Itämeren talviseuranta: fosfaattifosforin pitoisuudet paikoin ennätyslukemissa
Merentutkimusalus Arandan vuosittaisella talviseurantamatkalla havaittiin, että Itämeren pääaltaalla happiongelmat jatkuvat edelleen ja pintakerroksen fosfaattifosforinpitoisuudet ovat korkeita. Suomenlahdella happitilanne oli kohtalaisen hyvä mutta pintakerroksen fosfaattifosforipitoisuus korkeampi kuin koskaan viimeksi kuluneiden 30 vuoden aikana. Myös Saaristomerellä ravinnepitoisuudet olivat tavanomaista korkeampia.
Suomenlahdella pintakerroksen suolaisuus oli noussut ennätyskorkealle ja valtaosassa mittausasemia fosfaattifosforipitoisuudet olivat seurantahistorian suurimmat. Ennätyksellisiä fosfaattifosforipitoisuuksia mitattiin nyt huomattavasti laajemmalla alueella kuin viime vuonna. Fosfaattifosforinpitoisuuden nousun syynä ovat Itämeren pääaltaalta Suomenlahdelle kulkeutuneet ravinnerikkaat vesimassat ja niiden sekoittuminen. Toisaalta vesikerrosten sekoittuminen parantaa syvän veden happitilaa, ja hapen niukkuutta tavattiinkin vain Suomenlahden suualueella.
Saaristomerellä mitatut liuenneen typen ja fosfaattifosforin pitoisuudet olivat paikoin ennätyskorkeita talvikauden lukemiksi. Poikkeuksellisen korkeat pitoisuudet johtuivat todennäköisesti Suomenlahdelta Saaristomerelle virranneesta ravinteikkaasta vedestä.
Selkämerellä syvänteiden happipitoisuus on alentunut ja syväveden ravinnepitoisuudet ovat paikoin korkeita. Selkämeren ravinnepitoisuuksien nousu alkoi 2000-luvun alussa ja jatkuu edelleen.
Merenkurkussa ja Perämerellä ravinne- ja happitilanne olivat tavanomaisella talvisella tasolla.
Itämeren pääaltaan happitilanne oli edelleen heikko. Pääaltaan luoteisosa oli voimakkaasti kerrostunut ja vesi oli hapetonta yli 60 metrin syvyydessä. Altaan koillisreunalla hapetonta vettä havaittiin vasta 90–95 metrin alapuolella. Pintakerroksen fosfaattifosforipitoisuus oli korkeampi kuin tavanomaisena talvena, mikä johtuu todennäköisesti myrskyjen aiheuttamasta vesimassojen sekoittumisesta.
Joulukuisen suolapulssin vaikutukset jäänevät pieneksi
Tanskan salmien kautta Itämereen tuli joulukuussa 2023 suolapulssi, ja se on parantanut happitilannetta Bornholmin syvänteessä. Joulukuun suolapulssi oli kooltaan kohtalainen, noin 80 km3. Sen vaikutukset jäävät merkittävästi pienemmiksi kuin vuonna 2014 tulleen, tilavuudeltaan 300 km3, suolapulssin vaikutukset. Suolapulssin vaikutukset näkyvät Itämeren pääaltaan pohjoisosassa todennäköisesti loppukevään tai alkukesän aikana
Arandalla seurataan myös melua ja haitallisia aineita
Arandan talviseurantamatka kohdistui Suomenlahdelle, Saaristomerelle, Itämeren pääaltaan pohjoisosaan, Ahvenanmerelle, Selkämerelle, Merenkurkkuun ja Perämerelle. Matkalla kerättiin tietoja ravinne- ja happitilanteen lisäksi muun muassa haitallisista kemikaaleista ja vedenalaisesta melusta.
Meluseurannan perusteella matalataajuinen melu on lisääntynyt Suomenlahdella ja pohjoisella Itämeren pääaltaalla. Matalataajuinen melu aiheuttaa stressiä muun muassa kaloille ja simpukoille ja häiritsee eliöitä, jotka käyttävät ääntä viestinnässä ja saalistuksessa.
Haitallisten aineiden seurannassa pintavedessä todettiin vain hyvin vähän öljyä. Öljypitoisuudet ovat pysyneet edelleen raja-arvon 1 mikrogramma litrassa alapuolella. Pinnoiteaineina käytettäviä fluoriyhdisteitä kertyy keskisellä Selkämerellä pohjalle selvästi enemmän kuin muilla Suomen Itämeren seuranta-asemilla. Itäisellä Suomenlahdella pohjalle kertyy polykloorattuja dioksiineja ja furaaneja muita alueita enemmän.
Seuraavalle seurantamatkalleen Aranda lähtee huhtikuun 16. päivänä. Matkalla seurataan muun muassa kasviplanktonin kevätkukinnan edistymistä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Matkanjohtajat:
Vanhempi tutkija Pekka Kotilainen (Itämeren pääallas, Saaristomeri ja Pohjanlahti), p. 0295 251 317, etunimi.sukunimi@syke.fi
Johtava tutkija Harri Kankaanpää (Suomenlahti, melu ja haitalliset aineet), Suomen ympäristökeskus, p. 0295 251 258, etunimi.sukunimi@syke.fi
Viestintäasiantuntija Eija Järvinen, Suomen ympäristökeskus, p. 0295 251 242, etunimi.sukunimi@syke.fi
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat
Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki
0295 251 000
https://www.syke.fi/fi-FI
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Luontotyyppien ja lajien tilan heikkeneminen jatkuu – Suunta voidaan kääntää investoimalla ennallistamiseen12.9.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
Suomi raportoi Euroopan komissiolle luonto- ja lintudirektiivien toimeenpanosta. Arvioinnin tulokset (ym.fi) osoittavat lajien ja luontotyyppien heikkenevän kehityksen jatkuvan edelleen. Myös ennallistamisasetuksen toimeenpanoon tarvitaan yhä enemmän panostuksia lajien ja luontotyyppien tilan parantamiseen sekä seurantaan.
Det varma vädret förde med sig blågröna alger till stränderna igen11.9.2025 18:35:00 EEST | Pressmeddelande
I början av september har det funnits ovanligt många blågröna alger i förhållande till tidpunkten. Den här veckan nådde antalet officiella observationer av blågrönalger rekordnivåer under hela sommaren, både på insjöarna och vid kusten.
Syyskuun lämmin sää toi taas sinilevät rannoille11.9.2025 17:31:02 EEST | Tiedote
Sinilevää on ollut syyskuun alussa ajankohtaan nähden poikkeuksellisen paljon. Tällä viikolla sinilevästä tehtyjen virallisten havaintojen määrä kohosi koko kesän ennätyslukemiin sekä sisävesillä että rannikolla.
Viikkokatsaus 15.–19.9.202511.9.2025 12:06:19 EEST | Tiedote
Hei! Tässä tiedoksesi meillä Suomen ympäristökeskuksessa ensi viikolla ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Mukana myös tulevia tapahtumia ja webinaareja. Jakelemme viikkokatsauksen torstaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Suomen ympäristökeskuksen tiedotteet.
Growth in Finland's cormorant population levelled off11.9.2025 09:00:00 EEST | Press release
In the summer of 2025, approximately 31,910 cormorant nests were counted in Finland. The breeding population decreased by one percent from the previous summer, approximately 280 nests. The change from last year is significant, as in the summer of 2024 the population growth was 15 percent, with 32,190 nests.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme