Itämeren talviseuranta: fosfaattifosforin pitoisuudet paikoin ennätyslukemissa
Merentutkimusalus Arandan vuosittaisella talviseurantamatkalla havaittiin, että Itämeren pääaltaalla happiongelmat jatkuvat edelleen ja pintakerroksen fosfaattifosforinpitoisuudet ovat korkeita. Suomenlahdella happitilanne oli kohtalaisen hyvä mutta pintakerroksen fosfaattifosforipitoisuus korkeampi kuin koskaan viimeksi kuluneiden 30 vuoden aikana. Myös Saaristomerellä ravinnepitoisuudet olivat tavanomaista korkeampia.
Suomenlahdella pintakerroksen suolaisuus oli noussut ennätyskorkealle ja valtaosassa mittausasemia fosfaattifosforipitoisuudet olivat seurantahistorian suurimmat. Ennätyksellisiä fosfaattifosforipitoisuuksia mitattiin nyt huomattavasti laajemmalla alueella kuin viime vuonna. Fosfaattifosforinpitoisuuden nousun syynä ovat Itämeren pääaltaalta Suomenlahdelle kulkeutuneet ravinnerikkaat vesimassat ja niiden sekoittuminen. Toisaalta vesikerrosten sekoittuminen parantaa syvän veden happitilaa, ja hapen niukkuutta tavattiinkin vain Suomenlahden suualueella.
Saaristomerellä mitatut liuenneen typen ja fosfaattifosforin pitoisuudet olivat paikoin ennätyskorkeita talvikauden lukemiksi. Poikkeuksellisen korkeat pitoisuudet johtuivat todennäköisesti Suomenlahdelta Saaristomerelle virranneesta ravinteikkaasta vedestä.
Selkämerellä syvänteiden happipitoisuus on alentunut ja syväveden ravinnepitoisuudet ovat paikoin korkeita. Selkämeren ravinnepitoisuuksien nousu alkoi 2000-luvun alussa ja jatkuu edelleen.
Merenkurkussa ja Perämerellä ravinne- ja happitilanne olivat tavanomaisella talvisella tasolla.
Itämeren pääaltaan happitilanne oli edelleen heikko. Pääaltaan luoteisosa oli voimakkaasti kerrostunut ja vesi oli hapetonta yli 60 metrin syvyydessä. Altaan koillisreunalla hapetonta vettä havaittiin vasta 90–95 metrin alapuolella. Pintakerroksen fosfaattifosforipitoisuus oli korkeampi kuin tavanomaisena talvena, mikä johtuu todennäköisesti myrskyjen aiheuttamasta vesimassojen sekoittumisesta.
Joulukuisen suolapulssin vaikutukset jäänevät pieneksi
Tanskan salmien kautta Itämereen tuli joulukuussa 2023 suolapulssi, ja se on parantanut happitilannetta Bornholmin syvänteessä. Joulukuun suolapulssi oli kooltaan kohtalainen, noin 80 km3. Sen vaikutukset jäävät merkittävästi pienemmiksi kuin vuonna 2014 tulleen, tilavuudeltaan 300 km3, suolapulssin vaikutukset. Suolapulssin vaikutukset näkyvät Itämeren pääaltaan pohjoisosassa todennäköisesti loppukevään tai alkukesän aikana
Arandalla seurataan myös melua ja haitallisia aineita
Arandan talviseurantamatka kohdistui Suomenlahdelle, Saaristomerelle, Itämeren pääaltaan pohjoisosaan, Ahvenanmerelle, Selkämerelle, Merenkurkkuun ja Perämerelle. Matkalla kerättiin tietoja ravinne- ja happitilanteen lisäksi muun muassa haitallisista kemikaaleista ja vedenalaisesta melusta.
Meluseurannan perusteella matalataajuinen melu on lisääntynyt Suomenlahdella ja pohjoisella Itämeren pääaltaalla. Matalataajuinen melu aiheuttaa stressiä muun muassa kaloille ja simpukoille ja häiritsee eliöitä, jotka käyttävät ääntä viestinnässä ja saalistuksessa.
Haitallisten aineiden seurannassa pintavedessä todettiin vain hyvin vähän öljyä. Öljypitoisuudet ovat pysyneet edelleen raja-arvon 1 mikrogramma litrassa alapuolella. Pinnoiteaineina käytettäviä fluoriyhdisteitä kertyy keskisellä Selkämerellä pohjalle selvästi enemmän kuin muilla Suomen Itämeren seuranta-asemilla. Itäisellä Suomenlahdella pohjalle kertyy polykloorattuja dioksiineja ja furaaneja muita alueita enemmän.
Seuraavalle seurantamatkalleen Aranda lähtee huhtikuun 16. päivänä. Matkalla seurataan muun muassa kasviplanktonin kevätkukinnan edistymistä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Matkanjohtajat:
Vanhempi tutkija Pekka Kotilainen (Itämeren pääallas, Saaristomeri ja Pohjanlahti), p. 0295 251 317, etunimi.sukunimi@syke.fi
Johtava tutkija Harri Kankaanpää (Suomenlahti, melu ja haitalliset aineet), Suomen ympäristökeskus, p. 0295 251 258, etunimi.sukunimi@syke.fi
Viestintäasiantuntija Eija Järvinen, Suomen ympäristökeskus, p. 0295 251 242, etunimi.sukunimi@syke.fi
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat
Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki
0295 251 000
https://www.syke.fi/fi-FI
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Selvitys: Merituulivoima ohjattava herkimpien lintualueiden ulkopuolelle4.7.2025 08:57:54 EEST | Tiedote
Merituulivoimalat tulisi rakentaa lintujen suojelemiseksi kokonaan riskialtteimpien alueiden ulkopuolelle, suosittaa Suomen ympäristökeskuksen julkaisema selvitys. Laajan asiantuntijajoukon valmistelema raportti kokoaa yhteen Suomen merialueen herkät lintualueet ja esittää suosituksia merituulivoiman suunnittelun tueksi.
Antalet observationer av cyanobakterier har ökat något i insjöar, längs kusten och i öppna havsområden i Finska viken3.7.2025 13:07:32 EEST | Pressmeddelande
Situationen med cyanobakterier i insjöar utvecklas på ett sätt som är typiskt för högsommaren, medan det vid kustområden har observerats något färre alger än vanligt. I östra Finska viken har cyanobakterier dock observerats både vid kusten och på öppet hav. De kraftiga vindarna i slutet av veckan blandar om vattnet och gör det svårare att observera algerna.
The number of blue-green algae observations has slightly increased in inland waters, along the coast, and in the open sea areas of the Gulf of Finland3.7.2025 13:06:05 EEST | Press release
The blue-green algae situation in inland waters is progressing in a manner typical for midsummer, while slightly less algae than usual have been observed in coastal areas. However, in the eastern Gulf of Finland, blue-green algae have been detected both along the coast and in open sea areas. Strong winds later in the week will mix the water, making it more difficult to observe the algae.
Sinilevähavaintojen määrä lisääntynyt hieman sisävesillä, rannikolla ja Suomenlahden avomerialueilla3.7.2025 13:00:00 EEST | Tiedote
Sisävesien sinilevätilanne etenee keskikesälle tyypilliseen tapaan, rannikkoalueilla levää on puolestaan havaittu hieman tavallista vähemmän. Itäisellä Suomenlahdella sinilevää on kuitenkin havaittavissa niin rannikolla kuin avomerialueilla. Loppuviikon kovat tuulet sekoittavat sinilevän veteen vaikeuttaen sen havainnointia.
Finnish Environment Institute and Kuva Space partner to enhance water quality monitoring3.7.2025 10:32:15 EEST | Press release
This public-private partnership will test the use of hyperspectral satellite observations in developing further the national algae monitoring.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme