SDP:n Marko Asell: Liikuntarahoituksen taso turvattava

- Valtion noin 160 miljoonan euron liikuntabudjetti on varsin pieni muihin toimialoihin verrattuna. Kuitenkin silläkin ehkäistään huomattavaa haastetta: liikkumattomuuden kustannukset yhteiskunnalle ovat vuosittain n. 4,7 miljardia euroa, Asell sanoo.

Liikkumisella, paikallaanololla ja fyysisellä kunnolla on tärkeä merkitys väestön hyvinvoinnille, terveydelle ja toimintakyvylle. Liikkuminen tukee lukuisin tavoin sekä fyysistä että psyykkistä terveyttä. Vähäinen liikkuminen ja runsas paikallaanolo aiheuttavat mm. terveydenhuollon kustannuksia, tuottavuuskustannuksia, tuloverojen menetyksiä, ikäihmisten koti- ja laitoshoidon kustannuksia sekä syrjäytymisen kustannuksia.

Mielenterveysongelmat ovat tällä hetkellä suurin työkyvyttömyyttä aiheuttava syy. Myös lasten ja nuorten mielenterveysongelmat ovat nousseet merkittävästi. Liikunnan vaikutus masennukseen on kuitenkin dramaattinen ja liikunta pitäisi ottaa ensisijaisten hoitomuotojen joukkoon.

Valtion liikuntatoimen määrärahoista rahoitetaan suomalaisen liikunta- ja urheilukulttuurin kannalta keskeisiä toimintoja, kuten kuntien liikuntapalveluita ja liikuntapaikkarakentamista, kansalaistoimintaa, huippu-urheilua, liikunnan koulutusta ja tutkimusta, suurtapahtumia sekä eri väestöryhmien fyysistä aktiivisuutta edistävää Liikkuvat-kokonaisuutta ja erilaisia kehittämishankkeita. Aiemmin rahapelitoiminnan voittovaroista pääosin muodostunut liikunnan rahoitus siirtyi vuodesta 2024 lähtien osaksi valtion yleistä budjettia.

Leikkaukset valtion liikuntabudjettiin vaikuttavat laajasti Suomen suurimpaan kansanliikkeeseen, jonka toimintaan osallistuu 1,8 miljoonaa suomalaista. Leikkauksista kärsivät epäoikeudenmukaisesti harrastajat sekä liikunnan ja urheilun parissa työskentelevät, jotka eivät ole voineet vaikuttaa heikentyneeseen rahapelituottojen tilanteeseen.

Kehysriihessä on luultavasti luvassa lisäleikkauksia myös liikuntarahoitukseen. Esimerkiksi Olympiakomitea on ilmaissut huolensa tilanteesta mm. liikkumattomuuden tuomien kustannusten näkökulmasta, mutta myös siksi, että rahoituksen vähentyessä näivettyy myös liikunnan vapaaehtoistoiminta, jonka taloudellinen arvo on vuosittain noin 700 miljoonaa euroa.

- Liikunnan rahoitusta leikkaamalla Orpon hallitus aiheuttaa suurta haittaa suomalaisten hyvinvoinnille. Liikunnan rahoituksen taso tulee turvata. Rahoituksen sitominen indeksiin takaisi liikunnan ja urheilun pitkäaikaisen kehittämisen, mistä hyötyisi koko suomalainen yhteiskunta, Asell linjaa.