Suomen ympäristökeskus

Itämeren talviseuranta: fosfaattifosforin pitoisuudet paikoin ennätyslukemissa

Jaa

Merentutkimusalus Arandan vuosittaisella talviseurantamatkalla havaittiin, että Itämeren pääaltaalla happiongelmat jatkuvat edelleen ja pintakerroksen fosfaattifosforinpitoisuudet ovat korkeita. Suomenlahdella happitilanne oli kohtalaisen hyvä mutta pintakerroksen fosfaattifosforipitoisuus korkeampi kuin koskaan viimeksi kuluneiden 30 vuoden aikana. Myös Saaristomerellä ravinnepitoisuudet olivat tavanomaista korkeampia.

Tutkimusalus Aranda merellä tammikuussa 2024.
Tutkimusalus Aranda merellä tammikuussa 2024. Ilkka Lastumäki / Suomen ympäristökeskus

Suomenlahdella pintakerroksen suolaisuus oli noussut ennätyskorkealle ja valtaosassa mittausasemia fosfaattifosforipitoisuudet olivat seurantahistorian suurimmat. Ennätyksellisiä fosfaattifosforipitoisuuksia mitattiin nyt huomattavasti laajemmalla alueella kuin viime vuonna. Fosfaattifosforinpitoisuuden nousun syynä ovat Itämeren pääaltaalta Suomenlahdelle kulkeutuneet ravinnerikkaat vesimassat ja niiden sekoittuminen. Toisaalta vesikerrosten sekoittuminen parantaa syvän veden happitilaa, ja hapen niukkuutta tavattiinkin vain Suomenlahden suualueella.

Saaristomerellä mitatut liuenneen typen ja fosfaattifosforin pitoisuudet olivat paikoin ennätyskorkeita talvikauden lukemiksi. Poikkeuksellisen korkeat pitoisuudet johtuivat todennäköisesti Suomenlahdelta Saaristomerelle virranneesta ravinteikkaasta vedestä.

Selkämerellä syvänteiden happipitoisuus on alentunut ja syväveden ravinnepitoisuudet ovat paikoin korkeita. Selkämeren ravinnepitoisuuksien nousu alkoi 2000-luvun alussa ja jatkuu edelleen.

Merenkurkussa ja Perämerellä ravinne- ja happitilanne olivat tavanomaisella talvisella tasolla.

Itämeren pääaltaan happitilanne oli edelleen heikko. Pääaltaan luoteisosa oli voimakkaasti kerrostunut ja vesi oli hapetonta yli 60 metrin syvyydessä. Altaan koillisreunalla hapetonta vettä havaittiin vasta 90–95 metrin alapuolella. Pintakerroksen fosfaattifosforipitoisuus oli korkeampi kuin tavanomaisena talvena, mikä johtuu todennäköisesti myrskyjen aiheuttamasta vesimassojen sekoittumisesta.

null
Kuva 1. Pintaveden (1 m) fosfaattifosforipitoisuus (mikromoolia litrassa) keskisellä Suomenlahdella asemalla LL7 talvikaudella (1.12.–1.2.) vuosina 1991–2024. Suomen ympäristökeskus
null
Kuva 2. Vesikerroksen happipitoisuus (millilitraa happea litrassa) Bornholmista Perämerelle (vasemmalla) ja Bornholmista Suomenlahdelle (oikealla) tammikuussa 2024. Suomen ympäristökeskus
null
Kuva 3. Itämeren pintaveden fosfaattifosforipitoisuus (mikromoolia litrassa) talvella 2024 ja 2023. Suomen ympäristökeskus
null
Kuva 4. Itämeren pintaveden typpiravinteiden pitoisuus (mikromoolia litrassa) talvella 2024 ja 2023. Suomen ympäristökeskus

Joulukuisen suolapulssin vaikutukset jäänevät pieneksi

Tanskan salmien kautta Itämereen tuli joulukuussa 2023 suolapulssi, ja se on parantanut happitilannetta Bornholmin syvänteessä. Joulukuun suolapulssi oli kooltaan kohtalainen, noin 80 km3. Sen vaikutukset jäävät merkittävästi pienemmiksi kuin vuonna 2014 tulleen, tilavuudeltaan 300 km3, suolapulssin vaikutukset. Suolapulssin vaikutukset näkyvät Itämeren pääaltaan pohjoisosassa todennäköisesti loppukevään tai alkukesän aikana

Arandalla seurataan myös melua ja haitallisia aineita

Arandan talviseurantamatka kohdistui Suomenlahdelle, Saaristomerelle, Itämeren pääaltaan pohjoisosaan, Ahvenanmerelle, Selkämerelle, Merenkurkkuun ja Perämerelle. Matkalla kerättiin tietoja ravinne- ja happitilanteen lisäksi muun muassa haitallisista kemikaaleista ja vedenalaisesta melusta.

Meluseurannan perusteella matalataajuinen melu on lisääntynyt Suomenlahdella ja pohjoisella Itämeren pääaltaalla. Matalataajuinen melu aiheuttaa stressiä muun muassa kaloille ja simpukoille ja häiritsee eliöitä, jotka käyttävät ääntä viestinnässä ja saalistuksessa.

Haitallisten aineiden seurannassa pintavedessä todettiin vain hyvin vähän öljyä. Öljypitoisuudet ovat pysyneet edelleen raja-arvon 1 mikrogramma litrassa alapuolella. Pinnoiteaineina käytettäviä fluoriyhdisteitä kertyy keskisellä Selkämerellä pohjalle selvästi enemmän kuin muilla Suomen Itämeren seuranta-asemilla. Itäisellä Suomenlahdella pohjalle kertyy polykloorattuja dioksiineja ja furaaneja muita alueita enemmän.

Seuraavalle seurantamatkalleen Aranda lähtee huhtikuun 16. päivänä. Matkalla seurataan muun muassa kasviplanktonin kevätkukinnan edistymistä.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Matkanjohtajat:

Vanhempi tutkija Pekka Kotilainen (Itämeren pääallas, Saaristomeri ja Pohjanlahti), p. 0295 251 317, etunimi.sukunimi@syke.fi

Johtava tutkija Harri Kankaanpää (Suomenlahti, melu ja haitalliset aineet), Suomen ympäristökeskus, p. 0295 251 258, etunimi.sukunimi@syke.fi

Viestintäasiantuntija Eija Järvinen, Suomen ympäristökeskus, p. 0295 251 242, etunimi.sukunimi@syke.fi

Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa

Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.

Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.

Puh:029 525 1072syke_ajankohtaiset@syke.fi

Kuvat

Kuva 3. Itämeren pintaveden fosfaattifosforipitoisuus (mikromoolia litrassa) talvella 2024 ja 2023.
Kuva 3. Itämeren pintaveden fosfaattifosforipitoisuus (mikromoolia litrassa) talvella 2024 ja 2023.
Suomen ympäristökeskus
Lataa
Kuva 4. Itämeren pintaveden typpiravinteiden pitoisuus (mikromoolia litrassa) talvella 2024 ja 2023.
Kuva 4. Itämeren pintaveden typpiravinteiden pitoisuus (mikromoolia litrassa) talvella 2024 ja 2023.
Suomen ympäristökeskus
Lataa
Kuva 2. Vesikerroksen happipitoisuus (millilitraa happea litrassa) Bornholmista Perämerelle (vasemmalla) ja Bornholmista Suomenlahdelle (oikealla) tammikuussa 2024.
Kuva 2. Vesikerroksen happipitoisuus (millilitraa happea litrassa) Bornholmista Perämerelle (vasemmalla) ja Bornholmista Suomenlahdelle (oikealla) tammikuussa 2024.
Suomen ympäristökeskus
Lataa
Kuva 1. Pintaveden (1 m) fosfaattifosforipitoisuus (mikromoolia litrassa) keskisellä Suomenlahdella asemalla LL7 talvikaudella (1.12.–1.2.) vuosina 1991–2024.
Kuva 1. Pintaveden (1 m) fosfaattifosforipitoisuus (mikromoolia litrassa) keskisellä Suomenlahdella asemalla LL7 talvikaudella (1.12.–1.2.) vuosina 1991–2024.
Suomen ympäristökeskus
Lataa
Tutkimusalus Aranda merellä tammikuussa 2024.
Tutkimusalus Aranda merellä tammikuussa 2024.
Ilkka Lastumäki / Suomen ympäristökeskus
Lataa
Tutkimusalus Aranda merellä tammikuussa 2024.
Tutkimusalus Aranda merellä tammikuussa 2024.
Ilkka Lastumäki / Suomen ympäristökeskus
Lataa

Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.

Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki

0295 251 000
https://www.syke.fi/fi-FI

On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus

Proposal for saving the Baltic Sea: 34 actions to strengthen the network of marine protected areas18.11.2025 10:00:00 EET | Press release

Joint press release from Metsähallitus and Finnish Environment Institute Baltic Sea nature is threatened by eutrophication, pollution and climate change. The Roadmap for the development of marine protected area network in Finland until 2030, which was drawn up in cooperation between a number of organisations, presents 34 actions for improving the status of the Baltic Sea, safeguarding the most valuable marine areas and achieving international conservation area targets. Never before has an equally extensive and comprehensive plan for the conservation of marine nature been drawn up in Finland.

Plan för att rädda Östersjön: 34 åtgärdsförslag för att stärka nätverket av marina skyddsområden18.11.2025 10:00:00 EET | Pressmeddelande

Forststyrelsen och Finlands miljöcentral meddelar: Östersjöns natur hotas av eutrofiering, föroreningar och klimatförändringen. Färdplan för utvecklingen av Finlands nätverk av marina skyddsområden fram till 2030, som utarbetats i samarbete mellan flera organisationer, innehåller 34 konkreta åtgärder för att förbättra havets tillstånd, skydda de mest värdefulla havsområdena och uppnå internationella mål för skyddsområdena. En så omfattande och heltäckande plan för skydd av den marina naturen har aldrig tidigare tagits fram.

Suunnitelma Itämeren pelastamiseksi: 34 toimenpide-ehdotusta merensuojelualueverkoston vahvistamiseksi18.11.2025 10:00:00 EET | Tiedote

Suomen ympäristökeskus ja Metsähallitus tiedottavat: Itämeren luontoa uhkaavat rehevöityminen, saastuminen ja ilmastonmuutos. Useiden organisaatioiden yhteistyönä laadittu Suomen merensuojelualueverkoston kehittämisen tiekartta vuoteen 2030 esittää 34 konkreettista toimenpidettä, joilla voidaan parantaa meren tilaa, turvata arvokkaimmat merialueet ja saavuttaa kansainväliset suojelualuetavoitteet. Yhtä laajaa ja kattavaa suunnitelmaa meriluonnon suojelusta ei ole aiemmin tehty.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye