Helsingin yliopiston vuoden dosentti on Aarno Palotie
Helsingin yliopiston vuoden 2024 dosentiksi on valittu tutkimusjohtaja, solubiologian dosentti, lääketieteen ja kirurgian tohtori Aarno Palotie. Vuoden dosentin valitsee Helsingin yliopiston dosenttiyhdistys.

Aarno Palotie on tehnyt pitkän ja erittäin menestyksekkään uran geenitutkimuksen parissa. Hänen vuosikymmeniä kestänyt uransa kattaa geneettisiä löytöjä harvinaisista ja yleisistä sairauksista, diagnostisten menetelmien kehittämistä, suurten tutkimuskonsortioiden käynnistämistä ja johtamista sekä laajojen tietokokoelmien perustamista ja käyttöä sairauksien genetiikan selvittämiseksi.
Uraauurtavaa geenitutkimusta
Palotiellä on merkittävä rooli ihmisgenetiikan tutkimuksen menestyksessä Pohjoismaissa ja uranuurtajana laajoissa genomitutkimuksissa, joissa hyödynnetään ainutlaatuista pohjoismaista terveysrekisteritietoa yleisten sairauksien geneettisen taustan tutkimuksessa. Projekteista merkittävin ja suurin on FinnGen-hanke, joka on kerännyt ja analysoinut 520 000 suomalaisen eli väestöstä noin 10 prosentin terveys- ja genomitietoja. Kyseessä on siten yksi maailman harvoista näin suurista hankkeista.
FinnGen rakentuu Pohjoismaissa käytössä olevien terveysrekisterien varaan. Henkilötunnuksen avulla eri terveysrekistereistä voidaan yhdistää tietoja, kuten diagnoosikoodit, sairaalatiedot ja lääkemääräykset. Tämä mahdollistaa sekä yleisten että harvinaisten perinnöllisten sairauksien tutkimisen.
Hankkeen toinen tukipilari on Suomen ainutlaatuinen väestörakenne, jossa monet muissa Euroopan väestöissä harvinaiset geenimuodot eli alleelit ovat rikastuneet siten, että ne voidaan tunnistaa ja testata terveyteen ja sairauksiin liittyvien vaikutusten suhteen. Hanke on tuottanut runsaasti löytöjä ja yli 950 tieteellistä julkaisua.
Lisävalaistusta mielen sairauksien perinnöllisyyteen
Aarno Palotie on viime aikoina keskittynyt mielenterveyssairauksien, erityisesti skitsofrenian ja hermoston kehityssairauksien, genetiikkaan. Tämä kiinnostus sai aikaan toisen suuren tutkimuksen, SUPER-tutkimuksen, johon rekrytoitiin yli 10 000 psykoosidiagnoosin saanutta potilasta Suomesta. Tutkimus tehtiin yhteistyössä Broad-instituutin Stanley Center for Psychiatric Research -laitoksen kanssa.
Koska sekä skitsofrenia että kehitysvammaisuus ovat jonkin verran yleisempiä Pohjois-Suomessa, tarjoaa olemassa oleva data mahdollisuuden tutkia sairauksien kehityskulkuja, jotka liittyvät sekä harvinaisiin että yleisiin neuropsykiatrisiin ja hermoston kehityssairauksiin.
Aarno Palotie toimii tällä hetkellä tutkimusjohtajana Suomen molekyylilääketieteen instituutissa (FIMM), joka on osa elämäntieteiden instituuttia HiLIFE:ä Helsingin yliopistossa. Hän on toiminut vuodesta 2013 lähtien Massachusettsin keskussairaalassa ryhmänjohtajana ja on associate member MIT:n Broad-instituutissa ja Harvardin yliopistossa.
Vuoteen 1998 asti Palotie työskenteli professorina (kaksi vuotta 5-vuotiskaudesta) ja laboratoriolääkärinä Helsingin yliopistossa ja HUS Helsingin yliopistollisessa sairaalassa. Vuosina 1998–2004 hän oli professori UCLA:n patologian laitoksella sekä vuodet 2004–2014 vierailevana professorina Broad-instituutissa MIT:ssä ja ryhmänjohtaja Wellcome Trust Sanger Instituutissa Cambridgessa vuosina 2007–2013.
Helsingin yliopiston dosenttiyhdistys ry.:n (HYDY) hallitus valitsee Vuoden dosentin vuosittain tiedekuntien ja erillislaitosten esitysten perusteella. Vuoden dosentin valinnan pääkriteereinä ovat dosentin ansiokas toiminta Helsingin yliopiston tutkimus- ja opetustehtävissä sekä niiden edistäminen merkittävällä tavalla.
Erityisesti otetaan huomioon, jos ehdokas on edistänyt oman tieteenalansa tuntemusta yhteiskunnassa tai toiminut ansiokkaasti yhteiskunnan eri sektoreilla tai toiminut esimerkillisellä tavalla Helsingin yliopiston tieteellisen tutkimuksen ja opetuksen edustajana ja edistänyt oman tieteenalansa tuntemusta kansainvälisellä tasolla.
Suomessa on kaikkiaan noin 10 000 dosenttia, joista Helsingin yliopistossa 4400. Vuosittain uusia dosentteja nimitetään Helsingin yliopistossa noin 180. Dosentin arvo on osoitus siitä, että sen haltija on alallaan tieteellisesti ja opetuksellisesti taitavaksi tunnustettu yliopistoyhteisön arvostettu jäsen.
Lisätietoja
Jukka Hoffren, puheenjohtaja, Helsingin yliopiston dosenttiyhdistys ry., puh. 050 5005 220, jukka.hoffren@helsinki.fi
Aarno Palotie, tutkimusjohtaja, Helsingin yliopisto, puh. 041 501 5915, aarno.palotie@helsinki.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiKuvat

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Itämerennorppien määrästä uusi tarkempi arvio – metsästys jarruttaa kannankasvua16.7.2025 09:02:24 EEST | Tiedote
Itämerennorppakanta on kasvanut viisinkertaiseksi 1970-luvulta, jolloin pitkään jatkunut liikametsästys ja ympäristömyrkyt uhkasivat lajin tulevaisuutta. Uusi tilastollinen malli tarkentaa nyt norpan kanta-arviota.
Liito-orava on taigametsien tulevaisuuden avainlaji9.7.2025 11:26:52 EEST | Tiedote
Tuore geneettinen tutkimus paljastaa yllättäviä piirteitä liito-oravan evoluutiosta sekä vakavia huolia lajin suojelun kannalta. Kaukoidässä saattaa asustaa oma alalaji.
Noin joka seitsemäs hakija pääsi sisään Helsingin yliopistoon3.7.2025 09:42:00 EEST | Tiedote
Yhteishaussa Helsingin yliopistoon valittiin 4 703 uutta opiskelijaa. Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto ensisijaisten hakijoiden määrän sekä hakijoiden kokonaismäärän perusteella.
Kaasuvuoto aloittaa haavan korjauksen kasveissa2.7.2025 18:01:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat löytäneet mekanismin, jonka avulla kasvit korjaavat suojaavan uloimman kerroksensa, korkkisolukon. Tällä löydöllä voi olla merkittäviä vaikutuksia maatalouteen ja elintarvikkeiden säilyvyyteen. Etyleenin ja hapen diffuusio haavan läpi käynnistää kasvin luonnollisen paranemisprosessin.
Kaksoisvalohoito vähentää ikenien verenvuotoa ja tulehdusta hammasimplanttien ympärillä1.7.2025 09:59:32 EEST | Tiedote
Kaksoisvalohoito (Lumoral) tarjoaa kotikäyttöön turvallisen ja tehokkaan vaihtoehdon implanttien ympäristön tulehduksen hallintaan ilman antibiootteja.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme