Helsingin yliopiston vuoden dosentti on Aarno Palotie
Helsingin yliopiston vuoden 2024 dosentiksi on valittu tutkimusjohtaja, solubiologian dosentti, lääketieteen ja kirurgian tohtori Aarno Palotie. Vuoden dosentin valitsee Helsingin yliopiston dosenttiyhdistys.

Aarno Palotie on tehnyt pitkän ja erittäin menestyksekkään uran geenitutkimuksen parissa. Hänen vuosikymmeniä kestänyt uransa kattaa geneettisiä löytöjä harvinaisista ja yleisistä sairauksista, diagnostisten menetelmien kehittämistä, suurten tutkimuskonsortioiden käynnistämistä ja johtamista sekä laajojen tietokokoelmien perustamista ja käyttöä sairauksien genetiikan selvittämiseksi.
Uraauurtavaa geenitutkimusta
Palotiellä on merkittävä rooli ihmisgenetiikan tutkimuksen menestyksessä Pohjoismaissa ja uranuurtajana laajoissa genomitutkimuksissa, joissa hyödynnetään ainutlaatuista pohjoismaista terveysrekisteritietoa yleisten sairauksien geneettisen taustan tutkimuksessa. Projekteista merkittävin ja suurin on FinnGen-hanke, joka on kerännyt ja analysoinut 520 000 suomalaisen eli väestöstä noin 10 prosentin terveys- ja genomitietoja. Kyseessä on siten yksi maailman harvoista näin suurista hankkeista.
FinnGen rakentuu Pohjoismaissa käytössä olevien terveysrekisterien varaan. Henkilötunnuksen avulla eri terveysrekistereistä voidaan yhdistää tietoja, kuten diagnoosikoodit, sairaalatiedot ja lääkemääräykset. Tämä mahdollistaa sekä yleisten että harvinaisten perinnöllisten sairauksien tutkimisen.
Hankkeen toinen tukipilari on Suomen ainutlaatuinen väestörakenne, jossa monet muissa Euroopan väestöissä harvinaiset geenimuodot eli alleelit ovat rikastuneet siten, että ne voidaan tunnistaa ja testata terveyteen ja sairauksiin liittyvien vaikutusten suhteen. Hanke on tuottanut runsaasti löytöjä ja yli 950 tieteellistä julkaisua.
Lisävalaistusta mielen sairauksien perinnöllisyyteen
Aarno Palotie on viime aikoina keskittynyt mielenterveyssairauksien, erityisesti skitsofrenian ja hermoston kehityssairauksien, genetiikkaan. Tämä kiinnostus sai aikaan toisen suuren tutkimuksen, SUPER-tutkimuksen, johon rekrytoitiin yli 10 000 psykoosidiagnoosin saanutta potilasta Suomesta. Tutkimus tehtiin yhteistyössä Broad-instituutin Stanley Center for Psychiatric Research -laitoksen kanssa.
Koska sekä skitsofrenia että kehitysvammaisuus ovat jonkin verran yleisempiä Pohjois-Suomessa, tarjoaa olemassa oleva data mahdollisuuden tutkia sairauksien kehityskulkuja, jotka liittyvät sekä harvinaisiin että yleisiin neuropsykiatrisiin ja hermoston kehityssairauksiin.
Aarno Palotie toimii tällä hetkellä tutkimusjohtajana Suomen molekyylilääketieteen instituutissa (FIMM), joka on osa elämäntieteiden instituuttia HiLIFE:ä Helsingin yliopistossa. Hän on toiminut vuodesta 2013 lähtien Massachusettsin keskussairaalassa ryhmänjohtajana ja on associate member MIT:n Broad-instituutissa ja Harvardin yliopistossa.
Vuoteen 1998 asti Palotie työskenteli professorina (kaksi vuotta 5-vuotiskaudesta) ja laboratoriolääkärinä Helsingin yliopistossa ja HUS Helsingin yliopistollisessa sairaalassa. Vuosina 1998–2004 hän oli professori UCLA:n patologian laitoksella sekä vuodet 2004–2014 vierailevana professorina Broad-instituutissa MIT:ssä ja ryhmänjohtaja Wellcome Trust Sanger Instituutissa Cambridgessa vuosina 2007–2013.
Helsingin yliopiston dosenttiyhdistys ry.:n (HYDY) hallitus valitsee Vuoden dosentin vuosittain tiedekuntien ja erillislaitosten esitysten perusteella. Vuoden dosentin valinnan pääkriteereinä ovat dosentin ansiokas toiminta Helsingin yliopiston tutkimus- ja opetustehtävissä sekä niiden edistäminen merkittävällä tavalla.
Erityisesti otetaan huomioon, jos ehdokas on edistänyt oman tieteenalansa tuntemusta yhteiskunnassa tai toiminut ansiokkaasti yhteiskunnan eri sektoreilla tai toiminut esimerkillisellä tavalla Helsingin yliopiston tieteellisen tutkimuksen ja opetuksen edustajana ja edistänyt oman tieteenalansa tuntemusta kansainvälisellä tasolla.
Suomessa on kaikkiaan noin 10 000 dosenttia, joista Helsingin yliopistossa 4400. Vuosittain uusia dosentteja nimitetään Helsingin yliopistossa noin 180. Dosentin arvo on osoitus siitä, että sen haltija on alallaan tieteellisesti ja opetuksellisesti taitavaksi tunnustettu yliopistoyhteisön arvostettu jäsen.
Lisätietoja
Jukka Hoffren, puheenjohtaja, Helsingin yliopiston dosenttiyhdistys ry., puh. 050 5005 220, jukka.hoffren@helsinki.fi
Aarno Palotie, tutkimusjohtaja, Helsingin yliopisto, puh. 041 501 5915, aarno.palotie@helsinki.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiKuvat

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Missä ovat pääkaupunkiseudun monimuotoisimmat ja saavutettavimmat viheralueet?9.5.2025 06:50:00 EEST | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen tulokset osoittavat, että viheralueet, jotka ovat tärkeitä luonnon monimuotoisuuden kannalta, eivät aina ole samoja kuin ne, jotka ovat tärkeitä saavutettavuuden kannalta. Uudet menetelmät auttavat tunnistamaan viheralueiden merkittävyyden eri näkökulmista.
Preeria laajeni ja kutistui – uusi tutkimus paljastaa muinaisen ilmastonmuutoksen syyt8.5.2025 07:57:06 EEST | Tiedote
Pohjois-Amerikan pitkä kuivuuskausi heti jääkauden jälkeen on ollut tiedossa jo pitkään. Uusi tutkimus osoittaa, että ankaran ilmaston aiheutti maapallon kiertoradan muutos.
Helsingin yliopisto palkitsi neljä ansiokasta väitöskirjaa6.5.2025 20:00:00 EEST | Tiedote
Mattia Cordiolin, Paavo Huotarin, Ita Puuseppin ja Ina Satokankaan väitöskirjat käsittelivät biopankkeja, Vanhaa Testamenttia, koululaisten matematiikan taitojen kehitystä ja luonnon monimuotoisuutta.
KUTSU 7.-9.5.2025: Kansainväliseen vammaistutkimuksen konferenssiin 700 osallistujaa6.5.2025 10:37:32 EEST | Kutsu
Nordic Network on Disability Research (NNDR), Helsingin yliopisto, Suomen vammaistutkimuksen seura sekä Kehitysvammaliitto järjestävät kansainvälisen vammaistutkimuksen konferenssin 7.–9. toukokuuta Helsingin yliopistossa (Fabianinkatu 33 ja yliopistonkatu 3).
Ovatko maataloudessa käytettävät kasvinsuojeluaineet uhka myös ympäröivälle luonnolle?5.5.2025 12:29:02 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimus osoitti, että kasvinsuojeluaineilla voi olla negatiivisia vaikutuksia maatalousympäristöissä eläviin lajeihin, jotka eivät ole aineiden varsinaisia kohteita. Vaikutukset kuitenkin vaihtelivat suuresti riippuen testatusta kasvinsuojeluaineesta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme