prognosen för Finlands ekonomiska tillväxt 2026 till 1,7 procent, vilket är 0,8 procentenheter mer än i vårens prognos. Exporten och investeringarna stöder tillväxten, och även den privata konsumtionen återhämtar sig. Sysselsättningen förbättras dock långsamt. År 2027 och 2028 väntas ekonomin växa med 1,6 respektive 1,5 procent.
Laboren talousennuste 2026–2028: Kasvu vauhdittuu lupaavasti ja laajalti17.9.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Tutkimuslaitos Labore nostaa Suomen vuoden 2026 talouskasvuennusteen 1,7 prosenttiin, mikä on 0,8 prosenttiyksikköä enemmän kuin kevään ennusteessa. Kasvua tukevat vienti ja investoinnit, ja myös yksityinen kulutus elpyy. Työllisyys kohenee kuitenkin hitaasti. Vuosina 2027 ja 2028 talouden ennustetaan kasvavan 1,6 ja 1,5 prosenttia.
Suomalaisia koulutusmyyttejä: Tasoryhmistä ei ole olemassa sitä tutkimusnäyttöä, johon keskustelussa vedotaan14.9.2026 06:30:00 EEST | Blogi
Tasoryhmien haitallisuudesta puhutaan suomalaisessa koulutuskeskustelussa usein tutkimuksella osoitettuna faktana, vaikka koulun sisäisestä tasoryhmittelystä ei ole näin yksiselitteistä näyttöä. Laboren tutkimusjohtaja Hannu Karhunen korostaa, että keskustelussa sekoittuvat usein varhainen eriyttäminen eri koulutuspoluille ja koulun sisäinen oppilaiden ryhmittely, vaikka niitä koskeva tutkimusnäyttö on olennaisesti erilaista.
Yhteinen tietopoliittinen kannanotto: Suomen seuraava tuottavuusloikka tehdään tiedolla11.9.2026 09:20:07 EEST | Tiedote
Suomi tarvitsee yhteisen suunnan tietopolitiikassa. Kansallisarkisto, Kuntaliitto, Eläketurvakeskus, ETLA, HYVIL, Kela, Labore, Luonnonvarakeskus Luke, Pellervon taloustutkimus, THL ja Tilastokeskus ovat laatineet yhteisen kannanoton, jossa esitetään linjauksia tiedon laajemman ja vastuullisemman hyödyntämisen edistämiseksi. Tavoitteena on vahvistaa julkisen hallinnon tuottavuutta, parantaa palveluita ja hyödyntää tekoälyn mahdollisuuksia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme