Askivuosista merkittävää työkyvyn laskua ja tuottavuuden menetyksiä
Tupakoinnin aiheuttamille tuottavuuden menetyksille on nyt laskettu hinta Suomessa. Oulun yliopiston tutkimus osoittaa, että elinikäinen tupakoija aiheuttaa yhteiskunnalle ja työnantajalle huomattavasti korkeammat tuottavuuskustannukset kuin tupakoimaton.
Tutkimuksen keskeisin tulos oli, että tupakoidut eli ns. askivuodet liittyvät vahvasti tuottavuuskustannuksiin: mitä enemmän askivuosia, sitä enemmän tuottavuuskustannuksia. Tuottavuuskustannukset ovat yhteiskunnan ja työnantajien menetyksiä, jotka johtuvat työntekijöiden alentuneesta työkyvystä. Ne aiheutuvat epäsuorasti sairauksista ja työkyvyn laskusta.
Askivuodet mittaavat elinikäisen tupakoinnin haittojen kertymistä. Ne lasketaan kertomalla jokainen tupakoitu vuosi päivittäin tupakoitujen savukeaskien määrällä. Sillä, missä iässä henkilö on aloittanut tupakoinnin tai lopettanut sen, ei ollut tutkijoiden mukaan niinkään merkitystä.
Eniten askivuosia tupakoineiden tuottavuuskustannukset olivat moninkertaisia tupakoimattomiin verrattuna. Yli 30 askivuotta tupakoineiden miesten tuottavuuskustannukset yhteiskunnalle olivat 184 427 euroa ja työnantajalle 60 765 euroa. Naisilla vastaavat luvut olivat 133 615 euroa ja 62 305 euroa. Sairauspäivärahapäiviä elinikäisillä tupakoijilla oli työuran aikana keskimäärin 60 % enemmän kuin tupakoimattomilla.
Tupakoinnin lopettaminen näkyy suoraan tuottavuuskustannusten laskuna. ”Tutkimuksemme mukaan jatkuva tupakoiminen on ratkaiseva tekijä tuottavuuskustannusten kannalta. Tämä viittaa siihen, että tupakoinnin haitalliset vaikutukset riippuvat tupakoinnin määrästä ja kestosta. Tupakoinnin lopettaminen on aina kannattavaa”, dosentti Ina Rissanen sanoo.
Tutkimuksessa otettiin huomioon yli 10 vuorokautta kestävät poissaolot tuottavuuden menetyksinä. Tupakoijille voi kertyä paljon lyhyempiäkin poissaoloja, joten ero tupakoimattomiin saattaa olla vieläkin suurempi. Miehillä ja naisilla tulokset olivat samansuuntaisia ja ne olivat riippumattomia muista elintavoista.
”Tulosten pitäisi osoittaa sekä yhteiskunnalle että työnantajille, että Suomessa menetetään paljon rahaa tupakoinnista johtuvan työkyvyn laskun takia. Tämän menetyksen estämiseksi tulisi tehdä muutoksia sekä lainsäädännössä että työpaikoilla”, Rissanen sanoo.
”Tuloksia tulisi käyttää työpaikoilla kohdentamaan työkykyä ylläpitäviä ja tupakoinnin lopettamiseen kannustavia kustannustehokkaita toimia. Ne osoittavat, minkälaista rahallista hyötyä tällaisista toimista on mahdollista saavuttaa, kun työntekijöiden poissaolot vähenevät”, yliopistotukija Marko Korhonen Oulun yliopiston kauppakorkeakoulusta toteaa.
Tulokset ovat merkittäviä, sillä tuottavuuskustannusten laskemisessa hyödynnettiin menetelmää, joka ottaa huomioon myös mahdolliset virhelähteet.
Tutkimuksessa seurattiin vuoden 1966 Pohjois-Suomen syntymäkohortissa 10 650 henkilöä synnytystä edeltävästä ajasta 55 vuoden ikään asti. Tupakointikäyttäytyminen arvioitiin elinkaarimallinnuksella ja kumulatiivinen altistuminen askivuosien avulla. Tuottavuuskustannukset arvioitiin inhimillisen pääoman menetelmällä (HCM) ja kitkakustannusmenetelmällä (FCM). Lisäksi käytettiin yksityiskohtaisia, kansallisiin rekistereihin perustuvia tietoja hoidosta, työkyvyttömyydestä, kuolleisuudesta, koulutuksesta, verotuksesta, ammatista ja työmarkkinoista. Tuottavuuskustannusten ennustamiseen käytettiin kaksiosaista regressiomallia.
Tutkimuksen ovat tehneet yhteistyössä Oulun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan Väestöterveyden tutkimusyksikön ja Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun tutkijat.
Tutkimusartikkeli: Ina Rissanen, Iiro Nerg, Petteri Oura, Sanna Huikari, Marko Korhonen, Productivity costs of lifelong smoking – the Northern Finland Birth Cohort 1966 study, European Journal of Public Health, 2024; ckae057, https://doi.org/10.1093/eurpub/ckae057
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Dosentti Ina Rissanen, Väestöterveyden tutkimusyksikkö, p. +31618505066, ina.rissanen@oulu.fi
Yliopistotutkija Marko Korhonen, Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu, p. 044 5281270, marko.korhonen@oulu.fi
Viestintäasiantuntija Anna-Maria Hietapelto, p. 040 7650015, anna-maria.hietapelto@oulu.fi
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Kaupunkialueiden ylivalaisu haittaa ihmisen ja luonnon hyvinvointia – Oulun yliopistossa kehitetään yhteistyön malleja pimeän ja hämärän arvot tunnistavaan valaistussuunnitteluun20.9.2024 09:02:34 EEST | Tiedote
Perinteisesti valaistuksen kehittäminen kaupunki- ja taajama-alueilla on nähty valon määrän lisäämisenä. Ylivalaisun todetut haittavaikutukset ihmisen ja luonnon hyvinvointiin sekä kasvava energiankulutus ovat kuitenkin kääntämässä näkökulman valaistuksen suunnittelussa yhä enemmän valon määrästä valon laatuun. 30.9. lähtien asukkaat Kuusamossa, Iissä, Oulussa ja Nivalassa toivotetaan tervetulleiksi osallistumaan ja kertomaan kokemuksiaan, kun Oulun yliopistossa kehitetään uudenlaisia kumppanuuksia kaupunkien valaistukseen.
PCR-menetelmän käyttöönotto on nopeuttanut ihon pinnallisten sieni-infektioiden diagnostiikkaa20.9.2024 06:40:00 EEST | Tiedote
PCR-menetelmän käytön myötä sieni-infektioiden lääkehoito voidaan kohdentaa ja rajata huomattavasti nopeammin kuin viljelymenetelmää käytettäessä, uusi tutkimus osoittaa.
Kutsu medialle: Ruoantuotannon ja ympäristöterveyden yhteys19.9.2024 06:54:00 EEST | Tiedote
Miten ruoka pitäisi tuottaa ja valmistaa, että se säilyttäisi terveellisyytensä? Oulun yliopiston johtaman Argumenta-hankkeen Terve ympäristö ja terve ihminen ja Suomen Akatemian FOOD-tutkimusohjelman yhteinen yleisötilaisuus Helsingin yliopiston tiedekulmassa keskiviikkona 25.9. klo 13–15 haastaa tutkijat ja yleisön keskusteluun aiheesta.
Oulun yliopisto kehittää turvallista työympäristöä: ”Tilanteiden tunnistaminen arjessa tärkeää”18.9.2024 14:39:08 EEST | Tiedote
Oulun yliopistossa on otettu käyttöön eettiset ohjeet tasa-arvoisen ja syrjimättömän työympäristön vahvistamiseksi. Esihenkilöiden osaamista epäasiallisten tilanteiden tunnistamiseksi kehitetään.
Oulun yliopisto palkitsi työryhmiä - mukana turvallinen tila, digituki ja terveydenhuollon saavutettavuuden edistämistä18.9.2024 10:50:22 EEST | Tiedote
Digimentorit, kirjaston turvallisen tilan työryhmä, tuotantotalouden tutkimusyksikkö sekä suun terveyden digiloikkaa edistävä tutkimusryhmä palkittiin yliopiston arvojen mukaisesta toiminnasta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme