Kehysriihessä on muistettava vastuullinen ja puhdasta siirtymää tukeva teollisuuspolitiikka – kasvun edellytykset pitää varmistaa
Hallituksella on edessään Suomen suunnan kannalta tärkeä tehtävä, kun se ensi viikon kehysriihessä etsii keinoja tehdä välttämättömiä sopeutuksia. Rajusti alijäämäistä ja velkavetoista kansantaloutta on syytäkin uudistaa merkittävällä tavalla. Toimien tulee kuitenkin varmistaa kasvun edellytykset vientiteollisuudessa.
Suomi elää viennistä ja nousee kansantalouden syvästä kuopasta vain toimivan vientiteollisuuden avulla. Hallituksen tulee kehysriihessä tehdä vastuullista ja puhdasta siirtymää tukevaa teollisuuspolitiikkaa. Teollisuuden toimintaympäristö on pidettävä kilpailukykyisenä ja houkuttelevana uusille investoinneille, jotta Suomeen saadaan uuden sukupolven puhtaan siirtymän teollisuutta ja työpaikkoja.
Teollisuus elää valtavassa globaalissa murroksessa. Jokainen teollisuusvaltio haluaa osansa puhtaan siirtymän mullistuksesta, jossa uusien innovaatioiden teollisuus, tehtaiden sijainti ja työpaikat jaetaan uudelleen. Suurvallat ovat ymmärtäneet teollisuuden merkityksen hyvinvoinnin tukijalkana, ja useat maat ovat lähteneet rajuihin valtiontukitoimiin varmistaakseen investoinnit ja työpaikat omalle maaperälleen. Suomi ei rahanjakokilpailussa pärjää, joten meidän tulee maana keskittyä vahvuuksiimme ja tehdä yhteistyössä kaikkemme toimintaympäristön houkuttelevuuden parantamiseksi.
Teollisten investointien kannalta on tärkeää viedä käynnissä olevia luvitusprosessien perustavanlaatuista uudistamista määrätietoisesti eteenpäin ja löytää ratkaisuja, jotka vähentävät byrokratiaa ja ennen kaikkea nopeuttavat luvitusta.
– Luvituksen on oltava merkittävästi nopeampaa ja ennakoitavampaa, jotta uuden sukupolven investoinnit ja työpaikat eivät karkaa muualle, sanoo Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja Mika Aalto.
Suomalaisen teollisuustuotannon kilpailukyvyn turvaamiseksi kilpailukykyinen verotus, energiatukien palauttaminen viime vuosien tasolle ja sähköistämisen tuen jatkaminen tasatahtia kilpailijamaiden kanssa ovat perusteltuja. Puhtaan siirtymän tukemiseksi on myös huolehdittava energiainfran ja toimintaympäristön kehittämisestä kokonaisvaltaisesti.
– Tässä tilanteessa olisi vastuutonta heikentää teollisuuden kilpailukykyä ja investointiolosuhteita. Kemianteollisuuden mielestä Suomessa tulee säilyttää kilpailukykyinen verotus teollisuudelle, elvyttää TEM:n investointeihin tarkoitetut energiatuet ja jatkaa sähköistämisen tukea. Lisäksi tulee huolella tarkastella millä keinoin puhdasta siirtymää voisi edistää entisestään. Näin Suomeen saadaan lisää teollisuutta, työpaikkoja ja kauan kaivattua kasvua, sanoo Aalto.
TKI-panostukset tukemaan kasvua
Uudistuva teollisuus tarvitsee innovaatioita, ja valtio onkin tekemässä kauan kaivattuja investointeja T&K-rahoitukseen. Jotta investoinnit toimisivat, kuten niiden pitäisi toimia, eli tuottaisivat kasvua ja uusia työpaikkoja Suomeen, panostukset tulee ohjata yritysvetoisesti. TKI:n vuoden 2025 lisärahoituksesta suurin osa tulee ohjata Business Finlandin kautta yritysvetoiseen T&K-toimintaan.
Tällä hetkellä TKI-rahoitus ohjautuu pääosin korkeakoulusektorille. Vuonna 2022 valtion T&K-menoista korkeakoulusektorille meni noin 1,4 miljardia euroa ja yrityssektorille 244 miljoonaa euroa. Kansainvälisessä vertailussa Suomen julkinen T&K-rahoitus yliopistoille ja korkeakouluille on hyvällä tasolla, mutta yritysten T&K-kannusteet ovat selvästi kilpailijamaita heikommat.
Suomessa on kunnianhimoinen tavoite nostaa TKI-rahoitus neljään prosenttiin BKT:sta vuoteen 2030 mennessä. Jotta tavoitteeseen voidaan päästä, yrityssektorin tulisi lisätä rahoitusta noin 1,9 miljardilla eurolla vuoteen 2030 mennessä.
– Investointimäärä on valtava. Jos neljän prosentin tavoite halutaan saavuttaa, se vaatii huomattavaa muutosta TKI-rahoituspolitiikassa. Lisärahoituksen tulee kehysriihessä painottua yritysvetoiseen TKI-toimintaan, koska ilman rahoituksen tuomaa suoraa lisäkannustetta yritysten investoinnit T&K:hon eivät tule nousemaan toivotulle tasolle, sanoo Aalto.
Osaajapulasta kärsivä teollisuus tarvitsee tulevaisuuden tekijöitä, ja on tärkeää huolehtia nuorten polusta työelämään. Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen resurssit tulee turvata ja nuorten moniammatilliseen tukeen koulupolulla tulee löytää panostuksia.
Yhteyshenkilöt
Mika AaltoToimitusjohtajaKemianteollisuus ry
Puh:+358 50 438 9247mika.aalto@kemianteollisuus.fiTwitter: @Kemianteollisuu - https://twitter.com/Kemianteollisuu Linkedin: http://linkd.in/1g4vUbs Tilaa uutiskirje: http://bit.ly/1Mk0cTq Kemianteollisuus ry on kemianteollisuuden ja sen lähialojen elinkeino- ja työmarkkinapoliittinen edunvalvontajärjestö, jonka tehtävänä on toimialan kilpailukyvyn ja toimintaedellytysten edistäminen Suomessa. Kemianteollisuus ry:llä on lähes 400 jäsenyritystä sekä 14 jäsen- ja yhteistyöyhdistystä. Kemianteollisuus on yksi merkittävimmistä teollisuuden toimialoista Suomessa. Sen osuus teollisuuden tuotannosta ja tavaraviennistä on noin viidennes. Suoraan, välillisesti ja tulovaikutusten kautta työllistämme lähes 100 000 suomalaista ja investoimme Suomeen vuositasolla reilut miljardi euroa. Miten ruoka, luonnonvarat ja energia saadaan riittämään maailman kasvavalle väestölle? Puhdas vesi, uusiutuvat polttoaineet ja lääkkeet ovat kemiaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kemianteollisuus ry
Kemianteollisuuden yritysjohtajat: Sijainti on Suomen suuri heikkous globaalissa kaupankäynnissä – Näin pärjäsimme vertailussa Ruotsiin18.6.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Suomen maantieteellinen sijainti on selvä heikkous suhteessa kilpailijamaihin, arvioivat Suomen toiseksi suurimman vientialan kemianteollisuuden toimitusjohtajat tuoreessa kyselyssä. Toimitusjohtajat nostivat heikkoutena esille myös muun muassa yritysvastaisen kulttuurin Suomessa.
Yhteisöveron alentamisesta ja palkkaverotuksen keventämisestä kiitokset hallitukselle – osa päätöksistä heikentää kuitenkin teollisuuden kilpailukykyä23.4.2025 23:01:35 EEST | Tiedote
Hallitus julkisti keskiviikkona julkisen talouden suunnitelmansa vuosille 2026–2029. Kasvuriiheksi nimettyyn puoliväliriiheen kohdistui paljon odotuksia, ja hallitus onnistuikin tekemään myönteisiä, kasvua tukevia päätöksiä.
Työehtosopimus syntynyt kemianteollisuuden ylemmille toimihenkilöille15.4.2025 14:20:24 EEST | Tiedote
Kemianteollisuuden ylempien toimihenkilöiden työehtosopimusriitaan 13.4. annettu sovintoesitys on hyväksytty Kemianteollisuus ry:n ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n hallituksissa tiistaina 15.4.
Trumpin tullit iskevät kipeästi teollisuuteen ja alleviivaavat vahvojen teollisuuspoliittisten toimien merkitystä kehysriihessä3.4.2025 12:12:08 EEST | Tiedote
Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ilmoitus 20 prosentin tulleista iskee kipeästi suomalaiseen teollisuuteen. Suomen toiseksi suurimpaan vientialaan kemianteollisuuteen isku on jopa satoja miljoonia euroja. Pidemmällä aikavälillä vaikutus voi olla tätäkin suurempi. Trumpin tullit alleviivaavat vahvojen teollisuuspoliittisten toimien merkitystä kehysriihessä, jotta suomalainen teollisuus pitää pintansa jatkuvassa geopoliittisessa murroksessa.
Lakkoja kemianteollisuuteen – YTN:n kohteena 24 jäsenyritystä27.3.2025 17:54:40 EET | Tiedote
Ylemmät toimihenkilöt YTN ilmoitti torstaina 27. maaliskuuta yhteensä neljästä päivän mittaisesta lakosta Kemianteollisuuden yrityksiin. Lakkoja kohdistuu 24:ään kemianteollisuuden jäsenyritykseen sen eri toimialoilla ja eri puolilla Suomea. Lakkojen piirissä on noin 6 000 ylempää toimihenkilöä. Lakot on ilmoitettu seuraaville päiville: 11.4., 17.4., 25.4. ja 2.5.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme